Linkit pelikentän rakentamiseen:

Suomen Pétanque-liitto ry:

http://www.petanque.fi/sekavat/petankkikentan_rakentamisopas.pdf

***

17.9.2003 Mainio.net

www.mainio.net:

Teksti: Taina Koivunen

 

 

PELIKENTTÄ PIHAMAALLE

Olemme suunnitelleet pihaamme hiekkakenttää, jossa voisi pelailla esim. petankkia ja muita pelejä, jotka vaativat tasaisen alustan.

Kuinka paksu kerros hiekkaa täytyy olla, etteivät ruohot tai muut rikkakasvit kasva läpi, vai suositteletko joka tapauksessa suodatinkankaan käyttöä? Entä minkä kokoinen sora tulisi laittaa päällimmäiseksi kerrokseksi?

 

Petankkia voi pelata lähes missä tahansa maastossa. Henri Palmqvist Suomen Pẻtanque-koulusta (p. 0400- 967 467) kertoi, että aloittelijat saavat suurimman peli-ilon, kun kenttä on kova. Silloin päällyskerrokseksi tulee kivituhka. Kovalla kentällä huomaa parhaiten kuulan käsittelytaidon merkityksen. Pinnan ei tule olla aivan tasainen, sillä pieni aaltoilu tuo mielenkiintoa peliin. Petankkia pelataan myös esimerkiksi nurmella tai asfaltilla, jonka päällä on hiekkaa tai vaikka sepelipäällysteisellä (0—32 mm) kentällä. Pelikentän koko on 4 x 15 m, mutta sitä voi pelata kotipihalla myös pienimuotoisemmin, esimerkiksi 2 x 10 m:n alalla.

Pelikenttä voidaan rakentaa samaan tapaan kuin kävelypatio. Se on kivituhka- tai sorapäällysteinen alue, johon ei kohdistu liikenteen painoa. Kentän tai kävelypation rakentamiseen ja kerrosten vahvuuteen vaikuttaa pohjamaan laatu — sen kantavuus ja routivuus. Routivilla mailla, kuten savimailla, on kaivettava jopa noin 35 cm:n syvyinen perustus. Sora- ja hiekkapohjaisilla mailla riittää pelkkä pintamaan poistaminen ja kulutuskerroksen rakentaminen. Hyvin kantavalla alueella, esimerkiksi vanhalla tiiviillä pihamaalla tai entisellä oleskelualueen pohjalla, alustaksi riittää levitetty suodatinkangas, jonka päälle tulee 10 cm:n kivituhkakerros.

Pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu alue on syytä perustaa huolellisesti. Monesti patiot ja pihatiet pitää tehdä kolmesta eri rakennekerroksesta, joiden päälle tulee päällyskerros. Kerrokset tiivistetään kosteana esimerkiksi puutarhajyrällä tai täryttimellä ja ohuemmat kerrokset vedellä. Jos routimisen tai heikon kantavuuden vuoksi tarvitaan paksut rakennekerrokset, ne tiivistetään noin 10 cm kerros kerrallaan. Rikkakasvit eivät tule 7—10 cm sorakerroksen läpi, mutta myös suodatinkangas toimii hyvin niiden kasvun esteenä.

Rakennekerrosten tehtävänä on toimia riittävän kantavana ja routimattomana alustana varsinaiselle päällysteelle. Rakennekerrokset ovat alhaalta alkaen: suodatinkerros, jakava kerros ja kantava kerros.

Pohjamaa tasataan ja tiivistetään. Sen päälle tulee suodatinkerros hiekasta tai hienosta sorasta (raekoko 0—20 mm). Suodatinkerros estää routivan pohjamaan siirtymisen päällyskerroksiin. Suodatinkerroksen voi korvata suodatinkankaalla. Kun pohjamaan kantavuudesta ei ole varmaa tietoa, kannattaa pohjamaan ja muiden rakennuskerrosten välissä käyttää suodatinkangasta. Heikosti kantavat alueet pohjustetaan 10—30 cm:n paksuisella murskekerroksella (raekoko 0—32 mm). Routimattomalla maalla ei tarvita suodatinkerrosta.

Suodatinkerroksen päälle tulee jakava kerros. Se tehdään murske- tai sora-aineksesta (raekoko 0—64 mm), joka päästää lävitseen vettä. Jos alueella ei ole autoliikennettä, kerroksen vahvuudeksi riittää noin 15 cm.

Kantavaksi kerrokseksi tulee esimerkiksi mursketta tai murskesoraa (raekoko 0—32 mm). Kantavan kerroksen vahvuus on 5—20 cm.

Päällysteeksi petankkikentälle laitetaan kivituhkaa (raekoko 0—6 mm). Kerrosvahvuus on 3—5 cm. Yli 5 cm vahvuinen kivituhkakerros saattaa tiivistyessään estää sadeveden riittävän imeytymisen alempiin pohjakerroksiin, jolloin vesi jää lätäköiksi kivituhkapäällysteelle. Kannattaa myös huomata, että kengissä sisään kulkeutuva kivituhka voi pilata parkettilattian. Alueen voi myös reunustaa vaikka kestopuulla, jotta alue ei leviä ja ainekset eivät kulkeudu nurmikkoon.

Helsingin kaupungin rakentaman petankkikentän eri vaiheisiin voi tutustua osoitteessa:  http://www.nic.fi/~hpl/SLP_Boulodrome/index.htm