Siirry tämän sivun juttuun >> Suomalainen perusturva mallia 2011 >> Toimeentulotukiperheelle ei lapsilisää >> Perussuomalaiset >> Lakeus ja leipäjonot >> Leipäjonoista eroon, hallitus
TOIMEENTULOTUKI 2011
Leipäjonoennätys
Kevätpäivän ratoksi
Olin matkalla leipäjonoon hakemaan pääsiäissatsia, mutta porukkaa olikin hämmästyttävästi. Käväisin välillä kotona, mutta eipä jono ollut lyhentynyt sillä välin.
Ruokapankki Seinäjoella. Perustettu v. 1996 väliaikaiseksi ratkaisuksi.
Toivon että tulevassa hallituksessa otetaan köyhyysasia vakavasti. Vaikka onhan leipäjono aika Amerikkaa - niin olisi siitä hyvä päästä eroon.
Voisi kertoa sitten lapsenlapsille tarinaa, kun Suomessakin oli aikanaan leipäjonoja.
- Haluatteko kuulla tarinan kun Suomessa oli köyhää ja täällä oli jopa leipäjonoja.
- Älä vaari hupsi. Ei tuo voi olla totta.
- Olipa kerran Suomessa pitkän aikaa vallassa kovasydämisiä ihmisiä: häjyjä ministereitä ja hallituksia.
Jälkikommentit. Kevätpäivän tunnelmia Puistopolun ruoanjakelussa.
- Lähitalon asukkaat hermoistuivat kun autoja oli kävelykadulla niin, että omalla parkkipaikalle oli hankaluuksia ajaa. Parvekkeilla tupakoitiin kiihkeästi ja pihalla haravoitiin närkästyneenä ja päiviteltiin haittaa. Tuhmia köyhiä? vai olisiko yhteiskunnassa jotain mätää?
Ruoanjakelun esimies oli saanut kai soiton jossa uhkailtiin Poliisilla. Oli kuulema justiinsa tulossa. No ei poliisia paikalle tullut. Sen verran poliisilla on pelisilmää. Edelläni ollut nuori nainen kyllästyi? uhkailua sen verran ettei häntä jonossa enää näkynyt.
Maistuis varmaan sullekin.
- Ruoka pääsi loppumaan (etenkin lihatuotteet) jälkeeni - joten ruoanjakelun esimies ehdotti että poikkeuksellisesti saa hakea lisää ruokaa kuittia vastaan toisena päivänä. Sikäli pitkä jonottaminen oli pieni pettymys. Lihaisampi kassi on parempi kassi. Minä otin mitä tarjolla oli. En viitsinyt lähteä tunnnin jälkeen ilman ruokaa. Tiedonkulussa oli ollut kuulema ongelmia. Avuntarvisijoita oli ollut niin paljon. Aha.
- Jonotin 1h 10 minuuttia.
- Tapasin entisen luokkatoverin jonottaessani. Olipa virkistävää :(
- Onkohan perusturvaan tulossa parannuksia Jyrki Boy & Company? niin voisi ostaa ruokaa oikein omalla rahalla.
pvm 19.4.2011
Leipäjonoista eroon, hallitus
Leipäjonoissa pannaan vähävaraisimmat henkisesti polvilleen.
Leipäjonot tulleet jäädäkseen Hyvinvointi-Suomeen?
Leipäjonojen pitäisi olla poikkeuksellisia Hyvinvointi-Suomessa. Ne näyttävät kuitenkin tulleen jäädäkseen, ja valitettavasti niiden uutisarvokin tuntuu laimentuneen. Onko Hyvinvointi-Suomi hiljaa hyväksynyt leipäjonot? Seurakuntien jakaman EU-elintarviketuen määrä maassamme on kahdessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Leipäjonoissa annettiin yli sadalle tuhannelle suomalaiselle yht. 700.000 kiloa ruokaa.
Yhteisvastuun keräsyjohtajan Tapio Pajusen mukaan jokainen jaettu ruokakassi tai ateria on häpeä hyvinvointivaltiolle. Hän vaatii hyvinvointierojen kasvun pikaista pysäyttämistä. Leipäjonoihin ei tulla huvin vuoksi.
Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli tutustunut tammikuussa Heikki Hurstin kutsusta helsinkiläiseen leipäjonoon. Jutta oli nähnyt jonossa suomalaisen köyhyyden ja kurjuuden.
Ilkka: Viimeistään nyt pitäisi hallitusohjelmaan kirjata muiden tärkeiden tavoitteiden lisäksi - ja kenties ihan ensimmäiseksi - leipäjonojen poistaminen.
Ruokapankin setelissä lukee: apua tarvitsevalle
Leipäjonon katkaiseminen pitäisi olla hallitusohjelman ykköstavoite, Ilkka 3.4.2011 (muokattu)
pvm 3.4.2011, kuva ruokapankin setelistä lisätty 11.4.2011
Lakeus ja leipäjonot
Me kysymmä vaan? Maakunnan asukkaiden toivoma vuoropuhelu kansanedustajaehdokkaiden kanssa.
Vaalipaneelikeskustelu to 24.3.2011 klo 15-17 Seinäjoen Järjestötalolla (Kauppakatu 1, 2.krs) Matkakeskusta vastapäätä.
Soppatykki ei ole paikalla. Tarjoilu on peruttu.
Tilaisuuden teemat: köyhyys, työttömyys, palvelujärjestelmä ja sen toimivuus
Keskustelemassa ovat seuraavat ehdokkaat:
Helena Lahtinen (KD)
Aila-Anneli Mattinen (SDP)
Harri Moisio (VAS)
Paula Risikko (KOK)
Paula Sihto (KESK)
Juha Tuomikoski (VIHR)
Erkki Valtamäki (PS)
Keskustelun puheenjohtajana on toimittaja Elina Niemistö.
Sattaa olla että menen tilaisuuteen mutta luultavammin en mene, etenkään kun tykki on jossain toisella tantereella.
Keskustelussa tulee varmaan seuraavanlaista ilmi:
Ongelmia
* Työttömyysturva on liian pieni
* Toimeentulotuki on liian pieni
* En haluaisi käydä leipäjonossa mutta kun on pakko jotta voisin maksaa vuokran. Työmarkkinatuella (pitkäaikaistyötön) ja asumistuella ei pärjää. Toimeentulotuki auttaa vähäsen mutta sitten vielä pitäisi saada ruokaa - leipäjonosta.
Ratkaisut
* Hallitus pyrkii ensisijassa parantamaan työllisyyttä. Niinhän aina.
* Työttömyyden kohdatessa - On parannettava ensisijaista eli työttömyysturvaa. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyysturva korottuvat aina yhdessä = (sdp). Korotuksiin ei ole varaa eikä pienintäkään halua.
* Suomella ei ole varaa nostaa toimeentulotukea. On järjetöntä nostaa toissijaista turvaa ensisijaisen perusturvan kustannuksella. Toimeentulotuki on väliaikaista hätäapua (alunperin).
* Perusturvaa tarkastellaan aina silloin tällöin. Tehdään pieni indeksikorotus tarpeen mukaan.
* Eläkeläisten minimieläke on jo hoidettu kuntoon.
KAIKKIEN PUOLUEIDEN YHTEINEN VAALILUPAUS KÖYHYYDEN POISTAMISEEN?
Poliitikko sanoo:
Meidän puolueemme on perusturvapuolue. Työn tekemisen puolue. Työväenpuolue. Työn puolue. Työllistymisen puolue. Puolue työn puolesta..
Ja poliitikko sanoo:
Työttömyyspäivärahaa ei ole varaa nostaa. Toimeentulotukea ei kannata nostaa. Leipäjonot eivät ole kiva juttu (periaatteessa) mutta ne täydentävät perusturvaa. Leipäjonostahan saa apua kun laskennallisesti et voi saada sossusta rahaa. Ja silloin leipäjono on positiivinen juttu.
Minä sanon:
Poliitikot eivät halua tai osaa ratkaista köyhyysongelmaa.
Poliitikko sanoo:
Ja tärkeintä on että työllisyys .. Ainoastaan työtä tekemällä 65, 68 tai 70-vuotiaaksi ..
Ja minä sanon:
Kyllä kyllä, mutta jos töitä ei ole tai sitä ei saa kuin ehkä satunnaisesti pätkittäin? Ja ikuinen kouluttautuminenkin alkaa tökkiä. Eli miten köyhyysongelma hoidetaan?
Kutsu vaalipaneelikeskusteluun 21.3.2011
pvm 21.3.2011
Perussuomalaiset
Toimeentulotuesta ja perusturvasta - vaaliohjelma 2011 (toimeentulotukea koskeva osa 4.0.)
Tulonsiirtojen tarkoitus on ehkäistä hyvinvointierojen kasvua
Katolinen kansanjohtaja vauhdissa :)
Perus- ja vähimmäisturvaetuudet on jätetty ansiotason kehityksestä 30–40 % jälkeen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhien määrä on 90-luvulta yli kaksinkertaistunut, vaikka samaan aikaan kansantaloutemme on kaksinkertaistunut. EU-kriteerien mukaan maassamme on nykyään 920 000 köyhää. Köyhyyden takia entistä useammat ovat myös syrjäytyneet yhteiskunnasta. Perus- ja vähimmäisturvaetuuksien taso on niin alhainen, että esimerkiksi moni työtön joutuu turvautumaan toimeentulotukeen tai jopa vapaaehtoisjärjestöjen ja sukulaisten apuun, sillä kaikki työttömät eivät saa toimeentulotukea.
Perussuomalaiset näkevät perusturvan osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tutkimusten mukaan sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, kun tulot pienevät, mikä tosin osittain johtuu siitä, että pienituloiset ovat usein työelämän ulkopuolella. Joutenolo usein aiheuttaa huonojen elämäntapojen lisääntymistä varsinkin työikäisessä väestössä. Mielestämme tulonsiirtojen tarkoitus on ehkäistä hyvinvointierojen kasvua.
Perussuomalaisten mielestä työnteon onkin oltava aina kannattavampaa kuin joutenolon ja siksi Perussuomalaiset painottaisivat työttömyysetuuksissa enemmän kannustavuutta, niin että osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja aktiivinen työnhaku palkittaisiin nykyistä paremmin. Vastikkeettoman rahan ei pidä olla politiikan lähtökohtana.
Pitkäaikaistyöttömien perusturvaa on kuitenkin parannettava, sillä maassamme on paljon kansalaisia, joita elinkeinoelämä ei ole työllistänyt ja jotka sen seurauksena ovat käytännössä jääneet pitkäksi aikaa perusturvan varaan. Heidän perusturvansa on kuitenkin niin heikko, että heistä monet ovat toimeentulotuen piirissä, mikä rikkoo perustuslakimme perusperiaatteita. Epäoikeudenmukainen asema on esimerkiksi niillä pienituloisilla työttömillä, jotka eivät pääse toimeentulotuen piiriin. Erityisen huonona Perussuomalaiset pitävät avio- tai avoliitossa olevan pitkäaikaistyöttömän asemaa, sillä tällä hetkellä pitkäaikaistyötön voi jäädä ilman työmarkkinatukea ja joutua täysin puolisonsa elätettäväksi, vaikka puolisolla ei ole oikeudellista elatusvelvollisuutta. Myös pitkä hoitovapaa voi johtaa siihen, ettei perheellinen henkilö pääse työmarkkinatuen piiriin pyrkiessään työnhakuun. Tällainen politiikka ei tue perheitä, vaan voi johtaa perheen sisällä vastakkaisasetteluun ja pahimmillaan perheen hajoamiseen. Perussuomalaiset edellyttävät tuntuvaa tasokorotusta sekä työmarkkinatukeen että vastaavasti peruspäivärahaan ja lisäksi edellytämme, ettei kukaan täysi-ikäinen Suomen kansalainen jää perusturvan ulkopuolelle.
Perusturvan taso on myös sidottava kuluttajahintaindeksiin, niin ettei perusturvan piirissä olevien kansalaisten suhteellinen elintaso pääse putoamaan, kuten se on viimeisten 20 vuoden aikana pudonnut. Indeksi takaisi myös sen, ettei niitä varoja, jotka on tarkoitettu työelämän ulkopuolella oleville kansalaisille, aleta käyttämään joihinkin muihin kohteisiin.
Automaattisen indeksin puuttuminen on johtanut myös siihen, että perusturvajärjestelmän rakentamiseen nähty työ on valunut osittain hukkaan, sillä mikään yhteiskunnallinen järjestelmä ei pitemmän päälle ole kestävä, jos järjestelmä toimii vajailla resursseilla.
Juustohöyläsäästäminen on Perussuomalaisten mielestä väärää politiikkaa. Automaattisen indeksitarkistuksen lisäksi Perussuomalaiset edellyttävät, että lakiin kirjataan velvoite, jonka seurauksena eduskunnan on vaalikausittain arvioitava tarve perusturvan tasokorotuksiin. Näin asia pysyy esillä
Kansalaisten pompottelu luukulta toiselle on byrokraattista ja kuluttaa sekä yhteiskunnan että kansalaisen itsensä voimavaroja. Helposti näin myös edistetään syrjäytymistä, sillä mitä monimutkaisempi yhteiskunnan toimeentulotukijärjestelmä on, sitä syvemmälle kansalainen joutuu tällaiseen systeemiin uppoutumaan ja se etäännyttää häntä muusta yhteiskunnasta. Tällaista järjestelmäperusteista syrjäytymistä lisäävät myös ns. tuloloukut, jotka passivoivat työttömiä. Parantamalla työttömien oikeutta ja mahdollisuuksia tehdä osa- tai määräaikaisesti töitä menettämättä perusturvaetuuksia, saataisiin aikaan kaikkien kannalta parempia tuloksia. Tosiasia on, että maassamme löytyy tekemätöntä työtä.
Teksti lainattu vaaliohjelmasta suoraan. Tekstin lihavointi/väritys ja kuva lisätty.
pvm 25.2.2011
Toimeentulotukiperhe ei saa käytännössä lapsilisää
Eduskuntavaalit tulossa - Epäkohtaan korjaus?
Toimeentulotukea laskettaessa saatu lapsilisä katsotaan tuloksi. Pienituloisimmat perheet eivät käytännössä saa lapsilisää koska se huomioidaan toimeentulotukea laskettaessa.
Vaalilupauksia vai oikeita muutoksia keskustalta ja demareilta?
Kolme isoa puoluetta (kesk, kok, sdp) haluavat oikaisua nykyiseen järjestelmään, osa heistä jopa tällä hallituskaudella. Vuodesta 1994 alkaen lapsilisä on otettu huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotukea saavia perheitä on uusien tilastojen mukaan noin 50000. Nykyinen käytäntö koskettaa erityisesti yksinhuoltajaperheitä, joista suuri osa jää ilman lapsilisiä.
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Susan Kuivalaisen mukaan leikkuri iskee lapsilisän lisäksi elatustukiin.
Keskustapiirin puheenjohtaja Esko Ahonen:
Tämä tilanne on niin väärin kuin vain olla ja voi ja epäkohta vaatii korjauksen välittömästi. Sosiaalihallinnon tulee nyt antaa selkeät ohjeet siitä kuinka ihmisten tulotasot lasketaan, että ei synny erilaisia käytäntöjä eri puolelle maata.
Demaripiirin puheenjohtaja Arttu Uhlgren:
Jos lapsilisä otetaan pois toimeentulotuesta, niin onhan aivan järkyttävä tilanne jota ei voi mitenkään hyväksyä. Juuri nämä ihmisethän tarvitsevat sitä kaikkein eniten. ..voitaiisnko lapsilisissä asettaa painopistettä enemmän pieni- ja keskituloisiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja (Pohjanmaalta) Ari Kekarainen:
En kuitenkaan tunne asian yksityiskohtia siltä osin että otetaanko tämä vähennys huomioon tukea määriteltäessä.. Lapsilisä on mielestäni aika pyhä asia.
Piirijohtajat vaativat nopeaa muutosta lapsilisäjärjestelmään, Ilkka 25.1.2011 (juttua muokattu).
pvm 25.1.2011
Suomalainen perusturva mallia 2011
Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki/eläke + Asumistuki + Sossu + Leipäjono (jos kantti kestää).
Köyhyyden vastainen vuosi 2010 ei tuonut vähävaraiselle juuri muuta kuin puheita ja kauniita ajatuksia.Teemavuoden aikana olisi ollut hyvä tehdä jotain konkreettista köyhien hyväksi.
Heikki Hurstin diakoniatyötä ja ruoanjakelua Helsingissä
Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut, ja leipäjonotkin näyttävät entistä pidemmiltä, arvioi köyhien ihmisten todellisuutta läheltä katsova Espoon sosiaaliasiamies Unto Ahvensalmi. -Aivan työpaikan lähellä ihmiset seisovat pitkänä kiemurtelevana ja hiljaisena jonona. Leipäjakelu toimii Espoon keskuksessa monta kertaa viikossa, mutta siitä ei juuri enää puhuta.
Vauraassa Espoossakin toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut vuodessa 30 prosenttia. Positiivista on että - Eu:in tasolla köyhyyden vähentäminen on yksi viidestä tavoitteesta vuosikymmenelle.
Ahvensalmi:
- Suomi aikoo nostaa seuraavan vuosikymmenen aikana 150.000 ihmistä köyhysrajan yläpuolelle (900.000 kaikkiaan).
- Ei ole huomannut että köyhyysvuoden aikana 2010 olisi kunnissa panostettu mitenkään köyhien aseman parantamiseen.
- Yksinkertainen ja tehokas tapa vähentää köyhyyttä olisi nostaa toimeentulotukea. Viimeisen 15 vuoden aikana se on jäänyt ansiotasosta jopa 30%.
Köyhyysvuosi vain venytti leipäjonoja, Ilkka 2.1.2011 (juttua muokattu).
pvm 2.1.2011
sivun alkuun, ylös
