|
|
Koti synnytyspaikkana
Kun nainen ilmoittaa aikeistaan synnyttää kotonaan, saattaa ympäristön ensimmäinen kysymys olla: ”Mistä saat siihen tarvittavan luvan?” Synnytyspaikkaa ei Suomessa mikään laki tai asetus määrää, eikä kotisynnytykseen tarvita lupia. Synnyttäjällä on oikeus valita synnytyspaikkansa. Marraskuussa 2002 ilmestynyt Suomen Kätilöliiton kotisynnytystyöryhmän raportti Oma tupa, oma lupa on ansiokas ja pitkään kaivattu katsaus kotisynnytyksiin Suomessa. Raportissa todetaan: ”Kätilön ammatilliseen osaamiseen kuuluu, että kätilö osaa tukea naisen, miehen ja perheen itsemääräämisoikeutta ja tietoisia valintoja seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella.” Kotona synnyttäminen on perin harvinaista. STAKESin tutkijalääkäri Kirsi Viisainen totesi väitöskirjassaan Synnytyshoidon valintoja – missä voi synnyttää (2001) , että vain 0,01% suomalaisita synnytyksistä tapahtuu suunnitellusti kotona. Viisainen kuitenkin osoittaa, että kyse ei ole marginaalisen joukon epäsuositusta toiveesta, vaan sen toteutuksen vaikeudesta, lähes mahdottomuudesta. STAKES teki vuonna 1994 kyselyn Väestörekisteristä satunnaisesti valituille lisääntymisikäisille naisille ja miehille. Kyselyssä selvitettiin perheiden toiveita synnytyspaikan suhteen. Kotisynnytystä toivoi jopa 6% naisista ja 3% miehistä – siis karkeasti laskien 600- kertainen määrä toteutuneisiin kotisynnytyksiin nähden. Oma tupa, oma lupa- raportin katsaus kansainvälisiin kotisynnytyskäytäntöihin on valaiseva. Norjassa kätilöliiton jäsenmaksuun sisältyvä ammatinharjoittajan vastuuvakuutus on käytäntö, joka pitäisi saada Suomeenkin. Se toisi varmasti lisää kotikätilöitä Suomeen. Vuonna 1999 poistettu KELAn kotisynnytyskulujen korvaus oli valitettava taka-askel. KELAn tulisi korvata kotisynnytyksestä aiheutuvat sairausvakuutuskulut. Belgiassa synnyttänyt äiti kertoi kätilönsä tavasta käydä synnytystä läpi etukäteen myös mahdollisten vahinkojen osalta: ” Kätilöni sai minut myös pohtimaan, että miten haluan toimittavan, jos esim. jokin menee pieleen ja on ilmeistä, että vauva kuolee. Haluanko, että laitetaan katastrofitila voimaan ja mennään pillit soiden sairaalaan vai hyväksytäänkö väistämätön rauhassa ja hartaasti? Selvyyden vuoksi vielä painotan, että mikäli on pieninkin mahdollisuus pelastaa vauvan henki, niin on selvää, että tehdä kaikki voitava ja mennään kiireellä sairaalaan. Pohdimme aivan kaikkia mahdollisuuksia, mitä synnytyksessä voi tapahtua ja miten haluan niissä toimittavan. Minusta se oli hyvä, koska se asetti asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Se, joka on lähtenyt hetken mielijohteesta kotisynnytykseen todennäköisesti perääntyy puhuttaessa vauvan mahdollisesta kuolemasta tai ainakin kypsyttelee päätöksensä valmiiksi. Tosiasiat tulee selviksi asiallisesti ilman pelottelua ja kauhukuvia. Synnyttäminen on vaarallista, se on tosiasia ja kun sen on ymmärtänyt, niin sen voi painaa taustalle ja keskittyä elämän synnyttämiseen täysin sydämin ja luottaen elämän mahtavaan voimaan.” Oma tupa, oma lupa- raportissa peräänkuulutettiin selkeää sopimusta kätilön ja perheen välillä. Aktiivinen Synnytys ry on laatinut suuntaa-antavan sopimusluonnoksen. Sen avulla perhe ja kätilö voivat laatia oman kirjallisen sopimuksensa. Sopimuksen kohtia voidaan muuttaa perheen tai kätilön toivomuksista ja muusta tilanteesta riippuen. Entä sitten kuka voi hoitaa kotisynnytystä? Kätilön työn kokemus on välttämätöntä, jotta pystyy tunnistamaan normaalin poikkeavasta. Synnytyssalissa saatu kokemus ei kuitenkaan ole aina hyväksi. Koti-ja synnytyssairaalatyö ovat varsin erilaisia luonteeltaan. Kotona synnyttäjän avustaja tekee työtään yksinkertaisemmin, vähemmin toimenpitein ja on synnyttäjän seurassa jatkuvasti. Miten sitten kotisynnytysten tarjontaa voitaisiin lisätä? Esimerkiksi kokeiluhanke, jossa kotisynnytyksiä avustettaisiin suunnitelmallisten ja selkeiden tavoitteiden kautta voisi olla hyvä ratkaisu. Pirkanmaalla polttava puheenaihe on sairaanhoitopiirin ryhtyminen synnyttäjien varhaiseen kotiuttamiseen. Kenties harmin aiheeksi muodostuneet säästöt ja tilojen ahtaus ovatkin mahdollisuus uuden synnytyskulttuurin nousulle. Polikliinisten ja kotisynnytysten tieteellinen tutkimushanke voisi tuoda paitsi tietoa, myös tien pysyvään käytäntöön, jossa naiset voisivat vapaammin valita synnytystapansa.
Hanna Hirvonen
|
Lähetä tätä sivustoa koskevia kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen
|