LUOMINEN - EVOLUUTIO

(Lähde : http://www.Genesis.nu/faq)

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

(Genesis-yhdistyksen luvalla suomeksi muokannut J.Lindell ja tarkastanut dosentti Lennart Saari)

Kysymysluettelo

1.  Johdanto
1.1  Onko luomisusko tärkeä?

Maapallon ikä, iänmääritys, ym.
2.1  Kuinka vanha maapallo on? Miksi Raamatun ilmoittama ikä on niin erilainen kuin luonnontieteiden?
2.2  Milloin maapallo luotiin Raamatun mukaan?
2.3  1 Moos. 1:1 on kirjoitettu: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan". Eikö alku voinut olla miljardeja vuosia sitten?
2.4  Miten hiili-14-menetelmä toimii?
2.5  Miten voi uskoa "nuoreen" maapalloon, kun niin monet määritykset esim. C14-menetelmällä ovat osoittaneet, että fossiilit ovat miljoonia vuosia vanhoja?
2.6  Miksi väitätte, että radiometriset menetelmät edellyttävät asioita, joita ei voi todistaa?
2.7  Miten vuorten ikä määritetään? Onko todisteita siitä, etteivät vuoret olekaan niin vanhoja, kuin niiden uskotaan evoluutioteorian mukaan olevan?

Raamatun luomiskertomus y.m.
3.1  Miksi Raamatussa on kaksi luomiskertomusta? Mitkä ovat niiden erot ja yhtäläisyydet?
3.2  Onko Jumala luonut Perkeleen ja pahuuden?
3.3  Kasvit kuolevat ja maatuvat, eläimet syövät toisia eläimiä, jne: Miten tämä sopii Eedenin paratiisin kanssa? Loiko Jumala nämä ekologiset riippuvaisuudet?
3.4  Onko dinosauruksista mainintaa Raamatussa?
3.5  Mikä oli Aadamin ja Eevan ihonväri? Miten muut ihonvärit syntyivät?
3.6  Jos Jumala loi vain kaksi ihmistä, Aadamin ja Eevan, eikö silloin ihmissuku kärsi sukurutsauksesta? Jos niin, mistä muut ihmiset tulivat?
3.7  Näettekö yhtäläisyyden Raamatun luomiskertomuksen ja muiden maiden luomismyyttien välillä?

Kaiken perimmäinen alku
4.1  Jos Jumala loi kaiken, kuka sitten loi Jumalan...?
4.2  Onko teillä Big Bang-teorian vastaväitteitä?

Elämän ja lajien synty
5.1  Voiko elämä syntyä kuolleesta aineesta?
5.2  Olen kuullut, että Marsissa on bakteereja: Miten ne ovat sinne joutuneet?
5.3  Onko uusien lajien synty tieteellisesti todistettu ?
5.4  Onko totta, että ruumiinosat, joita ei tarvita, häviävät?
5.5  On aika uusi teoria, että linnut itseasiassa ovat pieniä liskoja. Miten tämä on todistettu? Mitä tähän sanotte?

Ihmisen alkuperä
6.1  Onko selviä todisteita, ettemme polveudu apinoista?
6.2  Oliko ihmisen yhteinen alkuäiti apina?
6.3  Mistä johtuu, että ihmisillä on täysin eri ihonväri riippuen siitä, missä he asuvat? Voivatko perinnölliset taipumukset, esim ihonväri, muuttua ihmisen elinaikana riippuen ulkoisista olosuhteista?

Luominen vaiko evoluutio: kaksi ristiriitaista aatetta?
7.1  Tekeekö evoluutioteoria luomiskertomuksen tyhjäksi?
7.2  Miksi pitäisi uskoa luomiseen eikä tieteellisiin teorioihin?
7.3  Miksei kehitysoppi ole tieteellisesti hyväksyttävää?
7.4  Uskotteko, että vain te olette oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä?
7.5  Jos voitaisiin todistaa 100%:n varmuudella esim., että maapallon ikä on paljon enemmän kuin 10 000 vuotta, väittäisittekö sittenkin, ettei näin ole?
7.6  Ovatko kristityt hyväksyneet kehitysopin?
7.7  Mitkä puutteet löytyvät Lamarckin ja Darwinin kehitysopista?
7.8  Mistä Darwinin teoria kertoo ja miten Raamattu vastaa siihen?
7.9  Peruuttiko Darwin evoluutioteoriansa ennen kuolemaansa?

Vedenpaisumus, jääkausia
8.1  Mahtuivatko kaikki eläimet Nooan arkkiin? Miten eläinten ruoka mahtui? Miten petoeläimet ja muut eläimet pystyivät elämään yhdessä arkissa?
8.2  Mistä tuli vedenpaisumuksen vesimäärä, joka peitti 15 kyynärällä korkeimman vuoren?
8.3  Mihin vesi joutui vedenpaisumuksen jälkeen?
8.4  Miten jääkaudet ovat voineet tulla ja mennä vain muutaman tuhannen vuoden aikana? Milloin tässä tapauksessa loppui viimenen jääkausi?
8.5  Jos tämän päivän kaikki elävät maaeläimet polveutuvat arkin eläimistä, miten voidaan selittää eläinten eliömaantieteellinen jakautuminen eri puolille maailmaa?
8.6  Mitä oikein tapahtui Baabelin tornin luona? Ovatko eri kielet ja kulttuurit kotoisin sieltä?

************************************

1  Johdanto

1.1  Onko luomisusko tärkeä?

GENESIS-yhdistys haluaa aktiivisesti levittää tietoja raamatullisesta luomisuskosta vaihtoehtona kehitysoppille sen eri muodoissa.
Eikö tämä luomisen pohtiminen vie aikaa ja huomiota todellisista kristinuskon ydinkysymyksistä Jumalasta ja Jeesuksen sovitustyöstä?
Luomiskysymys on toisarvoinen näiden muiden ydinkysymysten rinnalla. Me käsittelemme näitä kysymyksiä syystä, että ne ovat eniten laiminlyötyjä. Kristittyinä meidän tulee vastata myös ihmisten eksistentiaalisiin (elämän olemassaoloa ja sen tarkoitusta koskeviin) kysymyksiin.
Luomisusko-kysymys on tärkeä kolmesta syystä :
1. Tämän päivän yleinen uskomus, että elämä on pitkän kehitysprosessin tulos, on este monille tulla kristityksi. Englantilaiseen nuorisoon suunnattu tutkimus osoitti, että yleisin syy, mikseivät nuoret ole kristittyjä on, että kehitysoppi on todistanut Raamatun vääräksi. Kuka meidän aikanamme haluaa tulla pidetyksi vähemmän sivistyneenä? Sen takia meidän kristittyjen täytyy pystyä osoittamaan, että Raamatun luomis- ja vedenpaisumuskertomukset kestävät tieteellisen testauksen yhtä hyvin kuin kehitysoppi. Jeesus on monille kompastuskivenä, koskapa eivät tule uskoon. Mutta kehitysoppi ei koskaan saisi olla esteenä ihmisten uskoontulolle, niinkuin tänään saattaa olla.

2. Kehitysoppi on sovittamaton Raamatun Jumalan kanssa. Kehitysopin mukaan ihminen on heikkojen sortumisen, taistelujen ja tappamisen kautta kehittynyt vaiheittain ameebasta miljoonien vuosien kuluessa. Jos Jumala olisi tämän aiheuttanut, meillä olisi verenhimoinen jumala. Kun tällainen jumala sitten ilmestyisi meille Jeesuksen muodossa ja kehoittaisi rakkauteen ja heikoista huolehtimiseen, olisi hän aika jakomielitautinen. Jumala ilmoittaa, että kuolema on synnin seurausta. Miten näin voisi olla? Kuolemaahan olisi jo ollut miljoonia vuosia ennenkuin ihminen ilmestyi. Onko jumala huiputtaja? Miksi Jeesus kuolee ristillä? Hän pelastaa meidät kuolemasta, joka olisi ollut vain jumalan oma keino luoda ihminen. Äkkiä jumala olisi epäjohdonmukainenkin. Kuka halua rukoilla tällaista jumalaa ja antaa elämänsä verenhimoiselle, jakomielitautiselle ja epäjohdonmukaiselle huiputtajalle? En minä ainakaan. Kehitysoppi on siis täysin ristiriidassa Raamatun Jumalan kanssa.

3. Kehitysoppi johtaa moniin hirvittäviin eettisiin seurauksiin. Tämän opin mukaan kaikki elämä on eri kehitysasteilla, ameebasta ihmiseen. Oikeutettu kysymys kuuluu silloin : vaikuttaako yksilön kehittymisen taso hänen arvoonsa? Jos vastaamme kyllä, olemme lähellä rasismia. Todennäköisyys sille, että kaikki nykyään elävät ihmisrodut olisivat päässeet yhtä pitkälle oletetussa kehityksessä, on olematon. Silloin ajatus ihmisten samanarvoisuudesta on vain unelma. Jos me vastaamme kysymykseen kieltävästi, ihminen alennetaan eläinten tasolle. Ja vaikka hän on päässyt hieman pidemmälle kehityksessään, tämä ei anna hänelle mitään erikoisarvoa eläimiin verrattuna. Kehitysopin perusteella olemme vaikean valinnan edessä : joko rasismi tai sitten ainutlaatuisen arvon alentaminen yhdessä eläinten arvojen ylikorostamisen kanssa. Siksi nämä molemmat suuntaukset ovat luonnollisesti nähtävissä yhteiskunnassamme, kun perusvalinta kerran on tehty.
Kristittyinä meidän ei tarvitse joutua tällaiseen pulmalliseen tilanteeseen. Me olemme Jumalan kuvia, samanarvoisia ainutlaatuisessa suhteessa eläimiin verrattuna. Tältä pohjalta voimme johdonmukaisesti ja tehokkaasti vastustaa sekä rasismia että aggressiivisesti vinoutunutta eläinten oikeuksien ylikorostamista.
Siksi raamatullinen luomisusko on tärkeä ja haluamme täyspainoisesti toimia sen puolesta.

Anders Gärdeborn
Genesis-yhdistyksen puheenjohtaja

Maapallon ikä, iänmääritys, ym.

2.1  Kuinka vanha maapallo on? Miksi Raamatun ilmoittama ikä on niin erilainen kuin luonnontieteiden?

Niissä piireissä, jotka uskovat luomiseen, on erilaisia käsityksiä maailman ja maailmankaikkeuden iästä. Yhdistyksellämme GENESIS ei ole virallista kannanottoa ikäkysymykseen. Meillä on jäseniä, jotka uskovat "nuoreen" maapalloon, ja jäseniä, jotka uskovat vanhaan. Yhdistävänä tekijänä on, että maapallo ja maailmankaikkeus on luotu suunnitelmallisesti ja tarkoituksella eikä sattumanvaraisesti pitkien ajanjaksojen kuluessa.
Henkilökohtainen käsitykseni on, että maapallo on nuori, suuruusluokaltaan kymmenentuhatta vuotta vanha. Luen siis Raamattua tässä suhteessa melko kirjaimellisesti . Uskon myös, ettei tämä alhainen ikä sodi ennakkoluulotonta ja järkevää tiedettä vastaan. Sen takia lähtökysymyksesi, miksi Raamatun ikäilmoitukset eroavat tieteen vastaavista, on väärin asetettu. Totta on, että luonnontieteilijöiden enemmistö uskoo vanhaan maapalloon, mutta tämän takia ei tarvitse olla vähemmän tieteellistä uskoa nuoreen maapalloon.
Perustan uskoni nuoreen maapalloon kolmeen seikkaan, yhteen raamatulliseen ja kahteen luonnontieteelliseen:
1.On vaikeaa tai ehkäpä mahdotonta raamatullisesta kertomuksesta löytää niitä valtavia ajanjaksoja, joita kehitysoppi vaatii. Ainakin jos koko Raamattua pidetään totena.
2.Tieteelliset menetelmät, joiden väitetään viittaavan vanhaan maapalloon, ovat hyvin puutteelliset. Esim. kaikki radiometriset menetelmät edellyttävät kolmea seikkaa, joita ei voida todistaa. Ne ovat osallistuvien aineiden tunnetut lähtömäärät, suljetut järjestelmät (tai tieto vuodosta ympäristöön) sekä vakiohajaantumisnopeudet. Jos puhutaan miljardien vuosien takaisista tapahtumista, nämä eivät suinkaan ole itsestään selviä asioita. Epäluotettavuus ilmenee myös siinä, että radioaktiiviset menetelmät antavat usein mahdottomia, epäjohdonmukaisia tai ristiriitaisia tuloksia.
3.On muitakin yhtä lailla tieteellisiä menetelmiä, jotka viittaavat siihen, että maapallo on nuori, esim. maapallon jäähtyminen, mantereiden eroosio, hiili-14-menetelmä (oikein tulkittuna !), öljylähteiden paineet, lyhytjaksoisten pyrstötähtien olemassaolo, maan magneettikentän heikkeneminen, ilmakehän helium-pitoisuus, ynnä monia muita. Monet näistä antavat maapallon iäksi noin 10 000 vuotta, eli huomattavasti alle mapallon iäksi oletetut 4,5 miljardia vuotta.
On myös havaintoja, jotka puhuvat sen puolesta, että koko maailmankaikkeus on verraten nuori. Esim. spiraaligalaksien varsien tulisi hajaantua noin 10-500 milj. vuoden päästä, johtuen galaksien erilaisista kiertoliikkeistä. Luku vaikuttaa suurelta, mutta antaa galaksien maksimi-iän, joka on kaukana oletetusta 10-20 miljardista vuodesta.
On myös esitetty enemmän tai vähemmän spekulatiivisia kosmologiateorioita, jotka ehkä voivat valaista kysymyksiä maailmankaikkeuden synnystä. Fyysikko tri Russel Humprey on esittänyt tällaisen. Se lähtee siitä, että koko maailmankaikkeus oli alussa n.k. valkoisessa aukossa. Tämä on mustan aukon vastakohta, t.s. se heijastaa sekä materiaa että valoa ulos. Kun materia läpäisee aukon "tapahtumahorisontin", tapahtuu Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian mukaan ihmeellisiä asioita . Yksinkertaisesti sanottuna voidaan todeta, että aukossa aineella on tietynlainen kello, kun sen ulkopuolella toimii toisenlainen kello. Tämän ilmiön perusteella voi maapallo olla 10000 vuotta vanha ja maailmankaikkeus (maapallolta katsottuna)miljardeja vuosia , vaikka ne on luotu samanaikaisesti! Tämä saattaa olla vaikeasti ymmärrettävissä, mutta kuitenkin suhteellisuusteorian mukainen tulos, joka yleisesti on hyväksytty. Humpreyn kosmologian mukaan voitaisiin selittää, että voimme nähdä tähtiä miljoonien ja miljardien valovuosien päässä, vaikka nuoren maailmakaikkeuden-teorian mukaan valon ei olisi pitänyt ehtiä tänne.
Ikäkysymyksestä olisi paljon muutakin sanottavaa. Mutta GENESIS'in kysymyslaatikossa ei ole tarkoitus kirjoittaa kirjoja, joten toivon, että nämä taustatiedot riittävät tällä kertaa.

Anders Gärdeborn

2.2  Milloin maapallo luotiin Raamatun mukaan?

Joskus on yritetty laskea luomisen tarkka ajankohta. Sen mukaan luominen olisi tapahtunut vuonna 4004 e.Kr. Menetelmässä seurataan Raamatun sukuluetteloita, joissa kerrotaan, miten vanha henkilö oli, kun hänelle syntyi lapsi, ja miten vanha tämä oli, kun hänelle syntyi lapsi jne. Sitten vain lasketaan yhteen. Ongelma tässä on, että sen ajan kertomatekniikan mukaan sanonta "x on y:n isä" voi myös tarkoittaa, että "x on y:n isoisä" tai "isoisänisä". Tarkkoja laskelmia sen takia ei voi tehdä. Voidaan saada erilaisia tuloksia riippuen siitä, mistä kohdasta luetaan. Sama sukuluettelo voi olla eri paikoissa, mutta "aukot" eri paikoissa.
Sen takia en usko, että olisi mahdollista saada tarkkoja vuosilukuja Raamatusta. Mutta en usko myöskään, että siihen ilman tekstin väkivaltaista vääristämistä saadaan mahtumaan ne miljardit vuodet, jotka kehitysoppi vaatii. Monet luomiseen uskovat ovat sitä mieltä, että maapallon todennäköinen ikä on 10 000 - 20 000 vuotta.

Anders Gärdeborn

2.3  1 Moos. 1:1 on kirjoitettu: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan". Eikö alku voinut olla miljardeja vuosia sitten?

Mitä tiedämme alun ajankohdasta? Ensimmäinen heprealainen sana 1 Moos 1:1 on "bereshit". Sana koostuu prepositiosta be ja sanasta reshit. Reshit tulee kantasanasta "rosh", joka tarkoittaa "pää" esim. tangossa (1 Kun 8:8 ). Reshit merkitsee myös "ensimmäinen" (ks esim. 2 Moos 23:19 "ensimmäinen"). Samaa sanaa (reshit) käytetään esim. 1 Mos 10:10 "alku", Jer 28:1 "alussa".
Jeesuksen mukaan "alku" käsitti luomisviikon. Matt 19:4 hän käyttää kreikkalaista sanaa, arche, "alku", jota Septuaginta (VT kreikaksi) käyttää 1 Mos 1:1. Tämä vastaa heprean reshit-sanaa. Kuudes luomispäivä kuului Jeesuksen mukaan alkuun. "Alku" päättyy seitsemäntenä päivänä, jolloin Jumala päätti koko luomistyönsä.
Jättämällä kosmologiset maailmankaikkeuden ikää koskevat spekulaatiot sivuun voimme Raamatun pohjalta sanoa, että alku oli noin 10000 vuotta sitten, riippuen siitä, mitä tekstitraditiota seurataan.

Vesa Annala

2.4  Miten hiili-14-menetelmä toimii?

On kaksi hiili-isotooppia, hiili-12 (tavallinen hiili) ja hiili-14 (joka on radioaktiivinen ja hajoaa). (Tässä käytetään seuraavassa kemiallisia merkintöjä C14 ja C12.)
C14-menetelmä toimii näin: Hiiltä löytyy kaikkialla ilmakehässä hiilidioksidin muodossa. Suurin osa hiilestä on C12-isotooppinen ja pieni osa on C14-isotooppinen. C14 syntyy ilmakehässä avaruudesta tulevan säteilyn johdosta.
Koska ilmakehässä on hiiltä sekä C12 että C14, imee koko elävä luonto (eläimet ja kasvit) siitä itseensä. Tätä jatkuu niin kauan, kuin kasvi/eläin elää, jolloin syntyy tietty mitattavissa oleva C14 / C12-suhde. C14-määrä tosin on aika pieni.
Kun elävä eliö kuolee, loppuu hiilen imeytyminen. Koska C14 on radioaktiivinen, se hajoaa. Tämä merkitsee sitä, että C14-osuus pienenee, koska uutta C14-hiiltä ei tule tilalle. Mitä kauemmin kasvi/eläin on ollut kuolleena, sitä pienempi on C14-hiilen osuus koko hiilimäärästä. Koska tiedetään, miten nopeasti C14 hajoaa, voidaan laskea, miten kauan kasvi/eläin on ollut kuolleena. (C14-menetelmää ei voida käyttää kivien ym. iänmäärityksissä.)
C14-hiilen puoliintumisnopeus on verraten suuri. C14:n puoliintumisaika on 5730 vuotta. Tämä merkitsee, että yli 50000 vuotta vanhojen jäännösten C14-pitoisuus on niin pieni, että mittaustarkkuus ei riitä. Sen takia C14-mentelmä ei enää sovi, jos ikä on yli 50 000 vuotta.
C14-menetelmä toimii muuten hyvin, mikäli eräästä asiasta voitaisiin olla varmoja : että C12 / C14-suhde aina on ollut vakio. Olemmeko varmoja siitä? Valitettavasti emme ! Mainitsen kaksi esimerkkiä :
1) Me ihmiset vaikutamme ilmakehän C12-määrään, kun käytämme fossiilisia polttoaineita !
2) Emme voi olla varmoja, että C14-määrä on ollut vakio; tutkimukset viittaavat siihen, että C14-hiiltä muodostuu enemmän kuin sitä hajoaa.

Paul Annala

2.5  Miten voi uskoa "nuoreen" maapalloon, kun niin monet määritykset esim. C14- menetelmällä ovat osoittaneet, että fossiilit ovat miljoonia vuosia vanhoja?

Radioaktiivisen C14-hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta. Sen takia C14-menetelmää käytetään arkeologisten esineiden iänmääritykseen, kun nämä ovat joitakin tuhansia vuosia vanhoja. Absoluuttisena takarajana menetelmän käytettävyyteen katsotaan olevan 50.000 vuotta. Tämän rajan toisella puolella on niin vähän radioaktiivista hiiltä jäljellä, että mittaukset eivät ole luotettavia. On yleinen väärinkäsitys, että C14-menetelmää voitaisiin käyttää miljoonien vuosien vanhojen fossiilien iänmääritykseen.
C14-menetelmä oikein käytettynä viittaa nuoreen maapalloon. Voidaan ajatella näin : Kun maapallo "luotiin", ei ollut C14-hiiltä ilmakehässä. Luomisen alusta sitä alkoi syntyä maapalloon kohdistuvan kosmisen säteilyn johdosta. Jos tämä säteily on vakio, on myös radioaktiivisen hiilen muodostumisnopeus vakio ja C14-määrä kasvaa koko ajan. Hajoaminen C12-hiileksi kiihtyy myös C14-määrän noustessa. Tietyn ajan kuluessa hajaantumisnopeus on yhtä suuri kuin muodostumisnopeus, jolloin tasapainotilanne on saavutettu, jonka jälkeen C14-määrä on vakio. Tasapainotilanne saavutetaan noin 30 000 vuoden jälkeen. C14-menetelmä edellyttää, että tämä tasapainotilanne on saavutettu, koska oletetaan, että maapallo on paljon vanhempi.
Jos tasapainotilannetta ei ole vielä saavutettu, oli C14-pitoisuus pienempi silloin, kun jokin eläin kuoli joitakin tuhansia vuosia sitten, kuin mitä se on tänään. Toisin sanoen eläin oli "vanha" kuollessaan.
On syytä huomioida, että C14-menetelmän edellytys on vanha maapallo (>30 000 vuotta). Se ei sitä todista. Jos uskoo "nuoreen" maapalloon, huomaa, ettei tasapainotilannetta ole vielä saavutettu ja C14-menetelmä ei edes toimi viimeisen 50 000 vuoden ajalta.
Sitä paitsi vaikuttaa siltä, että C14-pitoisuus kasvaa ajan myöten. Tämä viittaa siihen, ettei tasapainotilannetta ole vielä saavutettu ja maapallon ikä on vähemmän kuin 30 000 vuotta. Sen takia C14-menetelmä tukee enemmän käsitystä nuoresta maapallosta kuin vanhasta.

Anders Gärdeborn

2.6  Miksi väitätte, että radiometriset menetelmät edellyttävät asioita, joita ei voi todistaa?

Radiometriset menetelmät perustuvat kolmeen edellytykseen: osallistuvien aineiden tunnetut alkumäärät, suljetut järjestelmät (tai ainakin tunnettu vuorovaikutus ympäristön kanssa) sekä tunnetut hajaantumisnopeudet.
Kaikki radiometriset menetelmät perustuvat olettamukseen, että tiedetään radioaktiivisen isotoopin ja sen tytärisotoopin suhde kyseisen ajanjakson alussa. (Usein oletetaan, että tytärisotooppia ei ollut, ja suhde oli 100 % äiti-isotooppia.) Mutta miten voidaan tietää, millainen tilanne oli miljoonia vuosia sitten? C14-ajatusmalli edellä kuvaa näitä vaikeuksia. Oletettiin, että C14 / C12-suhde oli sama kuin tänään. Mutta kuten totesin, tämä ei ole itsestään selvää.
Sitä paitsi oletetaan, että järjestelmä on suljettu. Jos tutkitaan kiven äiti- ja tytärisotooppeja täytyy olettaa, ettei mitään vuorovaikutusta (tai ainakin tarkkaan tunnettua) ympäristön kanssa ole tapahtunut.Muutoin, mitä tiedämme vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa miljoonia vuosia sitten?
Kalium-Argon-menetelmän tytäraine on sitä paitsi kaasu, joka tuskin pysyy sidoksissa näin valtavan kauan. Luulen, että joskus tutkittavan kiven ikä "tiedetään", ja tästä sitten lasketaan, mikä vuorovaikutus ympäristön kanssa on ollut. Tällöin tietenkin päättelyssä kierretään kehää.
Kolmas olettamus on, että radioaktiivisen aineen hajaantumisnopeus on ollut vakio koko mittausaikana. Mutta joskus vaikuttaa siltä, että nopeuteen vaikuttavat paine ja lämpötila. Jotkut tutkijat arvelevat, että hajaantumisnopeudet ovat tekijöistä riippuvaisia vielä enemmän perustavalla tavalla. Miten tiedämme, että nk. luonnon-"vakiot" todella ovat olleet vakioita kautta aikojen? Miten tiedämme, oliko valon nopeus sama miljardi vuotta sitten kuin nykyään? On kosmologisia teorioita, joiden mukaan nopeus on pienentynyt. Jos niin on, ovat myös hajaantumisnopeudet pienentyneet. Silloin ehkä 90 %:n hajaantumiseen tarvittiin ajallisesti vain kymmesosa nykyisestä. Tuskinpa itsekään uskon tähän. Haluan vain osoittaa, että löytyy vaihtoehtoisia ja yhtä tieteellisiä tapoja tulkita ympäröivää maailmaa, joka antaa täysin eripituisia ajanjaksoja, kuin mihin olemme tottuneet.

Anders Gärdeborn

2.7  Miten vuorten ikä määritetään? Onko näyttöjä siitä, etteivät vuoret olekaan niin vanhoja, kuin niiden uskotaan evoluutioteorian mukaan olevan?

"Näyttö" voi merkitä erilaisia asioita. Matemaattinen näyttö eli todiste on totuus 100%:n varmuudella. Luonnontieteistä löytyy harvoin tällaisia näyttöjä tai todisteita. Siksi ei voi todistaa, että vuoret ovat nuoria. Mutta ei myöskään voi todistaa, että ne ovat vanhoja. Vuorissa ei ole päivämääräleimoja, vaan saamme niitä tutkia ja sitten yrittää päätellä, mikä niiden todennäköisin ikä on. Tarkoitan, että geologit, jotka väittävät niiden iäksi miljardeja vuosia, eivät välttämättä vedä todempia johtopäätöksiä, vaan sellaisia, jotka tukevat heidän perusfilosofiaansa, joka useimmiten on kehitysoppi.
Alussa määritettiin vuorten ikä tutkimalla niiden fossiilisisältöä. Jos tietyssä kerroksessa löytyi 10 miljoonaa vuotta vanha fossiili, oletettiin, että myös kerroksen ikä on 10 miljoonaa vuotta. Fossiilin ikä on tietenkin arvioitu kehitysopin pohjalta.
Sittemmin käytettiin vuorten iänmäärityksessä nk. radiometrisiä menetelmiä, t.s. kuinka paljon ei-pysyviä, radioaktiivisia aineita on jäljellä vuoressa. Lähemmin tutkittaessa havaitaan, että monet näistä menetelmistä on luotu, jotta saataisiin kehitysopin vaatimia korkeita ikiä.
Tätä vastaan on monenlaisia havaintoja, jotka puhuvat nuoren maapallon puolesta. Jos maapallo on vanha, esim:
•Valtamerien suolapitoisuuksien tulisi olla paljon korkeampia (ne kasvavat ajan myötä).
•Öljylähteiden paineen tulisi olla paljon alhaisempi (paineet purkautuvat vähitellen).
•Maan magneettikentän tulisi olla paljon pienempi (se pienenee ajan myötä).
*Ilmakehän heliumpitoisuuden tulisi olla paljon nykyistä korkeampi (helium muodostuu radioaktiivisen hajaantumisen kautta).

Taaskaan en väitä tämän todistavan sitä, että maapallo on nuori. Mutta kuitenkin väitän, että todennäköisin tulkinta kaikista havainnoista yhteensä on, että maapallon ikä on joitakin tuhansia vuosia.

Anders Gärdeborn

Raamatun luomiskertomus y.m.

3.1  Miksi Raamatussa on kaksi luomiskertomusta? Mitkä ovat niiden erot ja yhtäläisyydet?

Kun puhut kahdesta luomiskertomuksesta tarkoitat varmasti 1 Moos 1:1 - 2:4a ja 2:4b-23 kahtena erillisenä kertomuksena.
Oikeastaan Raamatussa on vain yksi luomiskertomus. (1 Moos 1:1 - 2:4a). Tämä on koko luomistyön kronologinen kertomus, miten se tapahtui ja missä järjestyksessä. Jakeen 2:4a mukaan luomistyö päättyi siihen, että Jumala lepäsi kaikesta työstänsä. Puhutaan luomisviikosta. Vieläkin käytämme tätä aikayksikköä. Kertomus 1 Moos 1:ssa alkaa maailmankaikkeuden (taivaan ja maan) luomisesta ja päättyy erikoiskohteeseen, ihmisen luomiseen.
Voimme paremmin ymmärtää, että kysymyksessä on vain yksi luomiskertomus, jos tarkastamme tarkemmin sanaa "kertomus" jakeessa 2:4a. Heprealaisessa tekstissä on sana "toledot". Tämä sama sana on 1 Moos. 5:1:ssa käännettynä "sukuluettelo". (Vrt. myös 6:9, 10:1, 11:10,27, joissa on "kertomus suvusta").
Kreikkalaisessa käännöksessä Septuagintassa (LXX) on molemmassa kohdassa (2:4a ja 5:1) käytetty sana "geneseos" (suku). 5:1 kuuluu :"biblos geneseos anthropon" ("ihmisen/Aadamin sukutaulu"). 2:4a kuuluu : "biblos geneseos ho ouranon kai tes ges" ("taivaan ja maan sukutaulu". Vrt Matt 1:1, missä on sama lause "Jeesuksen syntykirja", "biblos geneseos Iesou Christou").
Nk. toinen luomiskertomus 2:4b - 23:ssa keskittyy ihmiseen ja hänen asemaansa luomakunnassa (2:15-20, vrt 1:26). Jos niin halutaan, voidaan liittää tämä osa syntiinlankemukseen, jolloin se on ihmisen lankeamisen tausta.
Riippumatta siitä, miten osat kytketään yhteen, on tosiasia, että Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on vain yksi luomiskertomus "kosmogonia" (="alkuperäiskertomus", kuten tekninen termi kuuluu).
Johtuen filosofisesta ja tieteellisestä kehityksestä alkoivat teologit "nähdä" kaksi luomiskertomusta Raamatussa niin myöhään kuin 1700- ja 1800-luvulla. Moderni raamattukriittisyys syntyy ja ruvetaan spekuloimaan ja hajottamaan raamatuntekstejä. Tämän mukaan polveutuu "ensimmäinen luomiskertomus" n.k. pappiskirjoituksesta ("P", oletettu kirjoittaja) ja toinen Jahve-kirjoituksesta "J" (myös joku oletettu kirjoittaja)

Vesa Annala

3.2  Kun Jumala oli luonut maailman, hän näki, että kaikki oli "sangen hyvää". Sitten houkutteli käärme Eevaa syömään omenasta. Oletan, että käärme oli paha. Silloin ei kaikki ole voinut olla "hyvää". Joten Jumalan on täytynyt luoda perkele ja pahuus. Miksi????

Tämä on hyvä ja looginen kysymys. Yritän vastata siihen kahdessa vaiheessa.
Ensin: Mikä on "pahuus"? Usein käsitetään pahuutta oliona tai esineenä, joka on sellaisenaan olemassa kuten "tuoli" tai "pöytä". Oletan, että kysymyksesi johdosta ajattelet tällä tavalla pahuuden olemassaolosta.
Mutta mitä on nälkä? Tai kuoppa kadussa? Eiköhän se ole jonkin puute? Nälkä on ruoan puutetta, ja katukuoppa on tiemateriaalin puutetta. Ellei ole katua, ei siinä kadussa voi olla kuoppaa ! Samalla tavalla on pahuus hyvyyden puutetta, eikä sellaista, minkä Jumala olisi luonut. (Tämä ei tarkoita, että pahuus olisi epätodellinen. Se on yhtä todellinen kuin kuoppa kadussa.)
Sen takia voidaan sanoa, että Jumalan luomakunta oli "hyvä", eikä Jumala luonut pahuutta.
Toiseksi: Miksi pahuus on olemassa? Miten Jumala voi sallia tätä hyvyyden puutetta? Luulen, että vastaus lyhyesti on seuraava:
Jumala on rakkaus ja rakkaus vaatii aina vastarakkautta. Jumala tahtoi, että Hänen luomallaan ihmisellä olisi kyky rakastaa Häntä. Mutta rakkautta ei voi olla olemassa ilman vapautta. Voisitko pakottaa tyttö-/poikaystävääsi tai aviopuolisoasi rakastamaan sinua? Ja vaikka voisitkin : uskoisitko häntä, kun hän sanoo: "rakastan sinua"? Tuskinpa, jos se on pakosta.
Siis: rakkaus edellyttää vapautta. Aadamille ja Eevalle luotiin vapaa tahto, koska Jumala toivoi, että ihmiset voisivat osoittaa todellista rakkautta Häntä kohtaan.
Mutta tämä vapaus sisältää riskin: voidaan valita, ettei Jumalaa rakasteta.
Stefan Gustavsson kirjoittaa:
"Jos Jumala halusi luoda maailman, missä rakkaus ... olisi todellisuus, silloin täytyy myös vapauden olla todellinen. Samalla on mahdollisuus sanoa "ei", kääntyä pois ja kapinoida sitä rakkautta vastaan, jonka yhteyteen ihminen on luotu. Vaihtoehtoa, vapaa ihminen ilman lankeamisen mahdollisuutta, ei ole. Ei edes Jumala voi tehdä loogisesti mahdotonta mahdolliseksi. Vapaa ihminen, joka ei voi langeta, on yhtä mahdoton kuin pyöreä kolmio. Antaakseen meille todellisen rakkauden, Jumalan täytyy myös antaa meille mahdollisuuden valita pahan ja hyvän välillä. "
Stefan Gustavsson, Kristen på goda grunder, s. 136-137
Raamattu ei puhu erityisen paljon perkeleen alkuperästä. Alussa hän oli hyvä enkeli. Nähtävästi enkeleillä on samanlainen vapaus kuin ihmisillä. Näin ollen Jumala ei luonut perkeleen vapautta, vaan pahuus on sen tulos, että perkele hylkäsi Jumalan hyvyyden.
Toivon, että tämä on auttanut sinua ymmärtämään, miten Jumala on luonut hyvyyden mutta ei pahuutta.

Paul Annala
PS: Pieni yksityiskohta: Yleisesti luullaan, että Eeva söi juuri omenan. Raamattu kertoo vain, että se oli jonkinlainen hedelmä. Sama

3.3  Kun lehti putoaa puusta, monenlaiset eliöt, sienet, bakteerit, hyönteiset syövät sen ja se maatuu ja hajoaa. Sitten esim. toinen puu käyttää näitä ravinteita kasvaakseen. Kuolema ja elämä ovat oleelliset osat luonnon kiertokulusta. Ravintoketjut rakentuvat siihen, että syödään eläimiä eri asteella. Miten tämä sopii yhteen Eedenin puutarhan kanssa? Ovatko kuolema ja kärsimykset erilaiset ameeballe, kuoriaiselle, sammakolle tai jänikselle? Voidaanko katsoa, että kaikki nämä hienosyiset riippuvaisuudet ovat Jumalan valtavan mielikuvituksen tuotteita, vai ovatko ne syntiinlankeemuksen seurauksia?

Ihmettelet olivatko nämä "kuolemaa" sisältävät ekologiset riippuvaisuudet mukana jo Eedenin puutarhassa, vai ovatko ne syntiinlankeemuksen tulosta. Vastaus ei ole itsestään selvä, enkä halua olla kovin jyrkkä tämän kysymyksen kohdalla. Mutta haluan välittää joitakin ajatuksia tästä.
Heprealainen sana "bara" (luoda tyhjästä) löytyy kolme kertaa Raamatun luomiskertomuksesta:
1.Kun Jumala luo aineen ensimmäisenä päivänä (1 Moos 1:1).
2.Kun Jumala luo eläimet viidentenä päivänä (1 Moos 1:21).
3.Kun Jumala luo ihmisen kuudentena päivänä (1 Moos 1:27).
Vain näissä tilanteissa tulee jotain aivan uutta luomakuntaan. Muissa tapauksissa käytetään sanoja, jotka kuvaavat, että Jumala tuo esille tai muovaa jo olemassa olevaa ainetta.
Ehkä ihmisen kolme osaa, ruumis, sielu ja henki luotiin näissä kolmessa tilanteessa. Eläimillä on myös sielu tai "elämä", mutta ne erottuvat ihmisestä, koska niillä ei ole henkeä.
Nyt varsinaiseen kysymykseesi. Kasvit alkoivat kasvaa kolmantena päivänä (1 Moos 1:12). Ne tulivat siis ennenkuin Jumala loi "elämää" viidentenä päivänä. Hyönteisiä, bakteereja ym alempia olentoja ei mainita ollenkaan luomiskertomuksessa, mutta voin kuvitella, että ne luotiin ennen viidettä päivää. Tämä merkitsisi sitä, ettei kasveilla ja alemmilla eläimillä ole "elämää" samassa merkityksessä kuin ylemmillä eläimillä, ja ne ovat voineet olla osa ekologista järjestelmää jo ennenkuin "kuolema" tuli maailmaan syntiinlankeemuksen tuloksena.
Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, minkälainen ravinto Raamatun mukaan oli sallittu. Ennen syntiinlankeemusta ihmiset ja eläimet söivät kasvisravintoa (1 Moos 1:30-31). Tämä ei ole vaatinut tappamista. Vasta syntiinlankeemuksen (ja myös vedenpaisumuksen) jälkeen ihmisille annettiin lupa syödä lihaa (1 Moos 9:2-3). Silloin maailmassa oli jo syntiä ja kuolema.
Todennäköisesti petoeläinten käytös muuttui vedenpaisumuksen jälkeen samalla tavalla . Tätä tukevat teoriat, että vedenpaisumuksen jälkeen maailma oli paljon karumpi. Kasvisruokaa kerta kaikkiaan ei ollut riittävästi, joten eläimet alkoivat saalistaa.
Yhteenvetona uskon, että ekologisia järjestelmiä alhaisella tasolla oli jo Eedenin puutarhassa. Sen sijaan ne järjestelmät, joihin sisältyvät kehittyneempien eläinten tappamiset (petoeläimet ym), ovat syntiinlankeemuksen tuloksia.

Anders Gärdeborn

3.4  Onko dinosauruksista mainintaa Raamatussa?

Kyllä, luultavasti on! Job 40:10-19:ssa kuvataan eläin, jota kutsutaan Behemot'iksi. Ilmeisesti se on suuri maaeläin, ja se voisi olla iso dinosaurus. Kukaan ei tiedä, mitä Behemot (heprealainen sana) tarkoittaa; jotkut uskovat, että se on norsu tai sarvikuono, mutta se voisi olla vielä "rajumpi" eläin.
Sitten Job 40:20-41:25 kuvataan toinen eläin, Leviatan, joka ilmeisesti elää meressä. (Se mainitaan myös Job 3:8 ja Ps. 104:26.) Erään tulkinnan mukaan se on krokotiili, mutta henkilökohtaisesti näen ongelmia esim. 41:9-12:ssa, missä Leviatan kuvataan tultasyöksevänä eläimenä! - Ajatus tultasyöksevästä eläimestä löytyy myös vanhoissa kiinalaisissa lohikäärme-tarinoissa!
Nyt voidaan kysyä, eivätkö edellämainitut jakeet Jobin kirjasta ole vertauskuvallisia tai runollisia, jonka takia niitä ei voi tulkita liian kirjaimellisesti? Jakeet ovat luvuissa 38-41, missä Jumala vastaa Jobille ja kuvaa sitä suurenmoista luontoa, jonka Hän on luonut, sekä omaa majesteettisuutta. Jakeet ovat kyllä runolliset, mutta ne ovat kuitenkin todellisen luonnon kuvausta! Siellä puhutaan näissä jakeissa sateesta, salamoista, jäästä, lumesta, tähtikuvioista, pennuilleen saalistavista leijonista, häristä, hiekkaan muniaan laskevista tyhmistä strutseista, hirnuvista hevosista ym. Jae 40:10 alkaa :"Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin...". Pitäisikö "sinut" (ts Job, jolle Jumala puhui suoraan) ymmärtää kirjaimellisesti ja Behemot vertauskuvalliseksi? Ei tietenkään! Ainoa johdonmukainen tulkinta tekstistä on, että se on runollinen (ja osittain retorinen) kuvaus siitä luonnosta, joka ympäröi Jobia, ja Jumalan tarkoitus oli panna Job "paikalleen".
Edelleen tiedämme,että Jobin kirja on hyvin vanha, ehkä vanhin Raamatun kirjoista. Job ehkä eli hieman vedenpaisumuksen jälkeen ja oli ehkä Aabrahamin aikalainen. On täysin mahdollista, että siihen aikaan oli dinosauruksia. Monet luomiseen uskovat, ovat sitä mieltä, että ne kuolivat epäsuotuisista olosuhteista johtuen sukupuuttoon vedenpaisumuksen jälkeen. Monet eläinlajit kuolevat sukupuuttoon tänäänkin, niin että siinä ei ole mitään outoa! Siis: henkilökohtainen tulkintani on, että jakeet Jobin kirjassa kuvaavat oikein "rajuja" eläimiä (joita tänään ei ole). Olivatko ne sitten dinosauruksia tai ei - täysin varmoja siitä emme voi olla.

Paul Annala

3.5  Mikä oli Aadamin ja Eevan ihonväri? Miten muut ihonvärit syntyivät?

Me emme voi tietää Aadamin ja Eevan ihonväriä. Heidät luotiin täydellisellä geenivarustuksella, johon sisältyi mahdollisuudet sekä punaiseen, valkoiseen ja mustaan ihonväriin. Siksi heillä on voinut olla mikä tahansa näistä. Kun ihmiset vähitellen eristettiin toisistaan tämä alussa täydellinen geenivarustus köyhtyi niin, että tänään valkoiset vanhemmat eivät voi saada mustia lapsia, eivätkä päin vastoin. Tämä johtuu siitä, että ihmiset Afrikassa tarvitsevat paljon pigmenttiä suojautuakseen auringon säteilyltä ja ne, joilla oli paljon "mustia geeneja" saivat selviytymisedun ja paremmat mahdollisuudet viedä sukuaan eteenpäin kuin ne, joilla oli vähän näitä geenejä. Pohjoisessa oli päinvastoin. Tänään on tilanne on se, ettei afrikkalaisilla ole enää "valkoisia geenejä" ja pohjoismaalaisilla ei ole "mustia geenejä". On tapahtunut geenimateriaalin köyhtyminen, mikä on evoluution vastakohta.

Anders Gärdeborn

3.6 Jos Jumala loi vain kaksi ihmistä, Aadamin ja Eevan, eikö silloin ihmissuku kärsi sukurutsauksesta? Jos niin, mistä muut ihmiset tulivat?

Raamatun mukaan Jumala loi kaksi ihmistä. Tämän päivän ihmiskunta polveutuu näistä. Tämä merkitsee tietenkin, että Kain, Aabel ja Seet (Aadamin ja Eevan pojat) ovat saaneet lapsia sisarustensa kanssa. Tätä ei voi sanoa sukurutsaukseksi, mutta kyllä sisarusavioliitoksi. Eikö se ole mautonta?
Ei välttämättä. Täytyy muistaa, että nykyajan juridisella ja moraalisella kiellolla sisaravioliittoa vastaan on biologiset syynsä.
Perinnöllisesti leviävien sairauksien riski lisääntyy suuresti, mitä läheisempää sukua vanhemmat ovat keskenään. Tämä on johtanut siihen, että sisarusavioliitot ovat juridisesti ja moraalisesti väärin ja saavat meidät reagoimaan niihin inholla.
Aadamin ja Eevan aikana ei ollut perinnöllisesti leviäviä sairauksia. Jumala loi kauttaaltaan hyvän maailman täydellisellä ja turmeltumattomalla geenikoodilla. Silloin sisaravioliittoa vastaan ei ollut biologisia syitä, ja sen takia ei myöskään moraalisia. Kukaan ei myöskään inhonnut niitä.
Syntiinlankeemus oli katastrofi Jumalan luomakunnalle. Pahuus levisi. Sen seurauksena alkoi perinnöllinen koodi heikentyä ja perinnöllisiä sairauksia alkoi esiintyä. Silloin myös lähisukulaisten avioliitot muodostuivat riskitekijäksi. Sen takia ne ovat moraalisesti tuomittavia.

Anders Gärdeborn

3.7  Näettekö yhtäläisyyden Raamatun luomiskertomuksen ja muiden maiden luomismyyttien välillä?

Kyllä, niissä voi olla paljon yhtäläisyyksiä. Jos kysymyksessä on sama historiallinen tapahtuma, on luonnollista, että yhtäläisyyksiä on. Suullinen traditio voi vääristää kertomuksia, mutta useimmissa voi olla totuuden siemen. Tämä tulee selvästi ilmi, kun tarkastamme vedenpaisumuskertomuksia. On monia kertomuksia eri kulttuureista, jotka kertovat suuresta vedenpaisumuskatastrofista. Monet kohdat ovat samanlaisia monissa kertomuksissa, kuten esim. vedenpaisumus tuli synnin seurauksena, vene oli pelastus ja vain muutamat ihmiset samasta perheestä selviytyivät. Myös sateenkaari on mukana monessa kertomuksessa. Monet käyttävät tätä Raamattua vastaan. He katsovat, että Raamatun kertomus polveutuu vielä aikaisemmista kertomuksista. Mutta tämähän on varsin painava perustelu sille, että takana on todellinen, historiallinen tapahtuma.

Anders Gärdeborn

Kaiken perimmäinen alku

4.1  Jos Jumala loi kaiken, kuka sitten loi Jumalan ...? Onko Hän ollut iankaikkisesti ja miten te määrittelette iankaikkisuuden?

Otaksu, että joku loi Jumalan : Silloin seuraava looginen kysymys olisi: "Kuka loi tämän, joka loi Jumalan?" Ja näin voitaisiin sitten jatkaa loputtomasti! Tämähän olisi järjetöntä, siksi täytyy olettaa, että Jumala on iankaikkinen. Hän vain on! (Siksi Jumala antaa itselleen Raamatussa nimen "Minä olen".) Iankaikkisuudella tarkoitan aikaa ilman alkua ja loppua.
Tämä on todella ainoa looginen vastaus. Silti se ei välttämättä ole "ymmärrettävissä". Me ihmiset emme voi tajuta, miten joku/jokin on voinut aina olla ilman alkua. Mutta - viitaten seuraavaan kysymykseen - voimme kysyä samaa Big Bang'ista. Mitä oli ennen Big Bang'ia? Mistä tuli energia/materia, joka sitten räjähti?
Ihminen ei kerta kaikkiaan pysty tajuamaan, että jotain kestäisi iankaikkisesti tai että jotain syntyy tyhjästä. Riippumatta siitä uskotko Jumalaan tai et, uskotko Big Bang'iin tai et, joudut pisteeseen, jossa on pakko tunnustaa, että tuo kysymys, joka koskee kaiken alkua, on kysymys, johon ei voi vastata tieteellisesti, vaan se on lähinnä uskonnollinen kysymys !
Käsitteet kuten "Jumala on aina ollut" tai "Jumala luo tyhjästä" voivat tuntua naurettavilta tai käsittämättömiltä, mutta olen sitä mieltä, että käsitteet "materia/energia on aina ollut" tai "kaikki tuli tyhjästä Big Bang'issa" ovat yhtä naurettavia tai käsittämättömiä.

Paul Annala

Emme voi selittää, kuka loi Luojan. Tämä on heikkous, jos tavoitteena on selittää kaikki luonnontieteellä. Jumala on nimittäin tieteen ulkopuolella. Hän on luonut maailman, joka on tieteen tutkittavissa, mutta itse Hän on sen ulkopuolella. Tämä ei ole luomisuskon heikkous, mutta kyllä tieteen rajoittuneisuutta. Kysyt miten vastata tällaiseen ajatuksenkulkuun. Usein väitän. että evoluutioteorioilla on sama heikkous. Kuka loi ensimmäisen materian, Big Bang'in tai ensimmäisen singularitettipisteen???

Anders Gärdeborn

4.2  Onko teillä Big Bang-teorian vastaväitteitä?

Big Bang-teoriassa on monta ongelmaa. Selitän ensiksi, mitkä suurimmat ovat:
1. Big Bang ei selitä, miten materia / energia syntyi. Se lähtee siitä, että nämä olivat ja sitten räjähti.
2. Big Bang-teorian mukaan maailmankaikkeus oli "ennen" räjähdystä singulariteetti-tilassa, t.s. pienen pienessä pisteessä, jossa tiheys oli ääretön ja tilavuus nollassa. Tämän äärettömän tiheän singulariteetin vetovoiman on pitänyt olla äärettömän suuri. Mikä tekijä rikkoi tämän äärettömän vetovoiman ja sai kaiken räjähtämään?
3. Big Bang-teorian mukaan maailmankaikkeus laajeni jossakin vaiheessa nopeudella, joka oli välillä 100 biljoonaa (ykkönen ja 14 nollaa) ja 10 miljardia biljoonaa (ykkönen ja 22 nollaa) kertaa valon nopeus. Miten tämä on mahdollista, kun Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan mikään ei voi ylittää valon nopeutta ja valon nopeus on vakio?
4. Koska maailmankaikkeus Big Bang-teorian mukaan laajenee, merkitsee tämä, että materia-osaset joutuvat yhä kauemmaksi toisistaan. Mikä sai nämä osaset silti tarttumaan kiinni toisiinsa ja muodostamaan planeettoja, tähtiä, galakseja y.m.?

Paul Annala

Elämän ja lajien synty

5.1  Voiko elämä syntyä kuolleesta aineesta?

Ei, on katsottava luonnonlaiksi, että elämä syntyy vain elämästä. Kukaan ei ole onnistunut aikaansaamaan elämää kuolleesta materiasta.
Elämän synnyn tavallisin evoluuttinen teoria on "alkuliemi" : maapallon ilmakehässä oli alunperin kaasuseos,joka koostui metaanista, ammoniakista, vedystä ja vedestä. Salamat, auringonsäteily, tulivuorenpurkaukset y.m. ovat sitten johtaneet siihen, että orgaaniset yhdisteet muodostuivat meressä ja näistä sitten vähitellen muodostui yhä monimutkaisempia rakenteita, joista sitten tuli eläviä soluja.
Näitten teorioitten pohjalta on tehty kokeita . Ne ovat osoittaneet, että siihen sisältyy monta ongelmaa, mm :
•auringon ultraviolettivalo olisi hajottanut nämä orgaaniset yhdisteet
•vain kaksi yksinkertaisinta 20 tarvittavasta aminohaposta muodostui kokeissa
•tavallisimpia aminohappoja ei muodostunut ollenkaan!
•hiiliyhdisteet voivat esiintyä "vasen-kätisenä" tai "oikea-kätisenä" (ts. molekyylit ovat samoja, mutta toistensa peilikuvia). Kokeissa syntyi kumpaakin yhtä paljon - niinkuin voidaan olettaa. Luonnossa esiintyy kuitenkin vain vasen-kätisiä!
Muitakin ongelmia koskien elämän spontaania syntyä näissä teorioissa on. Esim. "kana ja muna"-ongelma, koskien nukleinihappoja ja proteineja, jotka löytyvät DNA:ssa ja RNA:ssa. Proteiinien valmistuksessa tarvitaan nukleinihappoja ja nukleinien valmistuksessa proteiineja. Evoluutioteoria ei voi selittää, miten toinen voisi syntyä ilman toista.
Edellisten lisäksi on teorioita, joiden mukaan suosituin selitys on, että elämä tuli maapallolle avaruudesta. Tämäkään ei ole mikään selitys. Miten elämä sitä ennen sitten syntyi avaruudessa?
(Ja miten se säilyi hengissä maapallolle asti? (Suom. huom))

Paul Annala

5.2  Olen kuullut, että Marsissa on bakteereja, joten kysyn : Onko bakteereja tai joitakin muita elämänmuotoja toisilla planeetoilla? Jos on, miten ne ovat sinne joutuneet? Ovatko ne syntyneet evoluution kautta, itsestään, vai onko Jumala ne luonut sinne tai jollakin muulla tavalla?

Kukaan ei ole koskaan osoittanut, että Marsissa olisi bakteereja. Joitakin vuosia sitten Marsista putosi avaruuskivi, jossa luultiin olevan jälkiä bakteereista. Tästä tuli sensaatio. Kun sitten tutkijat päätyivät siihen, ettei kysymyksessä ollut bakteerinjälkiä ja ilmoittivat tästä, ei uutinen enää ketään kiinnostanut. Harvat lehdet kirjoittivat siitä. Sen tuloksena monet elävät vielä uskossa, että Marsista on löydetty elämää.
Luulen, että syy tällaisiin hätäisiin uutisiin on se, että jos kehitysoppiteoria olisi tosi, pitäisi kaiken järjen mukaan olla elämää monessa paikassa avaruudessa. Maapallo on niin pieni ja jos elämä on tänne syntynyt sattumalta, niin saman sattuman luulisi tapahtuvan monessa muussakin paikassa. Jos elämää löytyisi jostakin muualta, olisi tämä vahvistuksena sille, että elämää voi sattumalta syntyä ilman erityistä tarkoitusta.
Jos uskoo luomiseen, on kysymys ihan toisenlainen. Silloin ei ole enää kysymys todennäköisyyksistä, vaan siitä, onko Luoja halunnut luoda elämää moneen paikkaan.
Tietysti en voi varmuudella vastata tähän. Henkilökohtaisesti uskon, että olemme yksin maailmankaikkeudessa ja Jumala on sen luonut, jotta ihmisellä olisi koti. Uskon myös, että löytyy syy, miksi maailmankaikkeus on niin laaja, mutta tämä keskustelu veisi liian pitkälle tässä yhteydessä.

Anders Gärdeborn

5.3  Onko uusien lajien synty tieteellisesti todistettu?

Kyllä, on runsaasti esimerkkejä siitä, että uusia lajeja syntyy.
Mutta tämä ei kuitenkaan ole argumentti evoluution puolesta. Viisaudessaan Jumala loi olentoja, jotka voivat sopeutua ympäristön muutoksiin sen sijaan, että ne menehtyisivät. Tämä sopeutuminen jatkuu koko ajan ja sitä nimitetään mikroevoluutioksi. Sitä vastoin Hän loi suuret eläin- ja kasviryhmät, joiden välillä on pysyvät rajat. Näiden välillä tapahtuvia nk. makroevoluutiomuutoksia ei ole koskaan havaittu. Ne ovat täysin kuvitteellista. Uusien lajien muodostuminen on esimerkki mikroevoluutiosta, eikä sodi raamatullista luomisajatusta vastaan. Kun luomiskertomuksessa sanotaan "kukin lajinsa mukaan", on käsite hieman erilainen kuin biologien (myös Raamattuun uskovien) nykyinen määritelmä. Perusryhmä olisi ehkä oikea nimitys.
Mainittakoon myös, että eri lajien rajat eivät ole yksiselitteiset, vaan usein on kysymys eläin- ja kasvitieteilijöitten määritelmistä.

Anders Gärdeborn

5.4  Onko totta, että ruumiinosat, joita ei tarvita, häviävät?

Esittämäsi ajatus oli yleisesti hyväksytty 1800-luvun alussa Jean Baptiste de Lamarck'in työn tuloksena. Hän luuli, että ruumiinosien käyttö vaikuttaa niihin myönteisesti. Tämä vaikutus menee Lamarck'in mukaan perintönä seuraavaan sukupolveen. Jos tämä käytti tätä kehittynyttä elintä tehokkaasti, niin se taas siirtyi seuraavaan polveen jne. Toisaalta vähän käytetyt elimet heikkenivät ja vähitellen sukupolvien aikana ne surkastuivat ja lopuksi ehkä hävisivät. Ts. Lamarck otaksui, että hankitut ominaisuudet myös periytyvät.
Tänään tiedämme, että Lamarck oli väärässä. Ruumiinosien käyttö tai ei-käyttö ei pidemmän päällä merkitse mitään. Sen sijaan voi ahkera ja määrätietoinen käyttö (harjoitus) vaikuttaa niihin lyhyellä tähtäimellä. Urheilija voi harjoittaa lihaksiaan saavuttaaksensa parempia tuloksia. Hyvinharjoitetut lihakset (niiden parantunut toimintakyky) eivät kuitenkaan mene perintönä seuraavaan sukupolveen.
Vastaus kysymykseesi on kielteinen. Ruumiinosien käytön (tai käyttämisen jättämisen) vaikutus ei siirry sukupolvesta toiseen.

Vesa Annala

5.5  On aika uusi teoria, että linnut itseasiassa ovat pieniä liskoja. Miten tämä on todistettu? Mitä tähän sanotte?

Tämä on selitetty viittaamalla niihin ilmeisiin yhtäläisyyksiin, joita on löydetty Archaeopteryx'in ("liskolinnun") siivissä ja Therepoda (kaksijalkaisten) dinosaurusten eturaajoissa. Therepodoria kutsutaan usein "linnun-kaltaiseksi" dinosaurukseksi.
Tämä ajatus on kuitenkin ajautunut monenlaisiin vaikeuksiin, koska on voitu osoittaa, että ne luut, jotka muodostavat linnun siivet, ja Therepoda dinosaurusten jalkojen luut ovat sormirakenteen suhteen erilaiset . Ei ole myöskään löydetty liskolinnun edeltäjiä fossiilisarjoissa. Ongelma tulee vielä suuremmaksi, kun tarkastellaan lintujen ja matelijoitten keuhkojen erilaisuuksia. Tri. Denton on sanonut : "On äärettömän vaikeata kuvitella, miten lintujen hengitysjärjestelmä on voinut kehittyä selkärankaisten täysin erilaisesta hengitysjärjestelmästä."
Äskettäin Kiinassa tehtyjen löytöjen pohjalta näyttää siltä, että Therepodorin hengitysjärjestelmä muistuttaa enemmän krokotiilien kuin lintujen hengitysjärjestelmää.

Vesa Annala

6.  Ihmisen alkuperä

6.1  Onko selviä todisteita, ettemme polveudu apinoista?

Ei ole yksiselittäisiä todisteita tästä, niinkuin ei myöskään voida todistaa päinvastaista väitettä. Mielestäni luonnollisin selitys luontoa tutkiessamme on, että ihmiset ja apinat luotiin erikseen, täysin valmiina alusta lähtien. Selvin tähän viittaava merkki on, ettei ole ollenkaan löydetty välimuotoja. Jos polveutuisimme apinoista, pitäisi löytyä ihmisapinoita runsaasti, ts jokin ihmisen ja apinan välimuoto. Mutta luonnosta ei ole niitä välimuotoja löydetty. Riippumatta siitä, tutkimmeko nyt eläviä eläimiä, fossiilisia eläimiä tai geenejämme, ihmisapinoita ei löydy. Jokainen ihminen on (ja on aina ollut) 100 % ihminen ja jokainen apina on (ja on aina ollut) 100 % apina.Ne ovat alusta lähtien valmiita ilman välimuotoja. Jos kehitysoppi olisi oikeassa, olisi tietenkin vastakkainen tilanne.

Anders Gärdeborn

6.2  Voimme todeta, että ihmissuvulla on alkuäiti (mitokondrio-Eeva). Voidaanko todistaa, että hän oli ihminen eikä apina?

Tutkijoiden mukaan hän ei ollut ainoa nainen, jonka oletetaan eläneen silloin 100 000 - 200 000 vuotta sitten. On vain niin, että hänen geneettinen linjansa monista mahdollisista sattumalta jäi eloon. Hän ei ollut apina, vaan hänen oletetaan kuuluneen ryhmään "alkusapiens", joka sitten johti nykyiseen Homo sapiens-lajiin. Koko tämä ajattelutapa pohjautuu kehitysopillisiin olettamuksiin, eikä sitä voi millään tavalla todistaa .
Ihmisen alku-isä on yritetty määrittää genetiikan avulla. Y-kromosomi peritään vain isän kautta. On päädytty siihen, että ihmiskunnan alku-isä "Aadam" eli noin 27 000 vuotta sitten. Tämä päätelmä on tietenkin täynnä olettamuksia. Eräs asia on selvä : Mitokondrio "Eeva" ei ollut Y-kromosomi "Aadamin" vaimo!

Vesa Annala

6.3  Mistä johtuu, että ihmisillä on täysin eri ihonväri riippuen siitä, missä he asuvat? Voiko ihminen, joka asuu päivätasaajan seudulla ja ruskettuu voimakkaasti, saada ruskeita lapsia? Voivatko perinnölliset taipumukset, esim ihonväri, muuttua ihmisen elinaikana riippuen ulkoisista olosuhteista?

Ei. Ihmisen perintötekijät eivät muutu hänen elinaikanaan. Ruskettunut ihminen ei saa sen takia ruskeampia lapsia kuin sellainen, joka ei ole ruskettunut.
Aadamilla ja Eevalla oli täydellinen varustus perintötekijöitä, joissa oli mahdollisuuksia kaikkiin ihonväreihin. Olivatko he itse punaisia, mustia, tai valkoisia, siitä emme tiedä mitään. Yhdistämällä geenejä eri tavalla oli Aadamin ja Eevan jälkeläisillä monenlaisia ihonvärivaihtoehtoja. Yksinkertaistettuna voimme olettaa, että ihonvärin suhteen on ihmisiä, joilla oli paljon "mustia geenejä", ja toisaalta niitä, joilla oli paljon "valkoisia geenejä".
Ne, jotka muuttivat Afrikkaan tarvitsivat paljon pigmenttiä auringonsäteiden suojaksi. Heille oli "mustat geenit" eduksi ja he selviytyivät paremmin. Pohjolassa tilanne oli päinvastoin. Täällä tarvittiin paljon aurinkoa ja "valkoiset geenit" olivat eduksi.
Huomioi, että tämä on valinta alhaisella asteella (lajin sisällä), joka toimii ilman että hankitut ominaisuudet periytyvät. (Tätä mukautumista ympäristöön kutsutaan mikroevoluutioksi. Tästä on paljon havaintoja. Sen sijaan makroevoluutio, ts. eläin- ja kasviryhmien väliset kehitysmuutokset (evoluutio), on täysin olettamuksien varassa.)
Nykyään kaikki "valkoiset geenit" ovat kadonneet afrikkalaisilta, jonka takia he eivät voi saada valkoisia lapsia. Meidän pohjoismaalaisten kohdalla tilanne on päinvastoin. Mutta huomioi, että tämä perintötekijöiden köyhtyminen on evoluutio-opin vastainen. Sehän väittää, että perintötekijät lisääntyvät ja ajan mukaan tulevat yhä monimutkaisemmiksi.

Anders Gärdeborn

Luominen vaiko evoluutio: kaksi ristiriitaista aatetta?

7.1  Tekeekö evoluutioteoria luomiskertomuksen tyhjäksi?

Kyllä, mielestäni pääasiallisesti kolmesta syystä :
1.Raamatun oma todistus
Raamatun luomiskertomuksessa mainitaan kerta toisensa jälkeen: "Ja Jumala sanoi... ja tuli..." Siellä kerrotaan, että Jumalan luomistyö kesti seitsemän päivää, ja siihen viitataan monessa paikassa Raamatussa, mm yhdessä kymmenestä käskystä sanotaan lepopäivästä: "... sillä kuutena päivänä teki Jumala ..." (2 Moos 20:11). Raamattu näyttää tulkitsevan luomiskertomusta kirjaimellisesti, ts Jumala loi Sanansa kautta ja teki sen kirjaimellisesti kuutena päivänä. Siihen ei mahdu kehitysajatusta, eikä myöskään niitä pitkiä ajanjaksoja, joita kehitysoppi edellyttää.
2. Luominen ja evoluutio eivät voi molemmat olla oikeassa
Luomismalli ja evoluutiomalli ovat hyvin erilaisia. Luomismallin edellytykset ovat Jumala, nuori maapallo (ja maailmankaikkeus), älykäs suunnittelija kaiken takana jne. Evoluutiomalli edellyttää päinvastaista: Jumala ei ole mukana, pitkät ajanjaksot ja sattumanvaraisia tapahtumia. Kaikki se, minkä näemme ja ymmärrämme tieteiden avulla ja mihin me loogisella ajattelulla päädymme, sanoo, etteivät molemmat voi olla oikeassa. Yhden taikka toisen (mahdollisesti molempien) täytyy olla väärä. Itse katson, että evoluutioteorialla on enemmän ongelmia kuin luomisteorialla.
3. Evoluutio ei ole sopusoinnussa sen kanssa, minkä Jumala sanoo itsestään
Evoluutioteoria "Jumalan luomismekanismina" (jotkut kristityt yrittävät yhdistää molemmat teoriat sanomalla, että Jumala luo evoluution avulla) on mielestäni sovittamaton Raamatun Jumala-kuvan kanssa, jossa Jumala on rakkaus. Miten Jumala voi toisaalta olla rakkaudellinen ja välittää heikoista ja toisaalta käyttää evoluutiota, joka perustuu vahvimman eloonjäämiseen, joka sisältää monta epäonnistunutta mutaatiota jokaisen onnistuneen kohti?

Paul Annala

7.2  Miksi pitäisi uskoa luomiseen eikä tieteellisiin teorioihin?

Raamattuun uskominen ei ole minkään tieteellisen teorian vastakohta. Kehitysoppi on tieteellinen teoria eli hypoteesi, jolla on suuria vaikeuksia selittää havaitsemaamme. Monella muulla alueella tällaiset vaikeudet olisivat riittäneet teorian hylkäämiseen. Ettei näin ole kehitysopin suhteen käynyt, johtuu mielestäni muista kuin tieteellisistä syistä. Todellinen syy lienee se, että vaihtoehtona on Luoja, johon monet eivät halua uskoa, koska tähän sisältyy vastuu Jumalan edessä.
Usko Raamatun kertomuksiin luomisesta ja vedenpaisumuksesta selittää paljon niitä asioita, jotka näemme luonnossa. Saamme monista havainnoista tyydyttäviä selityksiä kuten : eläinten jako ryhmiin, sedimentit, fossiilien esiintyminen ja niiden ulkonäkö, välimuotojen puute, DNA-koodin informaatiosisältö, proteiinien aminohappojärjestys ja monet muut seikat.

Anders Gärdeborn

7.3  Miksei kehitysoppi ole tieteellisesti hyväksyttävää?

Ei voi yleisesti sanoa, ettei kehitysoppi olisi tieteellisesti hyväksyttävää. Riippuu siitä, mitä kriteerejä asetetaan, jotta teoria olisi tieteellinen ja hyväksyttävissä.
Yleensä vaaditaan, että tieteellinen teoria on testattavissa. Testejä voidaan toistaa ja tulosten tulee olla samanlaiset riippumatta siitä, ketkä testit suorittavat . Koska kehitysoppi käsittää valtavia ajanjaksoja, ei evoluutiota voida toistaa laboratoriossa. Se siis ei ole testattavissa. Se ei ole myöskään havaittavissa. Joskus väitetään, että havaittavissa olevat eläinryhmien sisäiset muunnokset ovat todisteita evoluutiosta . Mutta tämä on todiste vaihtelusta eikä evoluutiosta. Vaihtelun ekstrapolointi evoluutioksi on arvelu, joka on luonnontieteen ulkopuolella.
Historiatieteestä ei vaadita testattavuutta. Mikä on tapahtunut historian aikana on luonteeltaan kertailmiö. Ehkä kehitysoppia voitaisiin nimittää historiatieteeksi, mutta se on aika huono sellainen. Paljon siitä, mitä tiedämme maan olomuodosta historiallisena aikana, ei nimittäin sovi yhteen kehitysopin olettamuksien kanssa.
Joskus teorialta vaaditaan muita enemmän monimutkaisia kriteerejä, jotta se olisi tieteellinen. Esim. vaaditaan, että sen on oltava falsifioitavissa (kumottavissa), ts se pitää voida vastaväitteillä tehdä tyhjäksi. Kehitysoppi on filosofinen perusolettamus, ja riippumatta mitä vastaväitteitä esitetään, evolutionistit "puristavat" ne siihen perusolettamukseen. Sen takia se ei ole kumottavissa, eikä näin ollen täytä näitä tieteellisiä kriteerejä.
Aihe on tietenkin paljon laajempi kuin tämä lyhyt kuvaus, mutta toivon, että se pintapuolisesti vastaa kysymykseesi.

Anders Gärdeborn

7.4  Uskotteko, että vain te olette oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä?

Kysymykseen ei ole helppo vastata. Me uskomme, että myös eksistentiaalisissa (elämän tarkoitusta käsittelevissä) kysymyksissä on oikeita ja vääriä vastauksia. Jos sinä väität, että 1+1 on 2 ja minä sanon että 1+1 on 3, niin molemmat eivät voi olla oikeassa, vai mitä? Mutta nykyajan ajatusmaailmassa sinä voit väittää, että Jumala on, ja minä väitän, että Häntä ei ole, ja ajatellaan, että molemmat voivat olla oikeassa. Sanotaan : se on oikea "sinulle" mutta ei "minulle". Tämä on pötyä. Myös eksistentiaalisissa kysymyksissä voi olla oikea käsitys ja väärä käsitys.
Joissakin asioissa voi kahdella henkilöllä olla erilaisia käsityksiä, ja molemmat ovat oikeassa. Tämä pätee, jos käsitykset eivät sulje pois toisiaan. Esim. jos minä sanon, että Jumala loi maailman, ja sinä sanot, että maailma syntyi Big Bang'in kautta, saattaisimme molemmat periaatteesa olla oikeassa. Jumalahan on voinut luoda Big Bang'in avulla. Itse en usko siihen, mutta en voi sitä kumota.
Sitävastoin jos sinä väität, että evoluutioteoria yleisessä muodossa on oikea ja minä puolustan luomista, molemmat eivät voi olla oikeassa. Me emme voi samanaikaisesti olla sokean sattuman ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman tulosta.

Anders Gärdeborn

7.5  Jos voitaisiin todistaa 100%:n varmuudella esim., että maapallon ikä on paljon enemmän kuin 10 000 vuotta, väittäisittekö sittenkin, ettei näin ole?

Tietenkään emme ! Genesis-yhdistys yrittää suhtautua hyvin vakavasti tieteellisiin tosiasioihin niinkuin myös Raamattuun; vedenpitävän todisteen mitätöiminen olisi niinkuin omaan jalkaan ampumista.
Silloin olisimme syyllisiä samanlaiseen tosiasioiden peittelyyn, kuin mielestämme evolutionistit joskus tekevät. On monta tieteellistä havaintoa, jotka puhuvat evoluutioteoriaa vastaan : uusia perusryhmiä ei synny nykyään, rakenteellinen informaatio (esim. DNA-koodi) ei voi sattumalta syntyä, väitettyjä välimuotoja ei ole löydetty fossiilikerrostumissa, kukaan ei ole voinut kokeellisesti osoittaa, että elämä olisi voinut syntyä nk alkuliemessä, maailmakaikkeudessa on liian vähän materiaa, jotta Big Bang ylipäänsä on voinut tapahtua jne, jne.

Paul Annala

7.6  Ovatko kristityt hyväksyneet kehitysopin?

Kyllä, pitää paikkansa, että myös monissa kristityissä piireissä on kehitysoppi hyväksytty. Muttei suinkaan kaikissa. Pohjoismaissa on yleistä, ettei kirkoilla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla ole virallista kantaa tässä asiassa, vaan yksittäiset jäsenet voivat ajatella eri tavalla.
Karkeasti yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että kristityillä on kolme eri katsantokantaa :
1.Ne, jotka uskovat Raamatun "hengellisiin" totuuksiin, ts. niihin, jotka käsittelevät Jumalan rakkautta ja huolenpitoa meistä. Sen sijaan he eivät käsitä Raamattua historiakirjana, vaan ajattelevat, että siinä on monenlaisia virheitä, kun se kertoo siitä, mitä on tapahtunut "todellisuudessa" (siis historiallisessa ajassa ja paikassa). Nämä epäilyt koskevat erityisesti vanhoja historiallisia kertomuksia luomisesta ja vedenpaisumuksesta, mutta epäily ulottuu usein myös juutalaisten historiaan. Joskus ei edes uskota siihen, mitä Raamattu kertoo Jeesuksesta. Hänen ihmetekojaan asetetaan usein kyseenalaisiksi.
2.Ne, jotka haluaisivat luottaa koko Raamattuun, mutta uskovat, että nykyaikainen historiatiede ja luonnontieteet ovat osoittaneet, että Raamatussa on virheitä. Tämä johtaa siihen, että "hengellistetään" Raamattua käsittäen Raamatun historiaa totuutena mutta vain hengellisellä ja uskonnollisella tasolla. Väitetään, että luomiskertomus ei ole kuvausta siitä, MITEN ja KOSKA se tapahtui, vaan KUKA sen teki ja MIKSI. Samalla tavalla nähdään Israelin tapahtumat hengellisinä kuvauksina, ja ollaan sitä mieltä, että historiallinen todellisuus on vähemmän tärkeä.
3.Ne, jotka pitävät koko Raamatun totuutena. Tähän kuuluu GENESIS-yhdistys. Mielestämme tietenkin Raamattu sisältää monenlaisia hengellisiä totuuksia, mutta myös kerrotut historialliset tapahtumat ovat tapahtuneet ajassa ja paikassa. Niitä käytetään usein hengellisten totuuksien vertauskuvina. Emme näe ristiriitaa tämän näkökannan ja raittiin, ennakkoluulottoman tieteen välillä luonnontieteiden, historian ja arkeologian alueilla.

Anders Gärdeborn

7.7  Mitkä puutteet löytyvät Lamarckin ja Darwinin kehitysopista?

Kuten ymmärrät, on kysymyksesi liian laaja kunnollisen vastauksen antamiseksi tässä. Haluan lyhyesti tuoda esille muutamia teorian varjopuolia :
1. Luonnontieteellisen teorian kokeilut on voitava toistaa useamman kerran useamman henkilön toimesta. Kehitysoppi perustuu olettamuksiin, joita ei voi toistaa. Näin ollen se on luonteeltaan enemmän historiatiede kuin luonnontiede. Historiatieteen luotettavuus määräytyy siitä, miten luotettavia todistajat ovat ja miten kaukana ajassa tapahtumat sijaitsevat. Evoluutio tapahtui (mikäli oppi on oikeassa) miljoonia vuosia sitten, jolloin kukaan ei ollut läsnä.
2. Kehitysopin teoriat ovat pitkälti olettamuksia. Ne eivät perustu havaintoihin. Esimerkkinä mainittakoon, ettei laajan mittakaavan evoluutiota (makroevoluutiota) ole koskaan havaittu. Me olemme havainneet muuntelua tiettyjen eläin- ja kasviryhmien sisällä. Tätä muuntelua on sitten ekstrapoloitu ja kuvitellaan, että se pätee myös suuressa mittakaavassa.
3. Kehitysopista puuttuu monissa tapauksissa kyky ja edellytys selittää luonnossa näkemiämme ilmiöitä. Monasti nämä jopa sotivat kehitysoppia vastaan. Yksinkertainen selitys on, että ilmiön takana on suunnittelija, mutta kuitenkin oletetaan kehityksen tapahtuneen sattumanvaraisesti.
4. Kehitysoppi on saanut dogmin (uskonkappaleen) luonteen. Monissa akateemisissa piireissä "sallitaan" keskustelua, miten kehitys on tapahtunut, mutta henkilöä, joka asettaa asian kyseenalaiseksi, pidetään tietämättömänä tai tyhmänä. Toisin sanoen tutkimus tällä alueella on harvoin ennakkoluulotonta, joka juuri on hyvän tieteen tärkeimpiä vaatimuksia. Kehitysoppiin liittyy niin monta selitystä vailla olevaa ongelmaa, että monilla muilla tieteen alueilla teoriat hylättäisiin.
5. Kehitysoppi on filosofinen olettamus. Kaikki havainnot tulkitaan enemmän tai vähemmän vaivalloisella tavalla siten, että ne sopivat teoriaan. Asiasta on kirjoitettu kirjoja. Nämä ajatukset riittänevät tässä yhteydessä.

Anders Gärdeborn

7.8  Mistä Darwinin teoria kertoo ja miten Raamattu vastaa siihen?

Darwinin teoria (ja myöhemmätkin) opettaa, että kaikki elävät eläimet ja kasvit polveutuvat runsaasti 3 miljardia vuotta sitten alkusolusta. Ne ovat sitten kehittyneet yhä monimutkaisemmiksi elämänmuodoiksi satunnaisten mutaatioiden ja ympäristövaatimusten kautta. Vaikuttamassa ei ole ollut muita tekijöitä kuin sattuma ja aika. Raamattu opettaa, että elämän takana on tarkoitus. Joku on ajatellut, suunnitellut ja luonut. Ihminen on luotu erikoistarkoitusta varten.

Anders Gärdeborn

7.9  Peruuttiko Darwin evoluutioteoriansa ennen kuolemaansa?

Ei. Darwin kuoli agnostikkona.
Kertomus hänen kääntymisestä kuolinvuoteellaan ja evoluutioteorian peruuttamisesta on jonkun hyvää tarkoittavan kristityn keksimä. Tämä kertomus on sittemmin kiertänyt laajalti kristittyjen keskuudessa.

Vesa Annala

Vedenpaisumus, jääkausia

8.1  Mahtuivatko kaikki eläimet Nooan arkkiin? Miten eläinten ruoka mahtui? Miten petoeläimet ja muut eläimet pystyivät elämään yhdessä arkissa?

Kyllä, kaikki eläimet mahtuivat arkkiin. On tehty laskelmia, joitten mukaan eläimet veivät kolmanneksen pinta-alasta ja loput voitiin käyttää ruoan ja rehujen säilytykseen. Tilan laskemisessa on huomioitu kaksi tekijää, joita ei ole mainittu kysymyksessäsi :
1.Raamattu kertoo Jumalan käskeneen Nooa ottamaan jokaisesta eläinlajista pari (tietyistä eläimistä seitsemän paria (ks esim. 1 Moos. 6:19). On hieman epäselvää, mitä "laji"-sanalla tarkoitetaan.
Biologiassa lajit yhdistetään sukuihin, jotka taas yhdistetään alaheimoihin ja edelleen heimoihin, lahkoihin, luokkiin, alajaksoihin ja lopuksi jaksoihin. Tämä taksonominen jaottelu on tietenkin myöhempi keksintö kuin Nooan aikana. Me emme tarkkaan tiedä, mitä Jumala tarkoitti käsitteellä "pari (seitsemän paria) jokaisesta lajista", mutta ehkä Hän tarkoitti "suvusta" tai "alaheimosta" tai jostakin muusta jaottelusta. Ei ollut siis seitsemän paria jokaisesta 8650 lintulajista, vaan (arvaten) seitsemän paria eri lintuheimosta, mikä on huomattavasti vähemmän.
2.Lajivalikoima oli luultavasti huomattavasti pienempi Nooan aikana. Monet luomiseen uskovat tiedemiehet ovat sitä mieltä, että Jumala loi tietyn määrän perusryhmiä kasveista ja eläimistä, täysin valmiina alusta lähtien (eikä kehityksen kautta). Nämä perusryhmät ehkä olivat tasolla suku - heimo, nykyaikaisen luokituksen mukaan. Näitä ryhmiä oli ehkä esim. koira (josta sitten eri koirat, sudet, ketut, sakaalit ym ovat tulleet), 1 - 2 kissaeläintä (josta kesy kissa, leijona, tiikeri, puuma ym ovat tulleet). Perusryhmät ovat läpikäyneet muunnoksen tai sopeutumisen niihin vaihteleviin ympäristöoloihin, josta nykyajan lajien runsaus on seurauksena. Tätä prosessia kutsutaan mikroevoluutioksi ja on siis muuntelua tai eriytymistä, eikä kehitystä yhä monimutkaisempaan suuntaan (kuten kehitysoppi väittää). Tämä on johtanut siihen, että lajimäärä on lisääntynyt ajan mittaan, ja Nooalla oli huomattavasti vähemmän lajeja hoidettavina kuin tänään olisi.
Eläimet söivät luultavasti kasvisruokaa. Myös ihminen oli kasvissyöjä, mikä käy ilmi 1 Moos. 1:29. Vasta vedenpaisumuksen jälkeen ihminen sai luvan syödä eläimiä (1 Moos. 9:2-3). Samalla tavalla uskon, että myös kaikki eläimet olivat kasvissyöjiä ennen vedenpaisumusta ja sen aikana. Kun he astuivat arkista ulos, olivat olosuhteet suuresti muuttuneet. Ilmasto muuttui kylmemmäksi ja kasvillisuutta oli vähemmän. Kasvisruoan löytäminen tuli eläimille yhä vaikeammaksi, ja eläinten peto-ominaisuudet alkoivat kehittyä.

Anders Gärdeborn

8.2  Mistä tuli vedenpaisumuksen vesimäärä, joka 15 kyynärällä peitti korkeimman vuoren?

Raamattu mainitsee kaksi vesilähdettä. Toisaalta "puhkesivat kaikki suuren syvyyden lähteet" ja toisaalta "taivaan akkunat aukenivat". (1 Moos 7:11). Taivaan akkunat olivat tietenkin sadetta. Tavallinen teoria on, että ennen paisumusta vesihöyrykerros ympäröi maata, mikä aikaansai kasvihuoneilmiön (selittää paljon fossiilien ulkonäköä, ihmisen pitkää ikää, lentosisiliskojen lentokykyä ym, ym). Jostakin syystä tämä höyrykerros joutui epätasapainoon ja kosteus tuli alas kaatosateena. (Tämä myös selittää sen, miksi vedenpaisumuksen jälkeen maan ilmasto kylmeni, ja kasvisruoasta alkoi tulla puutetta ja petoeläinominaisuudet kehittyivät.)
Uskon, että kaikki vuoret peittyivät, kuten Raamattu sanoo. Täytyy muistaa, että vedenpaisumuksen yhteydessä oli maapallon geologinen aktiviteetti maanjäristyksineen ja tulivuorineen erittäin voimakasta. Osittain tämä on voinut johtua veden paineesta. Uskon, että juuri siihen aikaan tapahtui paljon vuoristoketjujen poimuttumista, ja sen takia korkeuserot ennen vedenpaisumusta ja sen aikana eivät olleet yhtä suuria kuin tänään. Vesi ei riittäisi nykyisten vuorien korkeuteen, mutta silloin oli erilaista. Monet uskovat myös, että mannerlaattojen liikkeet suurelta osin tapahtuivat juuri vedenpaisumuksen jälkeen. 1 Moos. 10:25 puhutaan Pelegistä, joka eli silloin, kun maa jakautui.
Toinen vesilähde oli syvyyden lähteet, mikä viittaa siihen, että oli suuria maanalaisia vesivarastoja. Tämä selittää myös sen, miksi vedenpinta jatkoi nousemistaan sateenkin jälkeen. On geologisia teorioita, joiden mukaan poimuttuminen tapahtui vesilähteiden jättämän tyhjiön johdosta, kun yläpuolella oleva maankamara romahti.

Anders Gärdeborn

8.3  Mihin vesi joutui vedenpaisumuksen jälkeen?

Kaikki vesi on edelleen maapallolla, koska maapallo on periaatteessa suljettu järjestelmä (lukuunottamatta esim. auringonsäteily, joka antaa valoa ja lämpöä, ja lämpösäteily maan pinnalta avaruuteen). Vesi ei "häviä" mihinkään; sitä löytyy edelleen meristä, järvistä, maasta (pohjavesi), eläin- ja kasvikunnasta, ilmakehästä jne.
Nyt ehkä mietit, miten oli mahdollista, että koko maa peittyi vedellä vedenpaisumuksessa? Lue vastaus edellisen kysymyksen kohdalla.

Paul Annala

8.4  Miten jääkaudet ovat voineet tulla ja mennä vain muutaman tuhannen vuoden aikana? Milloin tässä tapauksessa loppui viimenen jääkausi?

Jääkausi on voinut olla vain muutaman sadan vuoden pituinen. Kaikki riippuu ilmastollisista olosuhteista. Ennen vedenpaisumusta maapallon ilmasto ja valtameret olivat lämpimämmät suojelevan höyrykerroksen ansiosta. Kun tämä höyry syöksyi alas, tunkeutui kylmyys avaruudesta maan päälle. Valtamerien suhteellisen korkean lämpötilan ansiosta oli haihtuminen suuri, mikä aiheutti suuria sademääriä. Napa-alueilla sade tuli lumena, ja muutaman sadan vuoden aikana syntyivät vaItavat sisämaanjäätiköt.
Kun ilmastolliset olosuhteet taas normalisoituivat, alkoi maan lämpötila nousta. Jää alkoi sulaa ja valtamerien vedenpinta alkoi nousta. Jäätikköjen peittämät maa-alueet alkoivat uudelleen palautua. Viimeinen jääkausi ehkä ei ole vieläkään päättynyt ! Muuten luomismallin mukaan on ollut vain yksi jääkausi, joka oli vedenpaisumuksen jälkeen. Siitä kaudesta havaitsemme jälkiä luonnossamme ja kallioperässämme.

Vesa Annala

8.5  Jos tämän päivän kaikki elävät maaeläimet polveutuvat arkin eläimistä, miten voidaan selittää eläinten eliömaantieteellinen jakautuminen eri puolille maailmaa?

Raamatun mukaan kaikki nykyiset maaeläimet polveutuvat niistä eläimistä, jotka olivat Nooan arkissa.
Eräs ongelma on, ettemme tiedä, minkämuotoinen kuiva maa, mantereet olivat ennen vedenpaisumusta. Oliko silloin vain yksi ainoa manner, vai olivatko nykyiset mantereet olemassa jo ennen vedenpaisumusta?
Raamatun kertomus näyttää tukevan ensimmäistä vaihtoehtoa. Vasta vedenpaisumuksen jälkeen jakautui maa (ks 1 Moos 10:25, heprealainen sana tarkoittaa todellista jakautumista). Ehkä tässä on selitys mannerlaattojen liikkumisteorialle (tai nykyaikaisempi malli, nk "plate tectonics").
Vastaus kysymykseesi olisi silloin, että tarkoittamasi eläimet olisivat ehtineet levittäytyä maa-alueille, joista sittemmin tuli Australia. Meidän tulee myös huomioida eläinten muuttovaisto. Eläimet hakeutuivat luultavasti vedenpaisumuksen jälkeen takaisin niille alueille, joilta ne olivat tulleet Nooan luokse. Tämä selittäisi maaeläinten nykyisen jakautumisen.
Tietenkin luomiseen uskovien vastaukset ovat kokeiluluontoisia ja enemmän tai vähemmän olettamuksia, johtuen siitä, että Raamatun kertomukset ovat hyvin summittaiset ja vakuuttavat aineelliset todisteet puuttuvat. Mutta nämä vastaukset eivät ole kuitenkaan enemmän arvailua kuin evolutionistien !

Vesa Annala

8.6  Mitä oikein tapahtui Baabelin tornin luona? Ovatko eri kielet ja kulttuurit kotoisin sieltä?

Baabelissa tapahtui kaksi asiaa :
1. Ihmiset päättivät rakentaa kaupungin ja "taivaankorkuisen" tornin, jotta he voisivat pysyä koossa eivätkä hajaantuisi yli kaiken maan.
2. Jumala astui alas katsomaan ihmisten suunnitelmia.
Jakeen 6 (luku 11) mukaan suunnitelmat olivat niin suurenmoiset, että Jumala päätti estää ne "sekoittamalla" heidän kielensä ja hajottamalla heidät yli kaiken maan.
Heperalainen sana "balal", "sekoittaa" tarkoittaa myös "aiheuttaa hämminkiä". Näin ollen ei välttämättä uusia kieliä syntynyt Baabelin tornin luona vaan pikemmin ymmärtämättömyyttä ja ristiriitaisuutta, josta seurasi, etteivät he voineet jatkaa yhteisiä ponnistuksia vaan työt lopetettiin ja ihmiset hajaantuivat. Eristyksessä ollessaan ihmisten kielet vähitellen muuttuivat ja kehittyivät.
Kulttuurien kehitys seuraa kielen kehitystä ja ihmisten hajaantumista yli kaiken maan. Kysymys kulttuurista riippuu siitä, mitä tässä tarkoitetaan tällä sanalla. Tarkoitetaanko sivistystä, koulutusta, tai jotain muuta? Kulttuuri merkityksessä "inhimillinen yhteiskunta" polveutuu tietenkin luomisesta, Eedenin puutarhasta. Jumalakin on "kultuuriolento" (sivistynyt, tietäväinen, huolehtivainen, moraalinen, esteettinen jne). Jumalan "kuvana" myös ihmisellä tulisi olla näitä Jumalan ominaisuuksia ja hänen tulisi toimia "kulttuuriolentona". Eri kulttuurit pohjautuvat näihin - vaikka usein ne ovat pahasti vääristyneet.

Vesa Annala

Paluu edelliselle sivulle
Paluu kotisivulle