Keskinäisen riippuvaisuuden kaksitoista linkkiä

 

 

Syy ja seuraus

 

Mahamudraopetukset koskevat pääasiassa mielen olemuksen (tyhjyyden) näkemistä, sitä "miten asiat todella ovat" absoluuttisella tasolla. Toisistaan riippuvainen syntyminen täydentää mahamudraa, sillä se koskee sitä, "miten asiat ilmenevät."

 

Vaikka kaikki on absoluuttisesti tyhjää ja luonnoltaan puhdasta ilman eroavaisuuksia, niin suhteellisesti ottaen erilaiset asiat ilmenevät toinen toisistaan johtuen. Ne riippuvat toisistaan ja saavat alkunsa toisistaan prosessissa, johon liittyy12 linkkiä.

 

Vaikka voi teoriassa ymmärtää, että kaikki on luonnoltaan puhdasta, sisäinen itse ja ulkoinen maailma koetaan suhteellisena maailmankaikkeutena, sisäisten riippuvuussuhteiden kautta syntyneenä. 12 linkkiä tutkivat sitä, miten asiat tässä maailmassa ilmenevät.

 

Mistä ulkoisen maailman neljä elementtiä tulee? Mistä tulevat sisäisen maailmamme osatekijät: ruumis, puhe ja mieli? Eri uskonnot antavat siihen erilaisia vastauksia. Buddhan aikoina jotkut sanoivat, että asiat ilmenevät sattumalta ja ilman syytä. Silloin mikä tahansa olisi mahdollista, mutta niin ei ole. Jokin voi ilmetä vain, kun siihen on syy ja oikeat olosuhteet. Toiset ajattelivat, että kaiken takana on jumalallinen voima. He uskoivat, että onni tulee jumalan kunnioittamisesta ja ellei jumalaa rukoile, seuraa rangaistus. Sekin on tapa selittää syyn ja seurauksen lakia.

 

Näkemykset joita vaalimme ovat syitä, joiden mukaan kokemamme asiat ilmenevät. Väärät näkemykset kumotakseen Buddha esitti toisistaan riippuvien tekijöiden ketjun. Hän erotti siinä kaksitoista rengasta tai vaihetta. Buddha selitti, että kokemamme asiat eivät synny ilman syytä eivätkä ne tule Jumalalta tai jumalilta. Buddhalaiset uskovat, että jokainen asia ilmenee oman erityisen syynsä tähden. Jos on onnellinen, siihen on syy, jos kärsii, siihenkin on erityinen syy. Jokaisella asialla on pääasiallinen syynsä ja monia toissijaisia olosuhteita, joista riippuu, millä tavalla asia ilmenee. Syyt ja olosuhteet vaikuttavat toisiinsa ja muodostavat kokemuksen.

 

Ulkomaailma ja sisäinen mieli, se kaikki on syiden ja olosuhteiden toisistaan riippuvaa draamaa. Ulkomaailmassa esimerkiksi kukan pääasiallinen syy on siemen, josta kasvaa verso ja lopuksi kukka. Toissijaiset kukan kasvuun tarvittavat olosuhteet ovat maa, lämpö, valo, vesi ym. Sisäinen mieli on enemmän tekemisissä itsemme kanssa ja siksi tärkein. Mieli on viiden osatekijän (skandhan) yhdistymä. Niiden muodostumisen syyt selitetään 12 linkin avulla. Kun ymmärtää ne, ymmärtää oman kokemuksensa syyt. Opiskelemme tätä prosessina, joka luo samsaran. Purkamalla samsaraan vievän ketjun kulkee kohti vapautumista ja valaistumista, siksi sisäiseen riippuvuuteen liittyvät opetukset ovat niin tärkeitä.

 

Kaksitoista linkkiä

 

1.Tietämättömyys (Skt. avidya)

 

Keskinäisen riippuvaisuuden ketjun ensimmäinen linkki on tietämättömyys. Kun on tietämätön olemassaolon todellisesta luonteesta, kokee huippuja ja laaksoja, samsarista onnea ja kärsimystä. Sellainen samsara on: joskus on onnellinen, toisinaan kärsii. Siitä, että jättää ottamatta huomioon sen, miten asiat todellisuudessa ovat, syntyy samsara. Tietämättömyys on onnemme ja kärsimyksemme pääsyy ja siksi syy- ja seuraussuhteiden ketjun ensimmäinen linkki.

 

Kun hyljeksitään ilmiöiden todellista luontoa, samalla kuvitellaan asioita, joita ei ole olemassa. Vaikka itseä ei ole, harhan vallassa itse kuvitellaan. Vaikka kaikki on pysymätöntä, uskotaan että kaikki on pysyvää. Luullaan, että aineellinen omaisuus tuo onnea, vaikka onni ei asu missään esineessä. Samsara syntyy näistä väärinkäsityksistä.

 

Tavallaan se on hyvä uutinen, koska se merkitsee, että samsarinen kärsimys on helppo poistaa. Jos se olisi todellista ja pysyvää, eikä pelkkä väärinkäsitys omassa mielessä, siitä ei pääsisi eroon. Jos katkaisemme ketjun ensimmäisen linkin, poistamme tietämättömyyden, koko ketju jää muodostumatta ja vapaudumme. Se on todellakin onnekasta.

 

Klassinen esimerkki köydestä ja käärmeestä kuvaa tätä. Hämärässä köyttä voi luulla käärmeeksi ja pelätä. Jos se todella olisi käärme, tarvittaisiin monia toimenpiteitä, jotta tilanne ratkeaa. Mutta kun kyseessä on köysi, riittää, että tutkii mitä siinä todella on, ja pelko poistuu.

 

Samsara kärsimyksineen on sekin pelottava, mutta ei todellinen. Siitä ei tarvitse päästä eroon muuten, kuin poistamalla oma väärinkäsitys. Kun se on tehty, on vapaa koko samsarasta. Sitä varten Buddha opetti kolme menetelmää tai kulkuneuvoa: hinayanan, mahayanan ja vajrayanan.

 

Hinayana on helpoin ymmärtää. Siinä Buddha opetti kärsimyksen johtuvan siitä, että uskoo olevansa pysyvästi olemassa oleva erillinen itse. Hän osoitti, ettei sellaista itseä ole ja että kärsimys johtuu itsen käsitteeseen uskomisesta. Kun oivaltaa, ettei ole ketään, joka kärsii, se on vapauttavaa. Itseä tutkitaan analysoimalla oman olemassaolon osatekijöitä: viittä aggregaattia, 12 dhatua ja 18 elementtiä. Yritetään löytää yksi erillinen itse, se, mihin sana "minä" viittaa. Sen sijaan löytyy kokoelma aggregaatteja ja elementtejä. Sitten tutkitaan minää ajassa ja huomataan, että aikaisempi minä ei ole sama kuin nykyinen, eikä nykyinen minä ole sama kuin tuleva. Kun asiaa on tarkkaan analysoitu ja ymmärretty, ettei itseä ole, asiaa mietiskellään, kunnes pysyvän minän kuvitelman aiheuttama harha hälvenee.

 

Heitä, jotka ymmärtävät enemmän, Buddha opetti yhdistämään taitavat keinot ja viisauden. Se on mahayanan tie. Buddha näytti, että jos yksilö on tyhjä pysyvästä itsestä, niin ympäristökin on, samoin kuin sisäiset tunteet ja ajatukset. Keskitien oppi esittää kaiken olemassa olevan koostuvan aina vain pienemmistä osasista. Mieltä analysoidaan jakamalla se hetkisiin ajassa ja havaitaan, ettei ajatuksilla ja tunteilla ole sellaista pysyvää luontoa kuin on luultu. Näillä taitavilla keinoilla ymmärretään tyhjyyttä laajemmin. Mietiskelemällä tätä kaikki harha voidaan voittaa ja se vapauttaa itsen lisäksi monia muita olentoja.

 

Tämä polku on pitkä, sanotaan, että vapautumiseen kuluu ulkoisia ilmiöitä analysoimalla kolme aioonia (universumin ikää sen alusta loppuun). Sen sijaan kolmas kulkuneuvo, vajrayana tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa buddhuus nopeasti. Vajrayana tutkii mieltä, joka on lähellä ja helppo havaita.

 

Karkeasti ottaen jokainen pitää mieltään jonakin erillisenä, joka kokee ajatuksia, tunteita ja aistimuksia. Se on voimakas kokemus ja saa mielen tuntumaan varsin kiinteältä. Kun mieltä tutkii, huomaa, ettei sillä kuitenkaan ole muotoa eikä väriä, eikä se lepää missään tietyssä paikassa. Sitä, mitä kutsumme "mieleksi", ei löydy mistään. Se on tyhjä aineksesta. Vajrayana todistaa ensin mielen tyhjyyden ja kääntyy sitten tutkimaan ulkoisia ilmiöitä. Ulkoiset ilmiöt ovat ilmiöitä mielessä, ja kun on ymmärretty mielen tyhjyys, ilmiöiden tyhjyys on helppo oivaltaa. Keskinäisen riippuvaisuuden kaksitoista linkkiä esitetään pääasiassa sutraopetuksena, mutta se koskee myös tantraa (vajrayanaa).

 

Mieli muuttuu samsariseksi, kun ei tiedä totuutta, ja tietämättömyydestä seuraavat muut linkit. Vajrayanan opetuksiin kuuluu mahamudra, jonka kautta pyritään hankkimaan oikea näkemys todellisuuden luonnosta. Siinä kehitetään ensin shamataa ja sitten vipashyanaa, jonka kautta tietämättömyys poistetaan ja totuus oivalletaan. Sen sijaan, että olisi tietämätön, tietää todellisuuden luonnon selkeästi.   

 

Samsarista mieltä varjostaa perustietämättömyys ja sen seurana muunkinlaiset tietämättömyyden muodot, jotka liittyvät ajatuksiin ja tunteisiin. Perustietämättömyys on sitä, että jättää todellisuuden huomioon ottamatta; perustietämättömyys on olla tunnistamatta ilmiöiden olemusta (dharmataa), sanotaan sutrissa, tai mielen luontoa, josta mahamudra puhuu.

 

Tietämättömyys liittyy ajatuksiin ja tunteisiin seuraavasti. Voi esimerkiksi ajatella, että jokin asia on ehdottomasti hankkimisen arvoinen ja haluta sitä sen sijaan, että tunnistaisi mitä on tapahtumassa ja että halun kohde on tyhjä. Samalla tavalla sitä, mikä vaikuttaa vastenmieliseltä hyljeksitään inholla. Kolmas mahdollinen reaktio on tylsistyminen. Näihin kolmen pääheikkouteen: haluun, vastenmielisyyteen ja tylsistymiseen, liittyy kaikkiin tietämättömyys. Reagoidessaan on perustietämätön todellisesta luonnosta ja lisäksi ilmiömaailman näkyvien muotojen harhauttama. Koska tietämättömyys on ajatusten ja tunteiden mukana, ihminen toimii ja luo siten ketjun seuraavan renkaan, karman.

 

2. Karminen luomus (Skt. samskara)

 

Kirjaimellisesti karma tarkoittaa toimintaa. Mielen kolme perusheikkoutta - halu, viha ja typeryys - kasvavat tietämättömyydestä ja niiden pohjalla ihminen toimii. Toisinaan ristiriitaisten tunteiden (sanskritiksi klesha) voima on suuri ja ajatukset ottavat vallan häkellyttävällä tavalla. Toisinaan ajatukset ovat äärimmäisen heikkoja ja vaikuttavat mieleen tuskin lainkaan. Tunteiden voima määrää tekojen laadun, ja teoista seuraa karma.

 

Teot voivat olla hyviä, huonoja tai neutraaleja. Jos tuntee rakkautta ja myötätuntoa muita kohtaan, toimii myönteisesti ja kehittää hyvää karmaa. Jos ristiriitaiset tunteet ovat voimakkaita, tekee huonoja tekoja, kuten valehtelee, varastaa tai vahingoittaa muita ja luo huonoa karmaa. Sen mukaan, tekeekö hyvää vai pahaa kokee itse nautintoa tai tuskaa myöhemmin. Huonot teot johtavat uusiin samsarisiin kärsimyksiin. Yksipisteinen keskittyminen, jota harjoitetaan mietiskelyssä, luo neutraalia karmaa. Sen seurauksena (ellei harjoitukseen liity epäitsekästä motivaatiota) voi jälleensyntyä muodon maailmassa tai muodottomassa maailmassa.

 

Teoilla on seurauksensa, sitä kutsutaan olosuhteiden yhteen tulemiseksi tai karmiseksi luomukseksi. Tämä on ketjun toinen rengas. Jos on vaikkapa tappanut jonkun vihan takia, oma elämänvoima heikkenee, voi joutua tapetuksi tai tulla sairaaksi. Omien tekojen takia kokee jotakin.

 

Teot vaikuttavat myös niin, että taipumus toimia samalla tavalla uudelleen vahvistuu. Taposta ei siis koidu pelkästään pahaa karmaa vaan myös tapa vahingoittaa, joten on helpompaa tappaa uudelleen. Niin hyvät kuin huonotkin teot luovat tapoja ja tottumuksia, hyviä ja huonoja. Teon tuloksena on kokemus tulevaisuudessa ja ehdollistuminen, tapa. Teot luovat karmisen linkin.

 

3. Tajunta (Skt. vijnana)

 

Kolmas linkki on tajunta. Tietämättömyyden takia ihminen toimii, ja teko kylvää mieleen siemenen, se ehdollistaa tajuntaa. Koska siemen on kylvetty, kokee jotain myöhemmin ja aikaisemmat teot luovat tapoja ja tottumuksia. On mahdollista kokea ja on mahdollista reagoida tietyllä tavalla. Siemenet tai jäljet ovat tajunnan virrassa, joka on kolmas linkki.

 

Tiedämme, että jotkut syntyvät onnekkaisiin oloihin ja heillä on hyvä luonne. Toiset syntyvät onnettomiin oloihin ja heillä voi olla huono luonne. Jotkut ovat mukavia ja jotkut eivät, jotkut kärsivät, joillakin tuntuu olevan varsin helppoa. Se johtuu aikaisempien tekojen aiheuttamista tajunnan ehdollistumista. Tapa, jolla tajunta on ehdollistunut, määrää elämänkokemusten laadun.

 

Kun toimii, luo jäljen kausaaliseen tajuntaan. Tuo jälki tai siemen säilyy, kunnes olosuhteet ovat kypsät ja tulos ilmentyy. Syytä seuraava tajunta kokee teon seurauksen, joka on teosta riippuen joko miellyttävä, epämiellyttävä tai neutraali. Kausaalinen tajunnan aspekti ja sitä seuraava tajunnan aspekti muodostavat karman yhdessä, ja se vaikuttaa päivittäin, vuodesta vuoteen ja elämästä elämään. Jälleensyntymässä tajunnan kaksi aspektia muodostavat jälleensyntymän määräävän tajunnan.

 

Ruumiilliset, sanalliset ja ajatustason teot kaikki jättävät jälkiä tajunnan virtaan, ehdollistavat mieltä. Mieli virtaa lakkaamatta, mutta keho ja puhe eivät jatku ikuisesti. Fyysisistä teoista tajuntaan jääneet jäljet muodostavat seuraavan elämän kehon. Sanalliset teot määräävät seuraavan elämän puheen laadun. Jatkuvasti ehdollistuva tajunta on seuraavan linkin syy.

 

4. Nimi ja muoto (Skt. namarupa)

 

Nimi ja muoto tarkoittavat viittä skandhaa. Muoto on muodon skandha ja nimi viittaa tunteisiin, aistihavaintoihin, ajatuksiin ja tajuntaan. Muoto on sikiö, joka sisältää muut skandhat mahdollisuutena. Tunteet, aistimukset, ajatukset ja tajunta ilmentyvät sen jälkeen, kun keho on muodostunut. Sikiövaiheessa ne ovat läsnä, mutta vain nimellisesti, siksi tämän linkin nimi on "nimi". Esimerkiksi näkötajuntaa ei ole, ennen kuin on silmät, joilla nähdä.

 

Buddha pyysi aikoinaan, että temppeleissä näytettäisiin piirroskuva olemassaolon kuudesta tilasta.  Tiibetissä sitä on vastannut thangkamaalaus nimeltä elämän pyörä.

 

 

 

Pyörän keskustassa kukko, käärme ja sika ajavat toisiaan takaa kuvaten intohimon, vihan ja tietämättömyyden perustunteita. Suurempi kehä on jaettu kuuteen osaan, se kuvaa samsaran kuutta maailmaa, ja ulkokehällä on ne kaksitoista toisistaan riippuvaista linkkiä, jotka johtavat samsaraan. Ensimmäinen linkki, tietämättömyys on kuvassa sokea ihminen. Tietämättömyyden takia vaellamme samsarassa tietämättä tietä vapauteen.

 

Karmisia luomuksia kuvaa savenvalaja. Hän laittaa savimöykyn dreijaan, jossa möykky pyörii, ja samalla hän muovailee siitä astian. Samalla tavalla luomme tulevaisuutemme mallin - hyvän tai huonon - karmisten luomustemme kautta. Tekomme määräävät sen, millainen keho, puhe ja mieli meillä tulee olemaan.

 

Kolmas linkki, tajunta, on monimutkainen ehdollistumineen. Siksi sitä kuvaa apina, joka on aina puuhastelemassa jotakin. Kuvassa apina poimii persikan puusta ja syö sen.

 

Nimi ja muoto, neljäs linkki liittyy siihen, millaiseksi jälleensyntyy. Se on kahden elämän välinen tila ja sitä kuvataan veneellä, joka vie yli virran maasta toiseen. Ensin kohdussa on vain muoto, ja vähitellen muiden skandhojen perusta kehittyy johtaen viidenteen linkkiin.

 

5. Aistielimet (Skt. ayatana)

 

Viides linkki on aistiovet (sanskritiksi ayatana): näköelimet, kuuloelimet, hajureseptorit, makusolut ja tuntohermot. Aistielin kehittyy ja siitä tulee pohja näkötajunnalle, kuulotajunnalle jne. Aistien takia tajunta voi toimia tietyllä alueella. Esimerkiksi, kun näköelin toimii, näkötajunta voi tutkia sitä, mikä nähdään. Silmät, nenä, korvat, kieli ja iho kehittyvät kohdussa, samoin aivot. Niiden kautta havainnot maailmasta tulevat mieleen ja siksi niitä kutsutaan aistioviksi, havaintojen sisäänkäyntiteiksi. Sitä kuvaa rakennus, jossa on monia ikkunoita. Havaintoa ei vielä synny, se syntyy vasta kuudennen linkin aikana, kontaktin tapahtuessa.

 

6. Kontakti (Skt. sparsha)

 

Kontakti on tässä selkeästi määritelty ja merkitsee viiden aistielimen sekä kuudentena mielen kontaktia kohteen kanssa tajunnan välityksellä. Elämän pyörässä symboli on syleilevä pari. On kohde, elin ja tajunta, joka ne yhdistää, esimerkiksi näkyvä kohde, näköelimet ja näkötajunta. Kun ne tulevat yhteen, koetaan ulkomaailma, josta syntyy seitsemäs linkki, tunne.

 

7. Tunne (Skt. vedana)

 

Kontaktin seurauksena syntyy miellyttävä, epämiellyttävä tai neutraali tunne. Kun esimerkiksi silmät näkevät jotain kaunista, tunne on miellyttävä. Sellaiset tunteet kuin myötätunto saavat aikaan hyvää karmaa ja vihan tunteet huonoa karmaa. Thangkamaalauksessa tunnetta kuvaa silmän puhkaiseva nuoli.

 

Ketjussa jokainen linkki johtaa seuraavaan. Laajemmin katsottuna kaksi ensimmäistä (tietämättömyys ja karmiset luomukset) liittyvät edelliseen elämään ja johtavat viiteen seuraavaan linkkiin, jotka liittyvät tähän elämään. Tajunta, nimi ja muoto, aistielimet, kontakti ja tunne määräävät sen, miten tässä elämässä reagoi, ja se luo tulevan elämän.

 

Kun objektiivinen maailma saa aikaan miellyttäviä tunteita kontaktin kautta, syntyy tarpeita. Miellyttävän tunteen haluaa säilyttää, ja se johtaa kahdeksanteen linkkiin, takertumiseen.

 

8. Takertuminen tai osalliseksi tuleminen (Skt. trishna)

 

Takertuminen on tavallinen käännös, mutta paremmin tätä linkkiä kuvaa osalliseksi tuleminen siitä objektiivisesta maailmasta, joka koetaan. Se voi olla rakastetun omana pitämisen tarve tai ihailun ja kunnioituksen tarve. Se voi olla epätoivoista takertumista omaisuuteen tai viihdykkeeseen. Miellyttävästä tunteesta ei halua luopua ja mieli takertuu subjektiiviseen kokemukseensa. Toisaalta epämiellyttäviä tunteita hyljeksitään ja ikäviä kokemuksia kartetaan. Vertauskuvana käytetään juopunutta.

 

Osallisuus on joko takertumista tai hylkimistä, kumpikin merkitsee sitä, että on tekemisissä kokemansa objektiivisen maailman kanssa siksi, että se aiheuttaa tunteita. Myös neutraalit tunteet tekevät osalliseksi. Yhdeksäs linkki syntyy, kun miellyttävä tunne saa osallistumaan siinä määrin, että päättää hankkia sen, mikä tuon tunteen saa aikaan tai kun päättää päästä eroon jostakin, mikä aiheuttaa epämiellyttävän tunteen.

 

9. Omaksuminen (Skt. upadana)

 

Kun haluaa jotain tai välttää saamasta jotain, tekee selkeän suunnitelman päämäärään päästäkseen. Tämä kaikki tapahtuu vielä ajatustasolla, kymmenennen linkin kohdalla päätös pannaan toimeen. Elämä pyörän symbolina on hedelmän poimiminen puusta.

 

10. Tuleminen (Skt. bhava)

 

Kymmenes linkki on toiminnan taso. Tässä toimitaan sen mukaan, mitä on ajateltu. Teot sinänsä voivat olla ruumiillisia, sanallisia tai ajatustason tekoja. Karmaa syntyy vain teoista ja tekojen laatu määrää sen, millainen on tulos. Vertauskuvana on raskaana oleva nainen. Teko ei lopu siihen, kun se on tehty, vaan tekojen kautta kylvetyt siemenet kantavat hedelmää jatkossa. Sen takia päädytään yhdenteentoista linkkiin tapahtumien ketjussa.

 

11. Jälleensyntyminen (Skt. jati)

 

Koska teot johtavat seurauksiin seuraavassa elämässä, yhdennentoista linkin nimi on jälleensyntymä. Elämän pyörän kuvituksena on tällä kohtaa synnyttävä nainen. Luotu karma johtaa jällensyntymiseen samsarassa. Karma määrää sen, millainen on se elämä, joka alkaa kohdussa linkistä "nimi ja muoto". Yksilö syntyy ja keho kasvaa, kokemuksia tulee kertyneen karman mukaisesti. Hyvät ja huonot kokemukset johtuvat siitä, että on synnytty tiettyyn tilaan. Syntyminen on perusta, jolla elämänkokemus karttuu. Syntymisen takia elämässä koetaan erilaisia kärsimyksiä, niiden ratkaisu on kahdennessatoista linkissä.

 

12. Vanheneminen ja kuolema (Skt. jaramarana)

 

Vaikka vanheneminen ja kuolema ovat kaikkien pääasialliset kärsimyksen muodot, tähän linkkiin sisältyy muukin tuska ja vaikeudet. Vaikeat ja raskaat asiat ovat olemassa, koska on synnytty, niitä ei voi välttää, ne kuuluvat elämään. Vanheneminen alkaa heti, kun on syntynyt ja täytyy kuolla. Viimeiseen linkkiin kuuluu kaikki samsaran kärsimys. Thangkassa sitä kuvaa ruumis, jota viedään hautausmaalle.

 

 

Keskinäisten riippuvuussuhteiden alkunsa saamisen prosessi

 

Tietämättömyys on kaiken alku, ja jos on tietämätön, ketjun renkaat seuraavat toisiaan melkein väistämättä. Jotta pääsisi eroon vanhenemisesta ja kuolemasta, täytyy välttää maallinen jälleensyntymä. Jotta sen välttäisi, tulee poistaa tuleminen, karmiset teot, jotka jälleensyntymän määräävät. Jotta poistaisi teot, on poistettava omaksuminen jne. Lopulta päästään takaisin ensimmäiseen linkkiin, joka on tärkein. Jos voi poistaa tietämättömyyden, mitkään sitä seuraavista asioista eivät voi tapahtua.

 

Olemme osa jatkumoa, tämä elämä ei ole syntynyt itsestään, vaan johtuu siitä, mitä teimme aikaisemmin. Ja juuri nyt muovaamme seuraavan elämämme olosuhteita.

 

Linkit yksi ja kaksi kuuluvat menneisyyteen, linkit 3 -7 tähän elämään. Menneen karman takia meillä on ehdollistunut tajunta, joka antoi meille viisi skandhaa. Niiden avulla voimme kokea objektiivisen maailman aistien kautta ja tuntea tunteita. Tämä on tulos edellisessä elämässä luoduista syistä.

 

Se, mitä tällä tuloksella teemme, liittyy linkkeihin 8 - 10. Osallistumme, suunnittelemme ja toimimme. Toisin sanoen kokemus saa meidät kiinnostumaan siinä määrin, että osallistumme siihen, teemme suunnitelmia ja lopulta toimimme niiden mukaan, koska tahdomme joko pitää kokemuksen tai päästä siitä eroon. Linkit 8 - 10 liittyvät tähän elämään siinä mielessä, että se, mitä teemme nyt, määrää tulevan elämän. Tuleva elämä liittyy linkkeihin 11 ja 12. Kaksitoista linkkiä voidaan siis ryhmitellä sen mukaan, miten ne liittyvät menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

 

Toisistaan riippuvainen alkunsa saaminen tapahtuu koko ajan, se on jatkumo, jossa monet tekijät vaikuttavat toisiinsa. Koska se on jatkumo, olemme sellaisia kuin olemme menneisyyden takia. Se millaisia olemme nyt, muokkaa tulevaa. Prosessia verrataan pyörään, joka pyörii ja pyörii lakkaamatta.

 

Asiat saavansa alkunsa toisistaan ja riippuvat toisistaan. Se on syiden ja seurauksien ketju. Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu syistä ja olosuhteista johtuen. Jos on tulos, sillä on syy, ja jos on syy, tuloskin tulee. Syyt eivät noin vain häviä eikä tulosta voi saada ilman syytä.

 

Syyt ja olosuhteet

 

Perussyy jonkin tapahtumiselle on ehdottomasti tarpeen, kuten siemen, jota ilman kukka ei voi kasvaa. 12 linkkiä ovat perussyitä.

 

Niiden lisäksi on toissijaisia olosuhteita, jotka muokkaavat tulosta. Kukan kasvuun esimerkiksi vaikuttaa monia ympäristötekijöitä. Jos ajatellaan 12 linkkiä, niin tietämättömyys on perussyy, mutta se ei ole yksinomainen syy. Aistit ja se, millainen mieli on vaikuttaa siihen, paljonko tietämättömyyttä on. Olosuhteet vaikuttavat perussyyhyn.

 

Usein mainitaan kuusi toissijaista olosuhdetta. Ne ovat viisi elementtiä (maa, vesi, tuli, ilma ja tilaelementti) sekä tajunta. Maaelementti ilmenee kehossa paitsi sen rakennusaineena myös sen kiinteytenä ja aineellisuutena. Se pitää kehon toimivana kokonaisuutena. Vesielementti sisältää veden lisäksi kaikki muutkin kehon nesteet. Se mahdollistaa yhteydet kehon sisällä, erilaiset sitovat prosessit kuuluvat siihen. Tulielementti liittyy kehon lämpöön ja ruoansulatukseen. Se muuttaa ruoan energiaksi. Ilmaelementti mahdollistaa liikkeen, esimerkiksi raajojen liikuttamisen. Se liittyy hengitykseen ja se liittyy myös kehon energiavirtojen liikkeeseen. Tilaelementti liittyy kehon onkaloihin ja tarjoaa tilan ulottuvuudet. Kuudes toissijainen olosuhde, tajunta liittyy mielen kirkkauteen, tietoisuuteen ja älyyn.

 

Buddhalainen näkemys

 

Buddhalaiset eivät usko ulkopuoliseen luojaan, joka määrää onnesta ja kärsimyksestä. Buddhalainen näkemys on, että kärsimystä on, jos sen syy on luotu. Kun koemme onnea, syynä on, että tietyt onnea aiheuttavat tekijät ovat tulleet yhteen. Se tarkoittaa, että kohtalo on omissa käsissämme. Jos tahdomme olla onnellisia tulevaisuudessa, meidän on luotava tahtomamme onnen syitä. Ellemme tahdo olla onnettomia, meidän on poistettava kaikki, mikä voi aiheuttaa kärsimystä. Jos tahdomme valaistua, meidän on tehtävä kaikki, mikä valaistumiseen johtaa. Sen tehtyämme todellakin valaistumme.

 

Syysuhteiden viisi ominaisuutta

 

Kun tulokset syntyvät syiden seurauksena, siihen liittyy tiettyjä sääntöjä.

1. Ei pysyvyyttä. Syy ei pysy ikuisesti vaan lakkaa tuloksen tullessa. Samalla kun verso kasvaa, siemen hajoaa.

2. Ei taukoa. Syy loppuu vähitellen ja tulos tulee vähitellen. Kyseessä on jatkumo, eikä ole niin, että syy äkkiä lakkaisi ja sitten tulos ilmestyisi. Tätä verrataan vaakaan, joka kallistuu hitaasti puolelta toiselle.

3. Ei siirtymää. Syystä ei mitään siirry tulokseen. Syy ja seuraus ovat aivan erilaisia, kuten siemen ja verso ovat erilaisia.

4. Suuri tulos pienestä syystä. Pienestä siemenestä voi kasvaa suuri puu.

5. Pettämätön prosessi. Syy ja tulos vastaavat aina toisiaan. Vehnän siemen tuottaa vehnää, riisi riisiä. Hyvät teot johtavat aina onneen ja huonot kärsimykseen.

 

Kahdeksan esimerkkiä

 

Keskinäinen riippuvuus merkitsee sitä, että yhden asian takia tapahtuu muuta. Esimerkit auttavat ymmärtämään sitä, miten syy tuottaa tuloksen.

1. Opettaja ja oppilas. Oppilas ymmärtää, koska opettaja opettaa. Opettajasta ei kuitenkaan siirry mitään oppilaaseen, vaan opettajan selitys on syy, jonka tuloksena viisaus syntyy oppilaan mielessä.

2. Kynttilä ja liekki. Kun kynttilä sytytetään toisen kynttilän liekistä, liekki ei siirry sellaisenaan. Toinen liekki kuitenkin riippuu ensimmäisestä, jota ilman sitä ei voi sytyttää.

3. Peili ja sen heijastus. Kun näkee kuvajaisensa peilissä, peiliin ei ole siirtynyt mitään itsestä. Itse ja kuvajaisen välillä on kuitenkin vääjäämätön ja tarkka vastaavuus. Se, mitä peilin edessä on, määrää kuvajaisen ominaisuudet.

4. Leimasin ja väri. Leimasimesta mitään ei siirry painojälkeen, vaan väri saa aikaan peilikuvajäljen toiseen materiaaliin.

5. Tulitikku ja liekki. Syy ja tulos ovat erilaiset. Tuli ei ole tikussa, mutta kun sitä raapaistaan, tuli syntyy.

6. Siemen ja sato. Kasvi syntyy siemenestä, mutta kylvösiemen ei siirry satoon.

7. Hedelmä ja sen maku. Pelkkä happaman hedelmän näkeminen voi saada syljenerityksen kiihtymään. Silmissä olevan kuvan ja syljenerityksen välillä on riippuvuus, vaikka hedelmää ei ole maistettu, se ei ole siirtynyt suuhun.

8.  Ääni ja kaiku. Ääni ei sinänsä siirry kaikuun, vaan äänen, kaikuvan tilan seinien ja äänilähteen sijainnin välillä on riippuvuus.

 

Tällä tavoin syyt synnyttävät tuloksia. Tulos ei tule suoraan syystä, mitään ei siirry eikä syy pysy. Kyseessä on hienovarainen prosessi.

 

Tätä pohtimalla alkaa ymmärtää edellisissä elämissä tehtyjen tekojen voiman ja sen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Luopumalla vihasta, halusta ja muista ristiriitaisista tunteista, jotka ovat lähellä kärsimyksen perimmäistä juurta, elämä helpottuu. Se on suhteellinen totuus. Absoluuttinen totuus on, että kaikki mitä mielessä ilmenee, on toisistaan riippuvaa. Kaikki on olemassa toisistaan riippuvana, mikään ei ole niin kiinteää ja konkreettista, kuin miltä se näyttää. Ymmärtämällä toisistaan riippuvuuden voi ymmärtää tyhjyyden. Samalla havaitsee, ettei tyhjyys ole olemattomuutta vaan sitä, että sovinnaisella tasolla asiat ovat olemassa toisistaan riippuvina, eivät ikuisina.

 

Sutrat opettavat, että sovinnaisesti asioilla on arvoa, mutta arvo muuttuu sen mukaan, mikä on vertailukohta. Mahamudran menetelmänä on mietiskellä mieltä ja nähdä suhteellisella tasolla, miten ajatukset ja tunteet sekä ilmiöt tulevat ja menevät toisistaan riippuvina. Kun katsotaan sen luontoa, mitä nähdään, havaitaan, ettei mitään löydy, mitään absoluuttista pysyvää ainesta ei ole. Päädytään samaan tulokseen kuin sutraopetustenkin mukaan.

 

Lähde: Khenchen Thrangu Rinpochen opetukset

 

Buddhalainen elämän pyörä

Ken Holmes: Karma, elämänpyörä ja kuusi maailmaa

Chögyam Trungpa: Kuusi maailmaa

Tai Situ Rinpoche: Elämän pyörä

 

Kotisivulle