|
Tiedan en tunne sinua mutta olet olemassa YSTÄVÄ - Pauliina Tuppuraisen muistolle
|
|
Tiedän, en tunne sinua, mutta olet olemassa siksi jumalat ovat olemassa yksinäisyyttä ei ole ollenkaan vain sinun poissaolosi tekee kipeää kuin palava nuotio tai huuto. Älä kysy miten, mutta muistan vielä, kun syksyllä kasvoivat rinnoissasi kaksi iloista appelsiinia, joita puristin kädessäni ja sen jälkeen ne ravitsivat suutani. tiedän, älä sano mitään, haluan keksiä sinut Ei ole unta , vannon, ovat vaan käteni alastomuutesi päällä kuin varjo aavikolla. Se on vain tätä jokea, joka valuu minua pitkin ja laskee sinuun. Koska olet meri, joka suojelee minua haaksirikolta, Se on vain lykkäämätöntä surua. Olen rakentanut nimesi kaikenlaisilla asioilla Olen rakastellut monella eri tavalla, hellästi, hitaasti epätoivoisesti sinua etsien, kunnes tajusin että olet osa minua.
|
|
 |
|||
