ISLAMILAISUUS - RINNAKKAISUSKONTO VAI HARHAOPPI

Luotettava anonyymi kirjoittaja 2005  (Luvalla tällä internetsivulla)

MONET OVAT HÄMMENTYNEITÄ

Viimeaikainen väestön muuttoaalto islamilaisista maista sekä sen myötä lukuisten moskeijoitten levittäytyminen eri puolille Eurooppaa ja Suomeenkin, ovat synnyttäneet levottomuutta ihmisten sydämissä, samoin kiihkomuslimien terroriteot eri puolilla maailmaa ja Talibanien hirmuhallinto Afganistanissa.

Muuttunut yleismaailmallinen tilanne on herättänyt kysymyksiä uskovienkin keskuudessa, sillä tietämys islamilaisuudesta on kovin vähäistä. Epätietoisuutta on vielä lisännyt joidenkin suomalaisten "asiantuntijoiden" lausunnot, joiden mukaan Koraani on rinnastettavissa Raamattuun. Kysymys on jakanut uskovien mielipiteitä. Toisten mielestä islamilaisten jumala Allah on sama kuin juutalaisten ja kristittyjen Jumala JHVH eli Jahve, toisten mielestä taas Allah on piru. On selvää, että näin vastakkaiset mielipiteet aiheuttavat hämminkiä. Tarpeellisen tiedon puute vaikeuttaa ihmisten objektiivista suhtautumista asiaan, joten pieni selonteko lienee paikallaan.

MUHAMMED ON ISLAMlLAISUUDEN PERUSTAJA

Islam-uskonnon (s.o. alistua) perusti n. 570 jKr. Mekassa syntynyt kauppiasperrheen poika Muhammed. Hän oli johtavassa asemassa olevan Koreis-heimon köyhemmän haaran Ganu Hasimin jäsen. Hänen isänsä Abdallah kuoli ennen Muhammedin syntymää ja äiti Amina muutama vuosi myöhemmin. Äidin kuoltua Muhammed jäi isoisänsä huostaan, isoisän kuoleman jälkeen hänestä huolehti eno. Muhammed avioitui 24-vuotiaana kuusitoista vuotta vanhemman rikkaan kauppiaanlesken Khadidzan kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Khadidzan kuoleman jälkeen Muhammed avioitui Abu Bakrin kymmenvuotiaan tyttären A'isan sekä usean muun naisen  kanssa.

Ensimmäiset ilmestyksensä Muhammed sai vuoden 610 vaiheilla Mekkan lähistöllä sijaitsevassa Hiran luolassa ollessaan noin neljänkymmenen vuoden ikäinen. Häntä puhutteli hahmo, jonka hän kuvitteli enkeli Gabrieliksi. Olento näytti Muhammedille valmiiksi kirjoitetun tekstin ja vaati häntä lukemaan sen julki.  Kyseinen teksti on kirjoitettuna Koraanin suurassa 96. Näky järkytti Muhammedia ja hän pelkäsi joutuneensa riivaajahenkien valtaan. Myöhemmin hän sai lisää näkyjä ja niiden sarja kesti 23 vuotta.

Mekkalaiset vastustivat Muhammedin opetuksia niin voimakkaasti, että hänen oli paettava Medinaan. Siellä häneen suhtauduttiin myönteisemmin ja pian hänet julistettiin Aqaban laaksossa ainoan jumalan profeetaksi.

Muhammed asettui syyskuussa 622 asumaan Medinaan ja siitä alkoi islamilainen ajanlasku. Juonittelulla, taitavalla menettelyllä, jopa väkivallalla, Muhammed onnistui tasoittamaan Medinan poliittiset erimielisyydet sekä taivuttamaan asukkaat pyhään sotaan mekkalaisia vastaan. Muhammedin kannattajat saivat vuonna 624 Badrissa käydyssä taistelussa voiton lukumääräisesti ylivoimaisesta vihollisesta. lisäksi hyvin johdetun sissisodan seurauksena mekkalaiset pakotettiin vuonna 628 suostumaan al-Hudaibijan aseleposopimukseen, joka oikeutti Muhammedin kannattajat tekemään pyhiinvaellusmatkan Mekkaan islamin säätämällä tavalla. Seuraavana vuonna Muhammedin joukot löivät mekkalaiset lopullisesti. Myöhemmin ne kukistivat myös Medinassa asuvan juutalaisyhteisön Banu Qainuqan. Viimeisen pyhiinvaellusmatkansa Mekkaan Muhammed teki vuonna 632 ja kuoli pian sen jälkeen. Islamilaisuuden historia on sotainen ja verinen kuten kristinuskonkin. Molempien uskontojen leviäminen on perustunut suurelta osin väkivaltaan ja kansojen alistamiseen. Sellainen ei ole ollut Jumalan alkuperäinen tarkoitus. Uuden testamentin mukaan "Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta" (Room. 10: 17).

KORAANI

Islamilaisen pyhän kirjan nimi on Koraani (arabiaksi al-qur'an, johtuu verbistä qara'a, eli lukea tai lukea julki). Siinä on 114 lukua eli suuraa. Islamilaisille Koraani on samassa asemassa oleva pyhä kirja kuin kristityille Raamattu. Kooltaan se on vähän Uutta testamenttia pienempi.

Muhammed ei kirjoittanut Koraania itse, hän vain saneli ja muut kirjoittivat. Yhtenäiseksi kirjaksi puheet koottiin vasta Muhammedin kuoleman jälkeen. Kirjoittamisen aloitti Omarin kehotuksesta kalifi Abu Bakr. Kirjasta on olemassa useita versioita, mutta kalifi Uthmanin määräyksestä Zaid ibn Thabitin vuonna 653 laatima Koraani on saanut virallisen aseman. On kiistelty siitä, osasiko Muhammed itse lainkaan lukea ja kirjoittaa. Ainakin Koraanin monet viittaukset Raamattuun, erityisesti Tooraan, näyttävät perustuvan pelkkiin kuulopuheisiin, eivät suoranaisiin ja tarkkoihin tekstien lainauksiin. Niin huolimattomilta, ristiriitaisilta jopa virheellisiltä ne vaikuttavat.

Toisin kuin Uusi testamentti, Koraani hyväksyy myös moniavioisuuden. "Naikaa niin monta vaimoa kuin teille sopii, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos kumminkin pelkäätte, että ette pysty täyttämään kohtuuden vaatimuksia, niin ottakaa vain yksi tai niitä palvelijattaria jotka ovat oikean kätenne vallassa" (Suura 4: 3)!  Muhammedilla itsellään oli kaikkiaan neljätoista vaimoa.

Vaikka Koraani myötäileekin jonkin verran Vanhaa testamenttia, aistii tarkkaavainen lukija sekä sen sanoman hengettömyyden, että toisaalta myös siitä huokuvan vieraan hengen. Myös asiasisältönsä puolesta se poikkeaa Raamatun ilmoituksesta, joten sitä on pidettävä harhaoppina. Sen sisältö ei sovi liitettäväksi Raamatun kanssa samoihin kansiin. Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta se on Raamatun väärennös.

Koraani on armollinen "oikeauskoisille" eli islamilaisille, muille se on tuomioissaan armoton ja julma: "vahvistakaa niitä, jotka uskovat! Olen paneva uskottomien sydämeen vavistuksen; katkaiskaa heidän kaulansa ja iskekää heiltä poikki kaikki sormet" (Suura 8: 12). Koraani puhuu Jumalan tuomioista ja rohkaisee islaminuskoisia toteuttamaan niitä. Tällaista tekstiä lukiessa herää kysymys, kuvastaako moinen käsky Allahin voimattomuutta vai muslimien uskon heikkoutta? Rangaistusta ja kostoa ei uskalleta jättää Allahin käsiin viimeisellä tuomiolla, vaan sitä lähdetään toteuttamaan itse ankaralla kädellä jo täällä maan päällä! Ikään kuin ihmisen verellä tahriintuneet kädet kykenisivät jakamaan aitoa jumalallista oikeutta varsinkin, kun ryhdytään tuomitsemaan ihmisiä pelkistä mielipiteistä, ei mistään rikollisista teoista! On epäoikeuden mukaista ja suorastaan käsittämätöntä, että muille langetetaan ankarat tuomiot pelkistä eriävistä mielipiteistä, kun islaminuskoisille sallitaan terrorismi ja verenvuodatus. Jeesus uskalsi kehottaa seuraajiaan jättämään tuomiovallan Hänelle, joka oikein tuomitsee.

     Jumalan kolminaisuuden, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen tunnustamisen Koraani leimaa monijumalaisuuden harjoittamiseksi (Suura 4: 169) ja kehottaa surmaamaan ne, jotka sellaiseen syyllistyvät (Suura 9: 5). Koraani on erityisen petollinen siksi, että se opettaa monin paikoin myös oikein, eli samoin kuin Raamattu, usein kuitenkin sekä ristiriitaisesti että toisin. Siksi lukijalla on oltava tarkka havaintokyky ja herkät hengelliset aistit, muuten hän tulee helposti eksytetyksi. Hengen tuntemisen lahjalla varustettu lukija aistii helposti, ettei Koraani ole Pyhän Hengen henkeyttämä kuten Raamatun kanoniset kirjat. Se kyllä viittaa usein Raamattuun, mutta tulkitsee ja vääntelee sitä omalla erikoisella tavallaan. Sekä sen henki että oppi on Raamatulle vieras.

Toisaalta Koraanista löytyy myös ihan oikeita henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen etiikan sääntöjä, joiden pohjalta on voitu luoda islamilainen siviili- ja rikosoikeudellinen lainsäädäntö. Yhteiskunnallisesti ja oikeusopillisesti Koraani onkin selvempi, joskaan se ei vastaa länsimaista oikeuskäsitettä. Uskonnollisesti sen sijaan se on sekava ja hämmentävä. Se sisältää pääosin käskyjä, kieltoja sekä muita ohjeita, joista jotkut ovat oikeita, jotkut keskenään ristiriitaisia, jotkut vääriä ja täysin inhimillisen etiikan vastaisia. Ideologisesti se myötäilee Vanhan testamentin tyyliä "silmä silmästä ja hammas hampaasta". Islamilaisuudessa on kaikenlainen uskonnon arvostelu vierasta eikä Koraaniakaan ole Raamatun tavoin koskaan kriittisesti arvioitu. Koraani ei mielestäni sellaista arviointia kestäisikään.

ERILAISIA TULKINTOJA

Monet islamilaiset tulkitsevat Koraania maltillisesti ja rakentavasti, kiihkomuslimit taas räikeän väkivaltaisesti. Hyökkäykset 11.09.2001 World Trade Centeriin ja Pentagoniin, samoin kuin muutkin itsemurha iskut ja lento konekaappaukset , ovat kauhistuttavia esimerkkejä fanaattisten fundamentalistien omalaatuisista Koraanin tulkinnoista ja uskonnon räikeistä väärinkäytöksistä omien päämäärien  saavuttamiseksi.

Hirmutekoja toteuttavat itsemurhaterroristit kuvittelevat pääsevänsä tekojensa ansiosta oikotietä Paratiisiin, jossa "heitä odottavat puutarhat, joiden alla virtaavat purot; siellä he saavat iäti olla. Jumala mielistyy heihin ja he mielistyvät häneen; tämä on suuri autuus" (Suura 5: 119). Siellä "he saavat levätä ja pyytää runsaasti hedelmiä ja juomia, heidän luonaan on samanikäisiä neitoja kai noin katsein" (Suura 38:51-52). "missä saavat pukeutua silkkiin ja brokadiin ja nähdä toisensa silmästä silmään. Niin. Naitamme heille suurisilmäiset neitoset"(Suura 44:53-54).

Edellä mainittuja Koraanin lupauksia tuskin on tarkoitettu terroristeille, jotkut vain tulkitsevat niitä niin. Länsimaisen ihmisen on yleensäkin vaikea sulattaa ajatusta, että kukaan voisi varmistaa autuutensa tekemällä pahaa toisille ihmisille edes oikeana pitämänsä asian puolesta. Valitettavasti myös "kristityiksi" lukeutuvien keskuudessa on ollut samoin ajattelevia ihmisiä. Oikeutusta pahantekoon ei kuitenkaan ole kenelläkään. Jeesus opetti rakastamaan vihollisiakin. Todellinen kristitty ei rakenna pelastustaan edes hyvien tekojen varaan, kuinka sitten pahojen. Uskonasioita tulee ajatella sekä järjellä että sydämellä.

Jos joku haluaa sulkea silmänsä inhimillisyydeltä, hyvyydeltä ja muilta eettisiltä näkökohdilta, hän saa Koraanista tukea väkivallalle: "Kun tapaatte niitä, jotka eivät usko, niin lyökää niskaan, kunnes panette aikamoisen verilöylyn heidän keskuudessaan toimeen! ... Ne, jotka saavat surmansa Jumalan tiellä, niiden tekoja hän ei tee turhiksi. Hän johtaa heitä ja pitää heistä huolta ja johtaa heidät Paratiisiin" (Suura 47:4-7).

Epäsuoraa ja tulkinnanvaraista tukea Koraani antaa fanaatikoille kautta linjan, joten ei ihme, jos jotkut sydämettömät ja julmat fundamentalistit ryhtyvät tekemään raakalaistekoja. Toisenlaiseenkin tulkintaan Koraanista löytyisi ainesta, mutta fanaatikot eivät sellaiseen tulkintaan kykene. Koraanin ristiriitainen sanoma voi synnyttää vain ristiriitaista hedelmää. Poliittisen vallan tavoittelu ohittaa usein käytännössä uskonnolliset kysymykset.

TÄMÄN PÄIVÄN TODELLISUUTTA

On maita, joiden oikeuslaitokset vieläkin noudattavat kirjaimellisesti Suura 5:42 olevaa ohjetta: "Varkaalta, mieheltä tai naiselta, tulee teidän hakata poikki kädet palkaksi siitä, mitä he ovat ansainneet ja varoittavaksi esimerkiksi Jumalalta". Eräissä maissa, kuten esimerkiksi talebanien aikaisessa Afganistanissa tehtiin, varsinkin naispuoliset aviorikkojat ruoskitaan, kivitetään tai teloitetaan julkisella paikalla. Useiden islamilaisten maiden hallitukset ja oikeuslaitokset noudattavat Koraanin maltillisempaa tulkintaa. Koraani on yleensä armollinen "oikeauskoisille" islamilaisille, jopa heidän erehdyksilleen. "Uskottomille" eli ei-islamilaisille se sen sijaan on armoton. Monet islamilaiset pyrkivät kaunistelemaan vallitsevaa tilannetta, sälyttäen terroriteot joidenkin yksityisten fanaattisten ryhmien syyksi. Näin tietysti toisinaan voi ollakin, mutta asiaan ei pidä suhtautua liian "sinisilmäisesti". Ei Islam voi pestä käsiään näistä kauheuksista. Se ei ole pelkkä uskonto vaan myös poliittinen ideologia, yhteiskunta kulttuuri ja elämäntapamalli, joka perustuu enemmän tai vähemmän kiinteästi Koraaniin, ei niinkään eettisiin näkökohtiin. Islamilaisten maiden hallitukset voisivat halutessaan vaikuttaa hillitsevästi ääriryhmien toimintoihin.

Uutisista olemme nähneet ja kuulleet, että islamilaiseen elämäntapaan sisältyy sellainenkin kauheus kuin "kunniamurha". Jos esimerkiksi perheen tytär hairahtuu luvattomaan seksisuhteeseen, synnyttää aviottoman lapsen, tai tulee vaikkapa raiskatuksi, on jonkun perheen jäsenen tapettava hänet suvun kunnian pelastamiseksi. Näin silti, vaikka tyttö itse olisi tapahtumaan syytön ja vaikka hän olisi perheessä kuinka rakastettu tahansa. Tammikuussa 2002 Ruotsia kuohutti upsalalaisen Fadime Sahinladin surma. Kurdi-isä tappoi oman tyttärensä, koska tämä seurusteli ruotsalaisen miehen kanssa. Varsin outo ja julma suvun kunnian pelastamistapa. Tappaminen on kauhea rikos, jonka luulisi tuovan perheelle ja suvulle lisää häpeää. En löytänyt Koraanista käskyä sellaiseen teurastukseen, joten kysymyksessä on luultavasti jäänne jostakin keskiaikaisesta perinteestä.

MIKÄ TAI KUKA ON ALLAH?

Islamilaisuus perustuu yksijumaluuteen, kuten juutalaisuus ja kristinuskokin. Islamilaisten jumala on Allah, juutalaisten ja kristittyjen taas Raamatun Jumala JHVH eli Jahve. Pelkkä nimi ei kuitenkaan ratkaise sitä, onko kysymyksessä sama Jumala. Allah on olemukseltaan, ominaisuuksiltaan ja opetukseltaan niin erilainen kuin Raamatun Jumala, että on vaikea kuvitella kysymyksessä olevan saman Jumalan. Joka niin päättelee, ei tunne sen paremmin Raamattua kuin Koraaniakaan, vielä vähemmän niiden henkeä. Allahin ja Koraanin opetuksesta, kuten muidenkin vieraiden uskontojen, puuttuu esimerkiksi kokonaan jumalallinen sovitustyö, johon Uuden testamentin mukaan perustuu syntiin langenneen ihmisen pelastumisen mahdollisuus. Koraani puhuu kyllä Jeesuksesta Marian poikana, mutta ei Jumalan Poikana tai ihmiskunnan Lunastajana ja syntivelan maksajana.

Koraani syrjäyttää muutenkin jokseenkin kokonaan Uuden testamentin, asettuen itse sen asemaan. Se väittää olevansa uusin ja viimeisin Jumalalta tullut ilmoitus. Se muistuttaa kuitenkin hengeltään ja tyyliltään Vanhaa testamenttia, mikä merkitsee enemmän paluuta entiseen kuin siirtymistä johonkin uuteen. Kuinka Koraania niin ollen voitaisiin rinnastaa Uuteen testamenttiin tai islamilaisuutta kristinuskoon? Koraani kelpuuttaa Jeesuksen tasavertaisena muiden Raamatun profeettojen rinnalle, mutta ei niiden yläpuolelle. Raamattu ei tee niin. "Ne ovat uskottomia, jotka sanovat: Totisesti Jeesus on Messias, Marian poika... Ei Messias Marian poika ole muuta kuin lähettiläs" (Suura 5:76,79). "Me uskomme Jumalaan ja siihen, mitä meille on lähetetty alas Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille, Jaakobille ja sukukunnille, ja mitä Moosekselle, Jeesukselle ja profeetoille heidän Herransa on heille antanut. Me emme tee erotusta yhdenkään heidän suhteensa, vaan me olemme alistuneet hänen valtaansa. Jos joku tahtoo uskonnokseen muun kuin Islamin, ei sitä tulla ottamaan vastaan häneltä, ja tulevassa elämässä hän on oleva häviölle joutuvien joukossa" (Suura 3:78-79). Koraani kieltää jopa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen. Sen mukaan Golgatan tapahtumat ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai sitten joku toinen on siellä ristiinnaulittu Jeesuksena (Suura 4:156). Niille, jotka uskovat Jeesuksen olevan Messias ja Jumalan poika, Koraani langettaa ankaran tuomion (Suura 9:30-35).

Islamilainen kuva Jumalasta on monessa suhteessa varsin erilainen kuin kristillinen jumala-kuva. Suomenkielinen Koraani ei puhu lainkaan Allahista, se puhuu pelkästään Jumalasta, joten islamilainen jumala-kuva ei siitä paljastu. Suomalainen lukija ajattelee Jumalasta oppimallaan tavalla, eikä osaa niin ollen luoda aitoa kuvaa islamilaisesta Allahista. Esimerkiksi Allahin olemuksesta ei voida edes puhua, koska sellainen viittaisi islamilaisen käsityksen mukaan luotuun maailmaan. Samasta syystä Allahia ei voida kutsua taivaalliseksi Isäksi, sillä sellainen liittäisi häneen inhimillisen attribuutin. Toisaalta hänestä voidaan kyllä käyttää inhimillisiä luonnehdintoja, kuten "Allah istuu", tai "Allah näkee", mutta ohjenuorana on "bila kayfa", eli ei pidä kysyä miten. Allahin katsotaan myös rajattomalla vallallaan määräävän jopa yksityisen ihmisen teot. Tosin eräät opettajat korostavat ihmisen omaakin ratkaisu valtaa lain ja sen noudattamisen mielekkyyden edellytyksenä. Islamilaisuus torjuu myös kaiken vertauskuvallisen puheen Allahista, kristillisessä teologiassa sen sijaan sellainen kuvaus Jumalasta on yleistä. Monessa muussakin suhteessa Allah ja islamilaisuus eroavat kristillisestä jumala-käsitteestä ja uskosta.

Myös Raamattu ja Koraani ovat joistakin näennäisistä yhtäläisyyksistään huolimatta niin erilaiset kirjat, että niiden samaistaminen hämärtää terveen uskonelämän ja koko kristillisen jumala-käsitteen.

MISTÄ EKSYTYKSESTÄ PAAVALI VAROITTI?

Olen ihmetellyt, mistä voimakkaasta eksytyksestä Paavali varoittaa 2 Tess.2:5-12. Nuorempana arvelin hänen tarkoittavan jotakin vääränlaista Raamatun tulkintaa, joka syntyy kristittyjen omassa keskuudessa, mutta enää en ole siitä vakuuttunut. Ei ole mielestäni oikein johdonmukaista päätellä, että Paavalin kuvaama eksytys voisi nousta esimerkiksi 1900-luvun maailmanlaajuisesta karismaattisesta herätyksestä. Kaavoihinsa kangistuneet vanhat kirkot taas tuskin kykenisivät sellaiseen voimannäytteeseen. Ne ovat joko täysin hengellisesti kuolleita tai sitten liian heikkoja siihen. Niiden kristillisyys on yleensäkin niin vesittynyttä, ettei uskovaisuuden ja jumalattomuuden rajakaan ole enää selvästi havaittavissa. Niiltä puuttuu sellaiseen eksytykseen tarvittava into, henki ja voima. On täysin mahdollista myös se, että Paavalin kuvaama eksytys nousee kristinuskon ulkopuolelta, ja silloin islamilaisuus on uhka kuvista suurin. Islamilaisille uskonto on elämäntapa, ei pelkkä harrastus tai muu toisarvoinen asia. He eivät häpeä uskoaan, vaan rukoilevat monta kertaa päivässä, missä tahansa sattuvat rukousaikana olemaan. Heillä on intoa, "henkeä", rohkeutta ja voimaa. Heidän keskuudessaan on alkanut ilmetä jo "tunnustekojakin". Eräällä Ruotsin matkallani kuulin Södertäljessä toimivasta islamilaisesta ihmeiden tekijästä. Kyseinen uskonto leviää kovasti ja Eurooppaankin nousee moskeijoita kuin sieniä sateella.

Islam on säilyttänyt alkuperäisen uskonsa  ja voimansa, onpa onnistunut kasvattamaankin sitä.

Profeetta Muhammed kertoi saaneensa näkynsä arkkienkeli Gabrielilta. Ensin luulin sitä pelkäksi Muhammedin kuvitelmaksi, mutta hetken päästä suorastaan hätkähdin. Ehkä olento sittenkin oli aito Gabriel. Paavalihan sanoi 2. Tess. toisessa luvussa, että JUMALA LÄHETTÄÄ voimallisen eksytyksen, että ihmisen uskoisivat valheen, koska eivät uskoneet Jumalan lähettämään totuuteen. Saattaa hyvin olla, että Jumala antoi Gabrielille käskyn viedä valhesanoma Muhammedille. Samanaikaisesti, kun kristinuskoa yhä lisääntyvässä määrin moititaan ja halveksitaan, islamilaisuutta yhä lisääntyvässä määrin ihaillaan ja sen väärinkäytöksiä kaunistellaan. Monet ovat jopa hyljänneet kristinuskon ja kääntyneet islamilaisuuteen. Ovatko he siis vaihtaneet totuuden valheeseen? Juuri tästäkö Paavali varoitti? Islamilaisuudesta puuttuvat kristinuskon tärkeimmät totuudet, kuten Jumalan ihmiseksi syntyminen eli Jeesuksen jumaluus sekä Hänen ristiinnaulitsemisensa ja lunastustyönsä. Toisin sanoen kaikki se, mitä Jumala on tehnyt ihmiskunnan pelastamiseksi. Näitä elementtejä ei ole muissakaan vieraissa uskonnoissa, kaikissa niissä velvoitetaan ihminen itse omilla teoillaan hankkimaan otollisuus ja Jumalan mieli suosio.

Kristinuskossa vanhurskaus (otollisuus) saadaan lahjana uskon kautta Jeesukseen, ei minkäänlaisten omien saavutusten ansiosta. Siinä hyvät teot ilmenevät uskoontulon jälkeisinä hengen hedelminä, ei omina ansioina (Room. 3:20-24, 4:18). Ihmisellä itsellään ei ole edes synnin sovitukseen tarvittavaa lunastushintaa. Koraanin ja Raamatun vertailussa on tärkeää huomioida nimenomaan Jeesuksen asema. Koraanin mukaan Hän on tasavertainen muiden lähettiläiden kanssa, Raamatun mukaan Hän on Pyhästä Hengestä siinnyt Jumalan poika, ihmiskunnan lunastaja, syntien sovittaja ja ainoa pelastaja. Juuri sellaiseksi meidän on Hänet uskottava, sillä Jeesus sanoi: "Ellette usko minua siksi, joka minä olen, te kuolette synteihinne" Ooh. 8:24). "Jumala oli Kristuksessa (syntyi ihmiseksi) ja sovitti maailman itsensä kanssa" (2 Kor. 5:18-21). Muunlainen Jeesus on ihmisen oman mielikuvituksen tuote, joka ei perustu Raamatun ilmoitukseen. Omatekoisessa Jeesuksessa ei ole syntien anteeksiantamusta.

Lähdekirjat: Koraani (Jussi Aro/Armas Salonen), Raamattu, IRT, Uusi Tietosanakirja.
Muut lähteet:
- Seppo Rissanen: Islam, usko ja elämäntapa  
- Jeesus (as) Islamissa  
- Yleiset harhaluulot  
- Vastauksia Koraanista  
- As-Salamu Alaikum Wa-Rahmatullaahi Wa-Barakaatuh!  
- Profeetta Muhammed (Saas)  

Paluu kotisivulle