Atisha:

Mielenharjoituksen seitsemän kohtaa          (tiibetiksi Lojong)

 

Lähteet: Chögyam Trungpa Rinpochen johdolla työskennelleen Nalandan käännöskomitean englanninkielinen käännös juuritekstistä ja 12. Khentin Tai Situ Rinpochen opetukset sekä alla oleva juuritekstin kommentaari.

 

YKSI:  Alkuharjoitukset, dharman perusta

 

1. Tee ensin alkuharjoitukset (neljä perusajatusta).

 

KAKSI: Pääharjoitus, bodhimielen kehittäminen

 

ABSOLUUTTINEN BODHICITTA

2. Pidä kaikkea unenkaltaisena.

3. Tutki tietoisuuttasi, joka ei ole syntynyt.

4. Muista että tyhjyys on tyhjä tyhjästä.

5. Lepää olennaisimmassa, kaiken ikuisella perustalla.

6. Mietiskelyn jälkeen tiedä, että olet itsekin unenkaltainen.

 

SUHTEELLINEN BODHICITTA

7. Harjoittele antamaan ja ottamaan vuoronperään. Yhdistä kumpikin hengitykseen.

8. Kolme kohdetta, kolme myrkkyä, kolme hyveen juurta.

9. Pyri toimimaan näiden iskulauseiden mukaan kaikessa.

10. Aloita lähettäminen ja vastaanottaminen itsestäsi.

 

KOLME: Huonojen olosuhteiden muuntaminen tieksi, joka johtaa valaistumiseen

 

Suhteellinen bodhimieli tukena:

11. Kun maailma on pahuuden vallassa, ota onnettomuudet osaksi valaistumisen tietä.

12. Syytä ainoastaan itseäsi.

13. Ole kaikille kiitollinen.

 

Absoluuttinen bodhimieli tukena:

14. Tyhjyyden suoma suoja on vertaansa vailla, siksi harha nähdään neljänä buddhakehona.

15. Neljä harjoitusta on menetelmistä parhain

      (hyvät teot, virheiden tunnustaminen, tarkkaavaisuus ja tietoisuus).

16. Mikään ei häiritse mietiskelyä, kun otat kaikki odottamattomat asiat osaksi sitä.

 

NELJÄ: Anna sen näkyä elämässäsi, että sovellat harjoitusohjeita

 

17. Harjoita viittä voimaa, tiivistettyjä ydinohjeita (motivaation voima, harjoituksen voima, hyvyyden voima, puhdistava voima ja rukouksen voima).

18. Mahayana-ohjeet siitä mitä tehdä kuoleman hetkellä on viisi voimaa: käytökselläsi on merkitystä.

 

VIISI: Mielenharjoituksen arviointi

 

19. Kaikilla dharmaopetuksilla on yhteinen päämäärä (epäitsekkyys).

20. Kahdesta todistajasta luota päätodistajaan (itseesi).

21. Pysy aina iloisena.

22. Jos voit tehdä harjoitusta silloinkin, kun sinua häiritään, olet tullut taitavaksi.

 

KUUSI: Mielenharjoituksen periaatteet

 

23. Noudata aina kolmea perusperiaatetta.

24. Muuta asenteesi mutta pysy luontevana.

25. Älä puhu toisten heikkouksista.

26. Älä puutu toisten asioihin.

27. Työstä ensin suurimmat heikkoutesi.

28. Älä odota tuloksia.

29. Hylkää myrkyllinen ruoka (hyvältä näyttävät teot, jotka tehdään itsekkäistä syistä).

30. Älä toimi kuin automaatti (velvollisuutta kostaa ei ole).

31. Älä mustamaalaa muita.

32. Älä odota väijyksissä.

33. Älä nöyryytä muita.

34. Älä siirrä hevosen kuormaa ponille (omia velvollisuuksia muiden niskoille).

35. Älä yritä voittaa.

36. Älä ole jalo saadaksesi palkkion.

37. Ylpeys pudottaa sinut jalustalta.

38. Älä rakenna omaa onneasi käyttämällä hyväksesi muiden tuskaa.

 

SEITSEMÄN: Mielenharjoituksen ohjeet

 

39. Kaikki työt tulisi tehdä yhdellä tarkoituksella (epäitsekkäällä motivaatiolla).

40. Korjaa kaikki vääryys yhdellä tavalla (maksamalla paha hyvällä).

41. Kaksi toimintaa: yksi alussa ja yksi lopussa

      (ota bodhicitta vala aamulla ja tutki illalla pystyitkö pitämään sen).

42. Tapahtuipa kumpi vain (menestys tai tappio), muista dharmaharjoitus.

43. Pidä nämä kaksi vaikka henkesi uhalla (turvautumisvala ja bodhisattvavala).

44. Harjoita kolmea vaikeaa asiaa (tunnista neuroosisi, näe niiden läpi ja poista ne kokonaan).

45. Käytä kolmea pääasiallista voimavaraa (hyvä opettaja, hyvä oppilas ja kallisarvoinen ihmiselämä).

46. Varo, etteivät nämä kolme koskaan heikkene

      (kiitollisuus opettajaa kohtaan, innostus harjoitukseen sekä turvautumis- ja bodhisattvavalat).

47. Pidä nämä kolme toisistaan erottamattomina (ajatukset, sanat ja ruumiilliset teot).

48. Tee harjoituksia ilman puolueellisuutta. On ratkaisevan tärkeää tehdä ne koko sydämestään ja kunnolla.

49. Mikä sitten herättääkin suuttumusta, mietiskele aina sitä

      (suuttumus ei ole este, vaan muistuttaa myötätunnon tärkeydestä).

50. Älä anna ulkoisten olosuhteiden vaikuttaa itseesi.

51. Kerrankin, tee sitä mikä on tärkeintä.

52. Älä tulkitse opetuksia väärin.

53. Älä ole tuuliviiri.

54. Harjoita sydämen pohjasta.

55. Vapauta itsesi kohtaamalla totuus itsestäsi.

56. Älä kehu itseäsi äläkä vaivu itsesääliin.

57. Älä ole kateellinen äläkä ärsyynny.

58. Älä ole äkkipikainen.

59. Äläkä odota kiitosta.

 

Kun viisi pimeyttä saapuu, tämä on keino muuntaa ne bodhitieksi. Tämä on suullisten ohjeiden nektarin ydin, joka välitettiin pyhimys Suvarnadvipan perinteen mukaan. Herätettyäni aikaisemmin tekemieni harjoitusten tuloksena syntyneen karman, voimakkaan omistautumiseni innoittamana en välittänyt vastoinkäymisistä enkä panettelusta, vaan otin vastaan egoon kiintymistä vähentävät suulliset ohjeet. Nyt, vaikka kuolisin, minulla ei ole mitään kaduttavaa.

 

 

Juuritekstin kommentaari

lähteet:

Jamgon Kongtrul, THE GREAT PATH OF AWAKENING, englanniksi kääntänyt Ken McLeod.

12. Khentin Tai Situ Rinpoche: WAY TO GO

Chögyam Trungpa Rinpoche: TRAINING THE MIND

Pema Chödron: START WHERE YOU ARE

 

 

YKSI:  Alkuharjoitukset, dharman perusta

 

1. Tee ensin alkuharjoitukset

 

Aloittelevan mietiskelijän on hyvä tutustua ensin yleisiin mietiskelyohjeisiin (tyyneysmietiskelyyn, sanskritiksi shamata, tiibetiksi shine ja viisausmietiskelyyn, sanskritiksi vipashyana, tiibetiksi lhatong) ja harjoittaa niitä.

 

Sutrat käsittelevät lähinnä sitä, miten pysymättömyyttä pohdiskellaan. Suuret intialaiset siddhat lisäsivät pohdiskelun aiheisiin kolme muuta. Atishan mielenharjoituksissa alkuharjoitukset tarkoittavat erityisesti neljää perusajatusta, (neljää tavallista perustusta) joiden tehtävänä on kääntää mieli kohti dharmaa. Ne ovat:

 

1. Kallisarvoinen ihmiselämä

Jotta voisi harjoittaa dharmaa kunnolla, tarvitaan oikeat olosuhteet, tietyt vapaudet ja edut. Ne saavutetaan tekemällä hyviä tekoja. Koska on helpompi tehdä pahaa kuin hyvää, vain pieni osa olennoista saavuttaa dharman harjoituksen kannalta edullisen jälleensyntymän. Tämän voi todeta katsomalla ympärilleen ja vertaamalla niiden olentojen määrää, joilla on kallisarvoinen ihmiselämä vaikkapa eläimiin, joita on paljon enemmän. Kun tilaisuus dharman harjoitukseen on käsillä, se tulisi käyttää täysin hyväksi eikä hukata sitä.

 

2. Pysymättömyys

Elämän pituutta ei ole ennalta määrätty ja kuoleman syitä on paljon. Koska kuolema voi kohdata milloin tahansa, dharman harjoitukseen tulisi ryhtyä heti ja viivyttelemättä. Kuollessa ei voi ottaa mukaansa omaisuuttaan, arvoasemaa eikä edes ruumistaan. Ainoa, mikä silloin vaikuttaa, on se, millaisia tekoja on tehnyt.

 

3. Karma, syy ja seuraus

Hyvän teon tulos on onnellisuus, pahan teon tulos on kärsimys. Niitä ei voi vaihtaa keskenään. Älä siis tee mitään pahaa edes henkesi uhalla. Tee hyviä tekoja niin ahkerasti kuin voit. Karma ei ole yhtä kuin kohtalo, päinvastoin: hyvää tekemällä huononkin kohtalon voi muuttaa hyväksi.

 

4. Samsaran epätyydyttävyys

Huolimatta siitä, miten alhainen tai ylhäinen syntymäsi on, et voi välttää samsaran todellista luonnetta: kolmenlaista kärsimystä. Tuhoa mielihalu ehdollista olemassaoloa kohtaan sen perustaa myöten. Mietiskele vapautuksen suurta siunausta. Tämä on samsaran heikkouksien vastakohta. Sitten, käytä ahkerasti kaikkia keinoja (dharmaharjoituksia kuten visualisaatiot ja mantrat) valaistumisen saavuttamiseksi.

 

Neljä perusajatusta tulisi sisäistää niin, että ne auttavat niissä elämäntilanteissa, joissa valintoja tehdään.

 

Ennen jokaista meditaatioistuntoa voidaan tehdä myös erityinen alkuharjoitus (1. Jamgon Kongtrul Rinpoche). Jos tahdot tehdä sen, tee se aivan aluksi:

 

Kuvittele, että juurigurusi istuu pääsi yläpuolella lootuksen ja kuunkiekon muodostamalla istuimella. Voit kuvitella juurigurun joko hänen omassa muodossaan tai Gampopan tai Atishan muodossa. Hänen kehonsa säteilee ja hänen kasvonsa loistavat hymyssä, kun hän katselee olentoja kaikenkattavalla myötätunnolla. Kaikki perimyslinjan gurut ovat läsnä hänessä. Lausu perimyslinjan rukous ja toista seuraava rukous sata tai tuhat kertaa:

 

Guruni, suuri ja täysin luotettava henkinen ystävä, pyydän, anna siunauksesi, että rakkaus, myötätunto ja bodhimieli kehittyvät minussa.

 

Vaihtoehtoisesti voit käyttää pidempää rukousta:

 

Kumarran Suurta Myötätuntoista,

jonka kehossa Buddhan ja hänen perillistensä myötätunto ruumiillistuu.

Sinä olet Dharman valtias vailla vertaa, jokainen yhteys sinuun on merkityksellinen.

Juuriguruni, sinä joka edustat tämän perinnelinjan elämänvoimaa,

rukoilen sinua sydämestäni:

siunaa, että rakkaus, myötätunto ja bodhimieli kehittyvät minussa.

Siunaa myös, että saavutan kyvyn hylätä ja karkottaa (kaikki esteet).

Kuvittele, että guru laskeutuu brahman aukon (päälaen) kautta sydämeesi ja istuu valoistuimella, joka on kuin avonainen näkinkuori. Tätä intensiivistä kunnioituksen ja hartauden harjoitusta kutsutaan gurujoogaksi.

Minkä tahansa harjoituksen alussa on hyvä kehittää tällä tavoin uskoa ja hartautta lamaa kohtaan ja pyytää hänen siunaustaan.

Sen jälkeen tee shamata-harjoitusta kiinnittämällä huomio hengitykseen. Istu hyvässä meditaatioasennossa ja laske hengityksiä rukousnauhan avulla 21:een. Hengitä luonnollisesti, äläkä mieti ulos- ja sisään hengitystä sen enempää, ole vain tietoinen hengityksen liikkeestä. Laske uudelleen 21 hengitystä niin monta kertaa, että mielesi tyyntyy.

Lausu seitsenosainen rukous jokaisen istunnon päätteeksi niin monta kertaa kuin voit.

 

KAKSI: Pääharjoitus, bodhimielen kehittäminen

 

Pääharjoitus liittyy bodhimieleen, joka voidaan kääntää sanoilla "herännyt mieli". Se viittaa toiveeseen auttaa kaikkia tuntevia olentoja saavuttamaan täydellinen onnellisuus. Tunteva olento tarkoittaa olentoa, jolla on mieli. Niihin kuuluu sellaisia jotka voimme nähdä, kuten eläimet ja ihmiset sekä sellaisia, joita emme näe (helvettiolennot, nälkäiset henget, kateelliset jumalat ja jumalat).

 

Bodhimieltä eli bodhicittaa on kahdenlaista: absoluuttista ja suhteellista. Absoluuttinen bodhimieli on tärkein, sillä se opettaa asioiden olevan ei-dualistisia, se on ikään kuin maaperä ilman likaa tai lantaa. Silloin kun bodhimieli on meissä vasta siemenen asteella (myötätunto on vähäistä), suhteellista bodhimieltä kannattaa kuitenkin korostaa. Suhteellinen bodhimieli on dualistinen, ja dualismin lanta saa myötätunnon siemenen kasvamaan ja kukoistamaan.

 

Harjoitus alkaa kuitenkin absoluuttisen bodhimielen kehittämisellä, koska se auttaa mielen vakauttamisessa. Vakaassa mielentilassa on helpompi kehittää myötätuntoa.

 

 

ABSOLUUTTINEN BODHICITTA

2. Pidä kaikkea unenkaltaisena

Maailma ja sen asukkaat ovat aistiemme havaintoja. Ne ovat oman harhaisen mielemme ilmentymiä. Niissä ei ole mitään todella olemassa olevaa ja ne ilmentyvät niin kuin unikuvat. Unenkaltaisuutta voi tutkia mietiskelyn aikana, kun yrittää keskittyä hengitykseen, ja yhtäkkiä ajatukset juolahtavat mieleen. Alkaa nähdä, kuulla ja tuntea kaikenlaista mielessään. Rakkautemme ystäviämme kohtaan, vihamme vihollisiamme kohtaan ja asenteemme rahaan, ruokaan ja rikkauksiin ovat osa ajatteluamme. Mielikuvat voivat olla selkeitä, mutta mieli on tuottanut ne käyttämällä aisteja apuna.

Pidä kaikkea unenkaltaisena, myös kuolemaa. Jokaisesta tilanteesta jää vain muisto. Tämän harjoituksen tarkoitus on asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tehdä mielestä avara. Ei ole tarpeen sulkeutua eikä suurennella kaikkea.

Mutta entä mieli itse, onko se todellinen?

3. Tutki tietoisuuttasi, joka ei ole syntynyt

Iskulauseen tarkoitus on vetää matto jalkojen alta, jos kuvitteli ymmärtäneensä edellisen kohdan. Kuka on se, joka ajattelee huomanneensa, että kaikki on unen kaltaista? Tutki tietoisuuttasi, joka ei ole syntynyt. Kuka on tietoinen? "Minä" ei ole sen kiinteämpi kuin muutkaan asiat, se on vain kiitävä muisto, hyvin eloisa, mutta aineeton. Tässä voidaan soveltaa mahamudra-harjoituksen ohjeita.

Tietoisuutta sanotaan syntymättömäksi, koska emme tiedä, mistä se on tullut ja milloin se syntyi. Ei ole mitään ominaisuutta, jolla sitä voisi kuvata, sitä on vaikea löytää ja kuitenkin se tuntuu olevan kaikkialla. Katso mieltäsi, se on absoluuttinen bodhicitta-harjoitus. Alussa tarkkaillaan itseä, ilmapiiriä, hengitystä. Jos katsoo sen yli ja yrittää nähdä, miksi tarkkaillaan, mitään syytä ei löydy. Se on syntymättömän tietoisuuden tutkimista. Mielellä ei ole alkua, siksi se ei ole olemassa eikä sitä löydy mistään. Se ei myöskään lakkaa. Tutkimalla mieltä tulee ymmärtää tietoisuuden luonto sellaisena, millä ei ole alkua, sijaintipaikkaa eikä loppua. Tätä tarkoittaa lause "tutki tietoisuuttasi, joka ei ole syntynyt". Syntymätön on tässä yhtä kuin ilman identiteettiä.

Kun itsekkyys vähenee ja myötätunto lisääntyy, olemisen malli muuttuu kokonaan. Ei ole tarkoitus luoda uutta mallia vanhan tilalle, vaikka ego tahtoisi konkretisoida asiat ja saada maata jalkojen alle. Liikumme poispäin mukavuuksistamme ja turvallisesta kotikolostamme kohti tuntematonta ja kartoittamatonta, epävarmaa pohjaa. Sitä sanotaan vapautumiseksi, valaistumiseksi.

4. Muista että tyhjyys on tyhjä tyhjästä

Jos ymmärsit edellisen iskulauseen, päästä irti sen luomasta turvallisuudentunteesta. Jos pitää kaikkea kiinteänä ja muuttaa sen toisenlaiseksi uskomusjärjestelmäksi, jossa kaikki on tyhjää, on edelleen ansassa. Katso ajatuksiasi siitä, että mitään ei ole olemassa. Anna kaiken mennä, myös tuntuman oikeasta ja väärästä ja pysy nykyhetken kokemuksessa, se on mielen luonto. Vaikka kaikki on tyhjää, se ei oikeuta vastuuttomiin tekoihin, muuten tyhjyys on ymmärretty väärin.

5. Lepää olennaisimmassa, kaiken ikuisella perustalla

 

Tajunta jaetaan kahdeksaan osaan:

  • näkötajunta

  • kuulotajunta

  • hajutajunta

  • makutajunta

  • tuntotajunta

  • ajatustajunta

  • minätajunta

  • perustajunta

Aistitajunnoissa  mieli ei voi levätä, koska ne suuntautuvat ulospäin. Ajatustajunta ajattelee mennyttä, nykyistä tai tulevaa. Nämä kuusi tajuntaa ovat joskus läsnä, toisinaan taas eivät. Jos silmät laittaa kiinni pimeässä, näkötajunta ei ole läsnä, mutta merkitseekö se sitä että kuolemme ja muutumme kiveksi? - Ei, sillä mielellä on kirkkaan tietoisuuden ominaisuus. Se on perustajuntamme, joka on aina läsnä, aina tietoinen, riippumatta siitä olemmeko hereillä tai unessa.

 

Perustajunnassa (tiibetiksi kunzhi) on kaksi aspektia: kunzi namshe ja kunzhi yeshe. Vaikka tajuntamme on esteetön, voi olla että emme ole tietoisia ilmiöiden tyhjyydestä. Tämä on tietämättömyyttä, joka muodostaa pohjan muille tajunnoille. Mietiskelyn avulla näemme, että toisaalta mitään tajuntaa ei löydy, toisaalta herännyt tietoisuus on läsnä. Dharmanharjoittajina meidän tulee paitsi levätä perustajunnassa, myös olla tietoinen sen luonnosta.

 

Perustajunta, alaya, on siis se, jossa levätään vapaana mielen muista kerroksista, Se on yksinkertainen, selkeä mieli, joka ei tee arviointeja eikä ajattele. Aistimukset tuotetaan täällä. Meditaatiossa levätään, kun on ymmärretty, ettei aistimuksia, noita tajunnan omia tuotoksia, tarvita. Täytyy voida luottaa itseensä ja olla tyytyväinen, vasta sitten voi lakata etsimästä virikkeitä itsensä ulkopuolelta. Tämä on absoluuttisen bodhimielen ydin. Voi tulla kotiin ja rentoutua.

 

Tämä on ohje mielen asettamisesta paikoilleen. Kun tajunnan seitsemän kerrosta ovat toimettomina, ilmiöiden luonto - luonnollinen tila, joka on kaiken perusta - on yhä jäljellä. Sitä kutsutaan buddhaluonnoksi. Lepää siinä tietoisena kaikesta, mikä ilmenee. Päätä istunto seitsenosaisella rukouksella.

6. Mietiskelyn jälkeen tiedä, että olet itsekin unenkaltainen

Harjoitus on jaettu mietiskelyyn ja sen sen jälkeiseen tilaan siksi, ettei kenenkään tarvitsisi surra sitä, että työ ja muu toiminta vie aikaa mietiskelyltä tai päinvastoin. Mielenharjoitus antaa hyvät eväät elämässä selviytymiseen. Ulkoinen maailma ei missään tilanteessa ole uhkaava, kun pysyt tietoisena siitä, että kaikki on muutoksen alaista ja muokattavissa.

Unenkaltaisuus ei merkitse häilyväistä eikä sekavaa vaan sitä, että jatkaa mietiskelyn jälkeen sitä, mitä istunnon aikana koki perustajunnassa levätessään. Unenkaltaisuuteen liittyy idea siitä, ettei maailmastaan tarvitse tehdä sotatannerta, jossa on tulkinnut kaiken hyvyyden ja pahuuden mittareilla. Uudesta näkökulmasta voi nähdä asiat ilman toivoa ja pelkoa.

 

SUHTEELLINEN BODHICITTA

 

Bodhisattvan asennetta kehitettäessä kiinnitetään huomio kahteen pääasenteeseen, joita ihmisillä on: hyväntahtoisuus ja pahantahtoisuus. Ne vaihtelevat itse kullakin, joskus olemme auttavaisia, joskus taas tahdomme loukata muita. Mitä bodhisattvan asenteeseen tulee, hyväntahtoisuutta yritetään kehittää ja pahantahtoisuutta vähentää. Näin tehtäessä ponnistukset näkyvät ennen pitkää ajatusten lisäksi myös sanoina ja tekoina.

 

Hyvä tahto auttaa muita heti ja itseä ennemmin tai myöhemmin. Paha tahto taas vahingoittaa  muita suoraan ja itseä epäsuorasti.

 

Mikä hyvän ja pahan tahdon lähde sitten on? Toinen kumpuaa siitä lähteestä, joka pitää itseä kaikkein tärkeimpänä, toinen siitä, joka asettaa muut etusijalle. Tapa pitää itseä muita tärkeämpänä voidaan muuttaa ja siihen perustuu mielenharjoituksen voima.

 

Absoluuttinen bodhimieli poistaa itsekkyyden kokonaan. Sen harjoittaminen ja oivaltaminen on aloittelijalle kuitenkin vaikeaa, joten suhteellista bodhimieltä korostetaan. Otamme bodhisattvavalan ja opiskelemme syvällisiä kirjoituksia kuten Shantidevan opasta bodhisattvan tielle (Guide to a Bodhisattva's Way). Tuo teksti on yksityiskohtaisempi kuin käsillä oleva Mielenharjoituksen seitsemän kohtaa, mutta aloittelijalle viimeksi mainittu on käytännöllinen sen vuoksi, että siinä annetaan harjoitusohjeet.

 

7. Harjoittele antamaan ja ottamaan vuoronperään. Yhdistä kumpikin hengitykseen.

 

Tiibetiksi harjoitusta kutsutaan nimellä tonglen. Tong merkitsee lähettämistä ja len vastaanottamista. Tämä on tärkein suhteellisen bodhimielen kehittämiseen käytetty harjoitus.

 

Siinä ajatellaan ensin vanhempia, ystävää tai ketä tahansa, joka on uhrannut elämänsä meidän vuoksemme. Usein on niin, että emme ole edes kiittäneet heitä. On varsin tärkeää ajatella sitä, ei syyllistyäkseen, mutta huomatakseen, miten ilkeä on ollut. He ovat tehneet vuoksemme niin paljon, aivan valittamatta, ja minä olen vain sanonut: "Haluan sitä, haluan tätä."

 

On tapana ajatella, että modernissa yhteiskunnassa kaikki koko ajan kehittyy eteenpäin: ihmisten elinolot paranevat ja vauraus lisääntyy. On kuitenkin selkeitä merkkejä siitä, että jotain on vialla, yksi niistä on, että monet eivät pidä äideistään tai vanhemmistaan. Ellei meillä ole ollut hyviä vanhempia tai ketään, jota kiittää, voi olla, että vihaamme koko maailmaa. Silloin harjoitus alkaa siitä, että hengittää sisään omaa kärsimystään.

 

Jokainen voi kuitenkin kiittää biologisia vanhempiaan ainakin kehosta, jonka on saanut. Jos hoitajana on ollut joku muu, häntä sopii myös kiittää. Ensimmäisten elinvuosien aikana lapsi on niin riippuvainen hoitajastaan, että hän ei mitenkään selväisi ilman tämän apua. Perinteiset harjoitusohjeet kuuluvat näin:

 

Tee ensin gurujoogaharjoitus ja mietiskele sitten rakkautta ja myötätuntoa, jotka ovat antamisen ja ottamisen perusta. Kuvittele, että oma äitisi on läsnä edessäsi ja pohdiskele seuraavaa:

 

Tämä henkilö, äitini, on nähnyt paljon vaivaa eteeni aina siitä lähtien kun sikisin hänen kohdussaan. Hän on kestänyt koettelemuksia vuokseni, ollut sairas, nälissään ja kylmissään, hän antoi minulle ruokaa ja vaatteet, hän huolehti puhtaudestani ja opetti minulle eron hyvän ja pahan välillä. Miten ystävällistä se olikaan! Ei vain tässä elämässä, vaan lukemattomissa elämissä ennen tätä hän on tehnyt samoin. Minun hyvinvoinnistani huolehtiessaan hän itse kulkee samsarassa ja kokee monenlaisia kärsimyksiä.

 

Kun hiukan myötätuntoa on syntynyt, eikä kaikki ole pelkästään sanojen tasolla, laajenna tunnetta ajattelemalla:

 

Aluttoman ajan alusta lähtien jokainen olento on ollut äitini ja toiminut aivan kuin nykyinenkin äitini. Jokainen heistä on auttanut minua.

 

Näin ajatellen mietiskele ensin heitä, joita kohtaan on helppo olla myötätuntoinen: ystäviä, puolisoa, sukulaisia ja työtovereita, köyhiä ja sairaita ja heitä, jotka alemmissa maailmoissa kärsivät kovasti. Ajattele myös niitä, joilla on nyt onnekas jälleensyntymä, mutta jotka ovat niin pahoja, että kuoltuaan kokevat helvetin välittömästi. Kun myötätunto heitä kohtaan on syntynyt, mietiskele vaikeampia aiheita kuten vihollisia, heitä, jotka vahingoittavat sinua, pahoja henkiä ja muita. Lopuksi ajattele kaikkia tuntevia olentoja:

 

Kaikki he, minun vanhempani, kokevat monia kärsimyksiä ja turhautumista vaikka eivät haluaisi, ja sen lisäksi he vielä kylvävät tulevan kärsimyksensä siemeniä. Miten valitettavaa! Mitä siis tehdä? Vähintä mitä voin tehdä korvatakseni heidän ystävällisyytensä minua kohtaan, on poistaa se, mikä aiheuttaa heille tuskaa ja luoda heille onnelliset ja miellyttävät olosuhteet.

 

Tee tätä harjoitusta, kunnes tunnet hyvin voimakasta myötätuntoa.

 

Mietiskele edelleen:

Kaikki nämä vanhempani tuntevat tuskaa ja kantavat muassaan kärsimyksen syitä. Tahdon ottaa kantaakseni kaikki ne erilaiset kärsimykset, joita he kokevat ja myös kärsimyksen syyn: ristiriitaiset tunteet ja teot.

 

Mietiskele, että tämä kielteisyys siirtyy sinuun ja tunne siitä voimakasta iloa. Ajattele näin:

 

Ilman katumuksen häivää lähetän kaikkien aikaisemmin, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa tekemieni hyvien tekojeni ansion ja onnen, omaisuuteni ja kehoni näille vanhemmilleni, kaikille tunteville olennoille.

 

Kuvittele, että jokainen yksilö vastaanottaa tämän onnen ja tunne voimakasta iloa itse kunkin saadessa sen.

 

Jotta tämä vaihtamiseen liittyvä mielikuva tulisi selkeäksi, kuvittele, että kaikkien tuntevien olentojen kärsimys, pahuus ja esteet takertuvat mustaan tervaan, joka menee sisään hengityksen mukana sieraimiisi ja imeytyy sydämeesi. Ajattele, että tuntevat olennot ovat ikuisesti vapaat kaikesta pahasta ja kurjuudesta. Kun hengität ulos, ajattele, että kaikki onnellisuutesi ja hyvyytesi suihkuaa kuunvalon kaltaisina säteinä sieraimistasi ja nuo säteet imeytyvät tunteviin olentoihin. Kuvittele suuresti iloiten, että he kaikki saavuttavat välittömästi buddhuuden.

 

Jotta mieli harjaantuu, yhdistä lähettämisen ja vastaanottamisen menetelmä hengitykseen mietiskelyn aikana. Istunnon jälkeen pysy tarkkaavaisena ja jatka harjoitusta. Shantideva, joka perehtyi tähän harjoitukseen perin pohjin, sanoi:

 

Ellen kokonaan vaihda omaa onneani muiden suruun, en oivalla buddhuutta. Samsarasta ei onnea löydy.

 

***

Harjoituksessa voidaan käyttää myös visualisaatiota. Ohjeita on erilaisia, eräs niistä on visualisoida itsensä Chenrezigin hahmoon. Sydänkeskuksessa on valkoinen kirjain hri. Se on hyvin kuuma ja liekehtii. Kuvittele, että hengität kärsimystä sisään, ja se tulee kehoosi kuin tumma pilvi sieraimien kautta. Se kulkeutuu alas sydämeesi, missä hri polttaa sen. Kun hengität ulos, lähetät ulos valkoista usvaa joka koskettaa kaikkia olentoja puhdistaen heidät ja kaikista tulee onnellisia.

 

***

Chögyam Trungpa Rinpoche: Tonglen on hyvin yksinkertaista ja johdonmukaista. Se on harjoitus, jossa istutaan hiljaa paikallaan ja annetaan pois oma onni, nautinnot ja kaikki mikä tuntuu hyvältä. Se lähtee meistä uloshengityksellä. Sisään hengitetään suuttumusta, ongelmia ja kaikkea, mikä tuntuu pahalta. Tarkoitus on luovuttaa oma reviiri toisille.

 

Harjoitus on sillä tavoin yksinkertainen, ettei siinä tarvitse pohtia hyvyyden ja pahuuden määritelmiä teoriassa. Ensin tavoitamme vain omat ajatuksemme siitä, mikä on hyvää ja pahaa. Myöhemmin se muuttuu todellisemmaksi.

 

Voi tuntua kauhealta, että hengittäisi sisään tappavaa myrkkyä ja hengittäisi ulos viimeisetkin hyvyyden rippeet itsestään. Se ei vaikuta erityisen järkevältä. Jos murtaa vastustuksensa, oivaltaa, että hyvyyttä riittääkin enemmän annettavaksi ja on myös valtavasti asioita, joita voi hengittää sisään. Ne tasapainottuvat jollakin tavalla. Tonglen ei kuitenkaan ole lääke. Sitä ei tehdä ja jäädä odottamaan vaikutusta, vaan se vain tehdään. Jos se toimii, hengitä se ulos, ellei se toimi, hengitä se sisään. Idea on olla omistamatta mitään.

 

Tavallisesti takerrumme omaan hyvyyteemme ja aitaamme itsemme niin, että kaikki paha jää ulkopuolelle: ulkomaalaiset, naapurit, kaikki, mitä ei tahdota sisään. Ei tahdota edes, että naapuri ulkoiluttaisi koiraansa omalla alueellamme, koska nurmikolle voi jäädä kakkaa. Tavallisessa elämässä ei lähetetä eikä vastaanoteta ollenkaan. Koetamme parhaamme mukaan varjella pieniä mukavuuksiamme, joita olemme onnistuneet luomaan, ne ovat kuin säilykehedelmiä, täysin puhtaita. Oman alueen ulkopuolella on monenlaisia uhkia, joita vastaan puolustaudutaan. Ei tahdota paikallista mahatautia eikä influenssaepidemiaa.

 

Mahayana on polku, jonka tarkoitus on vakuuttaa meidät siitä, ettemme tarvitse turvapaikkaa. Voimme astua reviirimme ulkopuolelle, jos tahdomme jakaa itsellemme arvokkaat asiat muiden kanssa. Se voi auttaa luomaan hyvän todellisuuden.

 

Ks. myös Ani Pema Chödron: Tonglen

 

Kun teemme tätä harjoitusta, saatamme pelätä, että muiden sairaudet ja ongelmat todella siirtyisivät meihin. Khenchen Thrangu Rinpoche vakuuttaa, että niin ei voi käydä, koska tällä harjoituksella ei voi siirtää toisten karmaa tai poistaa sitä. Mitä hyötyä siitä sitten on, voi olla seuraava kysymys. Se muokkaa asenteitamme epäitsekkääseen suuntaan. Tulemalla entistä rakastavammaksi ja myötätuntoisemmaksi henkilöksi kiinnostumme muiden auttamisesta käytännössä ja luomme samalla entistä vähemmän ongelmia itsellemme.

 

Kysymys: Jos joku todella aggressiivinen henkilö uhkaa tuhota meidät, mitä harjoitusta pitäisi tehdä?

 

Thrangu Rinpoche: Tonglen on tehokkainta, samoin kärsivällisyyden harjoittaminen. Joskus meillä ei ole tarpeeksi kärsivällisyyttä, ja silloin on parasta välttää tätä henkilöä. Erittäin vihaisen henkilön viha vain kasvaa, jos hän näkee kohteensa. Pysy siis kaukana ja mitä pikemmin asia unohtuu, sen parempi.

 

 

8. Kolme kohdetta, kolme myrkkyä, kolme hyveen juurta

 

Tonglen-harjoitusta tehdään mietiskelyistunnolla. On myös ohjeita, miten lähettämistä ja vastaanottamista voi tehdä arkielämän keskellä.

 

Kolme kohdetta ovat miellyttävät kohteet, vastenmielisyyttä aiheuttavat kohteet ja neutraalit kohteet. Kohteiden nostattamat tunnereaktiot: kiintymys, viha ja välinpitämättömyys ovat se, mitä kutsutaan myrkyiksi, sillä ne saavat meidät valtoihinsa ja maailma kutistuu niiden ympärille. Ne tekevät elämästämme kurjaa ja pitävät meitä kuin vankilassa. Voit istua upean maiseman äärellä ja kaikki mitä ehdit ajatella, on suklaatorttu. Tai ajatuksesi pyörivät kymmenen vuotta sitten tapahtuneessa asiassa, joka vieläkin raivostuttaa. Tai olet niin omissa maailmoissasi, että et ollenkaan havaitse, mitä ympärillä tapahtuu.  Jotta halu, viha ja välinpitämättömyys muuttuisivat hyveen siemeniksi, ne täytyy havaita heti, kun ne syntyvät.

 

Kun takerrut ja kiinnyt miellyttävään kohteeseen toivo, että kaikkien olentojen intohimo ja halu sisältyisivät omaan haluusi ja että muilla olisi hyveen siemen olla halusta vapaita aina siihen saakka kunnes he valaistuvat. Kun huomaat suuttumusta ja vihaa itsessäsi toivo, että kaikkien olentojen viha ja suuttumus sisältyisivät omaan vihaasi ja että muilla olisi hyveen siemen olla vihasta vapaita aina siihen saakka kunnes he valaistuvat. Ja kun huomaat olevasi välinpitämätön, sovella samaa toivetta siihen.

 

9. Pyri toimimaan näiden iskulauseiden mukaan kaikessa

 

Kehitä asennettasi pitämällä mielessäsi hyvät ohjeet:

 

Toivon että saan kantaakseni muiden pahojen tekojen seuraukset. Toivon että minun hyvien tekojeni seuraukset kokisivat muut.  (Shantideva)

Otan kaiken tappion ja häviön itselleni ja annan kaiken voiton ja ansion  ylhäisimmille: kaikille tunteville olennoille. (Kadampa-perinne)

Samalla kun kaikkien tuntevien olentojen kärsimykset ja pahuus kypsyvät tuloksiksi minussa, kypsyköön minun onnellisuuteni ja hyvät tekoni tuloksiksi heissä. (Gyalse Tokme)

 

Näitä ohjeita ei ole helppo noudattaa. Tämä on mahayanan leveä moottoritie, ja sillä ajajan on pysyttävä jatkuvasti hereillä ja valppaana.

 

Ohjeet pannaan täytäntöön siten, että nähdessämme itseämme onnekkaampia toivomme heille kaikkea hyvää sen sijaan, että olisimme kateellisia.

 

Kun näemme ihmisiä, jotka ajelehtivat elämässään tekemättä mitään erityistä, toivomme heidän edistyvän ja kehittävän bodhimielen asenteen.

 

Kun joku kärsii, toivomme että hän pian vapautuisi kärsimyksestään ja saisi rauhan.

 

Ja kun näemme jonkun aktiivisesti vahingoittavan muita tai edes kuulemme sellaisesta, ajattelemme häntä ja toivomme hänen lopettavan sellaiset teot pian ja tulevan onnelliseksi.

 

Nämä eivät ole pelkkiä toiveita. On tilanteita, joissa voimme olla oikeasti avuksi, ja jos tilaisuus tulee, miksi epäröisimme? Vaikka auttaminen näyttäisi mahdottomalta juuri nyt, voi toivoa kykenevänsä siihen myöhemmin.

 

10. Aloita lähettäminen ja vastaanottaminen itsestäsi

 

Toivo, että voisit heti kokea kaikki huonojen tekojesi tulokset, eikä vasta tulevaisuudessa. Ota niiden taakka päällesi ajatuksissasi nyt, ja kun ne on puhdistettu pois, toivo että voisit kantaa muiden karmaa.

 

Tutki itseäsi lempeästi, mutta rehellisesti. Jos näet itsesi selkeämmin, se vaikuttaa myös siihen, miten näet maailman ja muuttaa kokemuksesi siitä. Se, mitä teet itsellesi, teet muille ja se, mitä teet muille, sen teet itsellesi. Tonglen alkaa siitä missä olet nyt, ei vasta sitten kun olet muuttunut hyväksi.

 

Vaatii rohkeutta luopua yksityisyydestään ja antautua kokonaan. Tarina kertoo, miten Milarepa kerran palasi puunhakumatkalta ja havaitsi, että luola, jossa hän asui, oli täynnä pahoja henkiä. Ne olivat asettuneet taloksi ja keittivät ruokaa, nukkuivat hänen makuualustallaan ja lukivat hänen kirjojaan. Milarepa tiesi kaiken itsen ja toisten ei-kaksinaisuudesta, mutta ei keksinyt keinoa, millä saisi nämä kaverit ulos luolastaan. Hän saarnasi dharmaa ilman tulosta. Hän suuttui, mutta demonit vain nauroivat. Lopulta hän luovutti ja huokasi: "No, eletään sitten yhdessä." Kaikki katosivat, paitsi yksi. Milarepa ei tiennyt, kuinka toimia, mutta hän päätti antautua vielä enemmän ja asetti päänsä demonin suuhun. "No syö minut sitten, jos haluat." Silloin sekin hävisi.

 

 

 

KOLME: Huonojen olosuhteiden muuntaminen tieksi, joka johtaa valaistumiseen

 

11. Kun maailma on pahuuden vallassa, ota onnettomuudet osaksi valaistumisen tietä

 

Tuska ja kärsimys ovat pahojen tekojen tulos. Kun omaisuus katoaa, pahantahtoiset ihmiset aiheuttavat hankaluuksia ym., vastoinkäymiset voidaan muuttaa kolmella tavalla osaksi valaistumiseen johtavaa tietä:

 

1. luottamalla suhteelliseen bodhimieleen ('syytä ainoastaan itseäsi', 'ole kiitollinen kaikille').

2. luottamalla absoluuttiseen bodhimieleen ('Tyhjyyden suoma suoja on vertaansa vailla, siksi harha nähdään neljänä buddhakehona.')

3. tekemällä erityisharjoituksia ('Neljä harjoitusta on menetelmistä parhain: hyvät teot, virheiden tunnustaminen, tarkkaavaisuus ja tietoisuus').

 

Sen sijaan, että valittaa aina kaikesta, mikä on hullusti ja mitä puuttuu, voi laajentaa maailmankuvaansa anteliaisuuden avulla. Aina ei tarvitse odottaa, että itse ensin saa jotakin voidakseen antaa jotain muille. Anteliaisuuden luonto on ilman halua. Vaikka olisi hylättynä erämaassa ja tahtoisi tyynyn, voi löytää sammaleisen kiven, joka on suhteellisen mukava…

 

Mielenharjoituksen ydin on se, että mikään ei ole este mielenharjoitukselle, kaikki edesauttaa heräämistämme. Ellei vaikeuksia olisi, näitä harjoituksia ei itse asiassa tarvittaisi. Arkipäivän kokemukset ovat opettajiamme, kun ymmärrämme tutustua ärsyttävien asioiden herättämiin tunteisiin itsessämme. Kun tietää itse ärsyyntyneensä ja suuttuneensa, voi ymmärtää muita, jotka ovat sellaisten tunteiden vallassa. Myötätunto voi syntyä, koska on itse kokenut samaa, on ollut yksinäinen, kateellinen ja vihainen. Koska on yksinäinen, puhuu julmasti, koska tahtoo rakkautta, loukkaa toisia. Vaihtoa itsen ja muiden välillä ei tehdä, koska itse on muita parempi vaan koska olemme ihmisiä ja jaamme samanlaisia kokemuksia. Mitä enemmän ymmärrät itseäsi, sitä enemmän voit ymmärtää muita.

 

Suhteellinen bodhimieli tukena:

 

12. Syytä ainoastaan itseäsi

 

Voimme kokea ongelmia kahdesta syystä:

 

a) maailmankaikkeudessa elementit ovat epätasapainossa ja se aiheuttaa tulipaloja, tulvia, sairautta ym.

b) olennot ovat epämiellyttäviä, vihaisia tms.

 

Oma karmamme saa tunnereaktion syntymään haasteen edessä. Haluun, vihaan ja tietämättömyyteen perustuva reaktiomalli on katkaistava, jotta kärsimyksen noidankehästä vapautuu. Kaikki kohtaamamme kärsimys johtuu aiemmista yrityksistämme suojella ja tyydyttää egoa. Ego ei ole paha, mutta se on hyödytön. Se on harhakuva, jota ei ole oikeasti olemassa, mutta joka on aiheuttanut meille paljon ongelmia. Se häviää, kun ymmärtää olemassaolon luonteen ja egosta voidaan tehdä tuon oivalluksen siemen. Ilman egoa buddhaksi ei voi muuttua.

 

Kaikki se, mitä koemme, on buddhaluontoa, dharmakaya, absoluuttinen totuus, mutta sekunti sekunnilta egon toiminta, esimerkiksi halu, peittää sen. Itseä ei voi löytää, ja sittenkin se ilmenee. Sen ilmennys on unenkaltainen ja ilman alkupistettä. Syntymätön tila on dharmakaya. Olosuhteet eivät koskaan ole alkaneet, mutta siinä ne vain ovat ja me olemme tässä. Eloisa ilmennys jostain, joka ei todella ole olemassa on sambhogakaya. Kun jokin on yhtä aikaa syntymätön ja ilmentynyt, sitä kutsutaan nirmanakayaksi.

 

Kun kohtaat sairauksia tai muita vaikeuksia, pieniä tai suuria, pohdi seuraavaa:

 

"Tämä mieli takertuu itseen siinä, missä itseä ei ole. Ajassa ilman alkua, tähän päivään asti se on tehnyt mitä se on tahtonut ja paljon pahoja tekoja. Kaikki kurjuus, mitä nyt kohtaan, on tulos noista teoista, eikä siitä voi syyttää muita. Egoa vaaliva asenne on syypää kurjuuteen, ja teen kaikkeni voittaakseni sen."

 

Millaisia ongelmia maailmassa onkaan,

miten paljon pelkoa ja kärsimystä.

Jos se kaikki johtuu egon takertumisesta,

mitä tuo demoni minulle tekeekään?

 

Satojen samsarassa elettyjen elämien ajan

olet aiheuttanut minulle hankaluuksia.

Nyt kun sen vihdoin ymmärrän,

tuhoan sinut, sinä itsekäs mieli. (Shantideva)

 

Tällä ei tarkoiteta sitä, että sen sijaan, että syyttää muita syyttääkin itseään. Tulisi tunnustella, miltä syytökset ylimalkaan tuntuvat. Kun syytämme muita, suojelemme itsessämme jotain hyvin haavoittuvaista. Syyttäminen on kova haarniska. Jotta voisi luoda lempeän ja myötätuntoisen ilmapiirin itseään varten on tarpeen lakata puhumasta siitä miten väärin kaikki on - tai miten oikein.

 

13. Ole kaikille kiitollinen

 

Ellei muita olisi, emme voisi kehittyä egon tuolle puolen. Muiden aiheuttamia ongelmia, uhkia ja haasteita voi siksi arvostaa. Muuten emme voisi seurata dharman tietä. Voi kyllä palkata asianajajan ja todistaa että on oikeassa ja joku toinen on väärässä, joskin se on vaivalloinen prosessi. Valaistuminen ei kuitenkaan onnistu asianajajan kautta. Buddhallakaan ei ollut asianajajaa.

 

Vaikka asennetta pitäisi muuttaa, naiviksi ei pidä ryhtyä. Jos joku ryöstää sinut kadulla ja lyö tainnoksiin, ei ole tarpeen olla siitä kiitollinen ennen kuin menettää tajuntansa. Kyse on siitä, että puramme egoa suojaavat muurit ja kestämme sen, että vikamme peilautuvat itsellemme muiden kautta.

Yleensä ottaen kaikki buddhuuteen johtavat tiet perustuvat tunteviin olentoihin. Siksi, yksilölle, joka tahtoo herätä, tuntevat olennot ovat yhtä tärkeitä kuin buddhat. Erityisesti heille voi olla kiitollinen siitä, että joka ikinen heistä on joskus ollut oma vanhempani. Erityisesti he, jotka loukkaavat minua, ovat kiitoksen ansainneet, sillä he auttavat minua keräämään ansiota ja viisautta, jotta ristiriitaisten tunteiden ja käsitteellisen tiedon esteet poistuvat edestäni.

Älä suutu edes koiralle tai hyönteiselle. Tee mitä voit auttaaksesi. Ellet voi auttaa, toivo näin: Vapautukoon tämä tunteva olento (tai vastustaja, vahingontekijä) pian kärsimyksistään ja tulkoon onnelliseksi. Saavuttakoon hän buddhuuden.

Kehitä bodhimieli ajattelemalla: Tästä lähin, tulkoot kaikki hyvät tekoni hänen hyödykseen.

Olipa harminasi jumala tai demoni, ajattele: Näin käy, koska olen itse vaivannut häntä ikiajoista lähtien. Nyt maksan sen takaisin ja annan vaikka ruumiini, jos siitä on hyötyä. Kuvittele tuo vahingontekijä eteesi ja sano: Tässä, syö lihani ja juo vereni ja mitä muuta tahdotkaan. Ajattele täysin vakuuttuneena, että vahingontekijä nauttii tämän aterian, tulee täydellisen onnelliseksi ja hänessä syntyy kahdenlainen bodhimieli.

Voit myös ajatella: Koska en ole ollut tarkkaavainen vaan huolimaton, ristiriitaiset tunteet syntyivät huomaamattani. Koska tämä vahingontekijä on nyt varoittanut minua, hänen täytyy olla guruni tai buddhan ilmentymä. Kiitos hänen ryhdyn taas harjoittelemaan bodhimieltä.

Jos sairastut, ajattele: Ellei näin olisi käynyt, olisin kiinnostunut aineellisista asioista ja jättänyt dharman tien. Koska ajattelen taas dharmaa, tämän täytyy olla guruni tai Kolmen Jalokiven toimintaa, kiitos siitä.

Yhteenvetona sanottakoon, että se, joka etsii omaa hyötyään, on maallisesti suuntautunut. Se, joka ajattelee ja toimii muiden hyödyksi on dharma-ihminen. Langri Tangpan mukaan: "Annan teille nyt maailman syvällisimmän opetuksen. Kiinnittäkää huomionne! Kaikki virheet ovat omianne. Kaikki hyvät ominaisuudet kuuluvat arvollisille tunteville olennoille. Ideana on antaa ansio ja voitto muille ja ottaa tappio ja menetys itselle. Muuta ymmärrettävää kuin se, ei ole."

Näin tehdään rauha niiden kanssa, joista ei pidetä. Näin teemme rauhan myös niiden puolien kanssa itsessämme, joita olemme hylkineet. Jos tekisimme listan heistä, jotka aiheuttavat meille ongelmia, lista kuvaisi niitä ominaisuuksia, joita emme itsessämme hyväksy. Toisin sanoen muut ihmiset herättävät karman, jota emme ole selvittäneet. He toimivat peilinämme ja antavat meille mahdollisuuden pudottaa kivirekemme. Usein he ovat läheisimpiämme, niitä, jotka evät mene pois: äiti ja isä, puoliso, lapsi tai työtoveri. Ongelma on kuitenkin omamme, ja vain itse tiedämme, miksi tuo toinen käy niin kovasti hermoillemme.

Absoluuttinen bodhimieli tukena:

14. Tyhjyyden suoma suoja on vertaansa vailla, siksi harha nähdään neljänä buddhakehona

 

Kaikki kokemukset ja erityisesti ahdistavat kokemukset ovat kuin painajaisuni. Mielen ilmentymiin liitetään todellisuus, jota niillä ei ole. Vaikka ilmiöt syntyvät, niillä ei ole todellista olemassaoloa hiukkaakaan. Kun lepää tilassa, jossa kaikki ilmenee, mutta mihinkään ei takerru, ilmiöiden dharmakaya aspekti on se, että ne ovat luonteeltaan tyhjiä, nirmanakaya aspekti on se, että ne ilmenevät selkeinä ja sambhogakaya-aspekti tarkoittaa sitä, että tyhjyys ja selkeys ovat yhtä aikaa. Svabhavikakaya tarkoittaa, että kolme muuta kayaa ovat toisistaan erottamattomat. Kun lepää tyynesti takertumatta alkulähteeseen, sijaintiin tai lakkaamiseen, se on avainohje, joka osoittaa neljä kayaa. Se on näkemyksistä parhain, tyhjyyden suojapiiri ja korkein ohje, joka poistaa väärinkäsitykset.

 

Neljästä kayasta tulee suoja siksi, että ne auttavat ymmärtämään, miten mieli toimii ja mitä olemassaolo on. Kaikki ajatukset tulevat ja menevät, ne ovat tyhjyyttä eikä itseäkään löydy. Ei siis ole mitään suojeltavaa.

 

Erityisharjoitukset:

 

15. Neljä harjoitusta on menetelmistä parhain

      (hyvät teot, virheiden tunnustaminen, tarkkaavaisuus ja tietoisuus)

 

1. Ensimmäinen harjoitus on ansion kerääminen tekemällä hyvää. Sillä tavalla suhteellinen kärsimys poistetaan, koska kaikki riippuu syy- ja seuraussuhteista. Kun ulkoiset olosuhteet ovat hyvät, on helpompi saavuttaa syvällinen ulkoisista asioista riippumaton onni. Ansiota kerätään hartaudenharjoituksin ja kehittämällä myötätuntoa. Hyvien tekojen myönteiset tulokset ovat tarpeen, joskin ne estävät valaistumisen. Viisauden kertymä poistaa tuon esteen.

 

2. Toinen harjoitus on pahojen tekojen tunnustaminen ja puhdistaminen. Kielteinen karma on kärsimyksen syy, joka on poistettava. Lakkaa luomasta pahaa karmaa ja puhdista jo tehtyjen tekojen seuraukset tunnustamalla tekosi vilpittömän rehellisesti ja päätä, ettet enää tee sellaisia tekoja. Luota Kolmeen Jalokiveen ja käytä puhdistamiseen tarkoitettuja mantroja ja visualisaatioita, joiden kautta vakuutut tyhjyydestä. Valaistuneet olennot eivät voi puhdistaa meitä, mutta he voivat näyttää tien, auttaa meitä oivaltamaan oman buddhaluontomme ja sitä kautta poistamaan kärsimyksen ja sen syyt.

 

Jos vilpittömästi katuu tekemiään huonoja tekoja, toimintamallit vähitellen muuttuvat. Sanokaamme että olemme tottuneet iloitsemaan lihakauppiaana hyvistä tuloista. Joka kerran kun ajattelemme niin, ajatus vahvistuu ja elinkeinoa on vaikeampi muuttaa. Jos taas alamme ajatella, että jatkuva tappaminen ei ehkä ole hyvä asia, se auttaa asenteenmuutoksessa ennen pitkää. Karma heikkenee ja tuloksetkin ovat lievemmät.

 

3. Kolmas harjoitus on arvostaa itsekkyytemme aiheuttamia kielteisiä olosuhteita, jotka herättävät tarkkaavaisuuden ja saavat ahkeroimaan dharman tiellä. Jos kaikki sujuu ilman esteitä, hengellinen laiskuus uhkaa. Älä taistele esteitä vastaan, vaan koeta ymmärtää niitä ja rukoile sitten, että ne lakkaisivat. Retriiteillä on tapana uhrata torma (uhrikakku) paikallisille hengille, jotka saattavat aiheuttaa yllättäviä häiriöitä. Samalla voidaan sanoa: "Kiitos että autatte minua ymmärtämään, että on olemassa jotain sen tuolla puolen, mitä voin nähdä ja kuulla, se auttaa minua tulemaan lähemmäksi asioiden todellista luontoa. Mutta olkaa hyvä älkääkä häiritkö minua enää."

 

4. Neljänneksi vaalitaan kykyä pysyä tietoisena, kun on vaara vaipua horrokseen ja kykyä tuoda itsensä takaisin olemaan läsnä nykyhetkessä. Perinteisesti rukoillaan dharmansuojelijoiden apua. Niiden olemus on olennaisesti oma luottamuksemme, ja myötätuntomme tukee sitä. Lahjojen uhraaminen dharmansuojeijoille merkitsee avun pyytämistä suhteellisella tasolla.

 

16. Mikään ei häiritse mietiskelyä, kun otat kaikki odottamattomat asiat osaksi sitä

Tapahtuipa itsellesi tai muille mitä tahansa epämiellyttävää ja odottamatonta, harjoita lähettämistä ja vastaanottamista. Aina kun teet hyvää, ajattele: "Toivon, että kaikki tuntevat olennot luonnostaan tekevät vielä paljon suurempia tekoja kuin tämä." Jos paha ajatus pälkähtää päähäsi, toivo, että kaikkien tuntevien olentojen pahat ajatukset sisältyisivät siihen. Koeta auttaa muita mitä sitten teetkin: syöt, nukut, kävelet tai istut. Heti kun kohtaat jonkin asian, olipa se hyvä tai paha, tee tätä mielenharjoitusta.

Dharmanharjoittajalle mikään ei ole äkillinen uhka eikä hyvä rohkaiseva merkki. Hän kulkee tietään myötätuntoisena ja ottaa taitavasti vastaan sen, mitä tapahtuu. Yllätykset ovat lahjoja, koska ne pysäyttävät. Ani Pema Chödron kertoo retriitistä, jolla kaikki oli muuten mainiosti, mutta eräs nainen jätti toisinaan tiskit tiskaamatta. Jokaisen tuli pestä omat astiansa, ja niissä oli kunkin oma nimi. Pitkän harjoituksen päätyttyä Ani Pema tuli keittiöön. Voisi olettaa, että harjoitus olisi tehnyt hänet seesteiseksi, mutta kun hän näki likaiset astiat, häntä raivostutti suunnattomasti. "Kenen hän luulee pesevän nämä astiat, äitinsäkö?" Ani Pema lähestyi tiskiallasta ja näki: kupissa luki Pema, lautasessa luki Pema ja lusikassakin. Tämän tyyppiset asiat esimerkiksi ovat hyviä pysäyttäjiä.

 

NELJÄ: Anna sen näkyä elämässäsi, että sovellat harjoitusohjeita

 

17. Harjoita viittä voimaa, tiivistettyjä ydinohjeita

      (motivaation voima, harjoituksen voima, hyvyyden voima, puhdistava voima ja rukouksen voima)

 

Viisi voimaa on yhteenveto harjoituksesta ja sisältävät monia pyhän dharman ydinohjeita.

 

1. Motivaation voima. Ajattele voimakkaasti: Tästä hetkestä eteenpäin, valaistumiseen saakka tai ainakin kuolemaani asti ja erityisesti ensi vuonna ja tulevassa kuussa, ja ehdottomasti tänään ja huomenna, pidän bodhicittan jatkuvasti mielessäni.

 

2. Harjoituksen voima. Mitä ikinä teetkin, harjoittele yhä uudestaan tarkkaavaisena ja tietoisena pysymistä ja pidä bodhimielen kaksi aspektia mielessäsi. Sanalla sanoen, pidä bodhimielessä harjaantumista hyvien tekojesi päämuotona.

 

3. Hyvyyden voima. Keskitä kaikki ponnistelusi - ruumiilliset, sanalliset ja mielen toiminta - hyveeseen. Älä koskaan tyydy siihen mitä olet jo tehnyt vaan vahvista bodhimieltä alati.

 

4. Puhdistava voima. Aina kun egoa vaalivat ajatukset ilmestyvät, hylkää ne kokonaan ajattelemalla: Entisinä aikoina, ajasta ilman alkua, olet saanut minut vaeltamaan samsarassa ja kokemaan erilaisia kärsimyksiä. Sen lisäksi olet aiheuttanut kaikki tässä elämässä kokemani kärsimykset, Seurassasi ei ole onnen häivääkään ja teen nyt kaikkeni tuhotakseni sinut.

 

5. Rukouksen voima. Tehtyäsi jonkin hyvän teon rukoile vilpittömästi ja omista kaikki hyve muille seuraavasti: Toivon, että voin yksinäni ohjata kaikki tuntevat olennot buddhuuteen. Erityisesti, tästä eteenpäin aina siihen saakka kunnes saavutan valaistumisen, toivon etten koskaan unohda bodhimielen kahta kallisarvoista aspektia, edes unissani. Kasvakoot bodhicittan kaksi aspektia yhä voimakkaammiksi. Mitä esteitä kohtaankaan, tulkoon niistä apu bodhicittan kehittämiseksi.

 

18. Mahayana-ohjeet siitä mitä tehdä kuoleman hetkellä on viisi voimaa: käytökselläsi on merkitystä

 

Kun ihminen, jolle nämä opetukset ovat tulleet tutuiksi, tulee kuolemansairaaksi, hänen tulisi harjoittaa viittä voimaa. Elämää ja kuolemaa koskevissa ohjeissa ei ole eroa, kuollessakin on syytä tehdä harjoitusta. Jokainen uloshengityskin on pieni kuolema ja jonkin uuden alku.

1. Päättäväisyys säilyttää bodhicitta motivaatio. Ajattele: En luovu kahdesta bodhimielen aspektista kuollessani, enkä sen jälkeen enkä missään seuraavista elämistä.

2. Harjoittelemalla tarkkaavaisuudesta ja tietoisuudesta tulee helppoa ja kuollessa pysyy tyynenä, niin että voi pitää kaksi bodhicittaa mielessään selkeästi.

3. Hyviin tekoihin kuoleman hetkellä kuuluu omaisuuden jakaminen mihinkään takertumatta. Se tulisi antaa kohteeseen, missä siitä on eniten hyötyä tai Kolmelle Jalokivelle. Kuolemanpelko on myös tervettä ja hyveen siemen, koska se saa pysymään kaidalla tiellä. Rukoile: Vahvistakoot kaikki kolmessa ajassa (menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa) tekemäni hyvät teot kallisarvoista bodhimieltä tulevissa olemassaolon muodoissani. Toivon tapaavani puhtaita guruja, jotka opettavat minulle nämä harjoitukset. Toteutukoon pyrkimykseni gurujeni ja Kolmen Jalokiven siunauksella.

4. Puhdistava voima merkitsee egon olemattomuuden oivaltamista. On tultava vakuuttuneeksi siitä, ettei egosta ole itselle mitään hyötyä. Ajattele: Lukemattomien elämien ajan ego on vienyt minut erilaisiin kärsimyksiin ja nyt koen kuoleman kärsimyksen. Oikeastaan mikään ei kuole, koska itseä ei ole. Teen mitä tahansa tuhotakseni egoon takertumisen, joka saa minut jatkuvasti ajattelemaan että olen sairas ja kuolemaisillani.

5. Rukouksen voima. Tässä lausutaan toive siitä, että tahtoo valaistua. Se on kuin rukous, vaikkei siinä rukoilla ketään ulkopuolista, vaan oivalletaan, että mahdollisuudet jatkaa ja avautua lisää ovat olemassa. Siksi kaduttavaa ei kuollessa ole, kaikki mitä voidaan on tehty, ja toive saavuttaa valaistuminen voimistaa bodhisattvalupausta. Buddhalaisuus liittyy omien voimien käyttöön saamiseen, se ei ole sama kuin että saisi sen mitä haluaa.

Näitä voimia tulee käyttää keskittyneellä tavalla ja lisäksi tulee kiinnittää huomiota omaan käytökseen kuoleman hetkellä. Fyysisesti on suositeltavaa istua seitsemän kohdan mietiskelyasennossa, tai ellei voi, maata oikealla kyljellä, käsi posken alla ja sulkea oikea sierain pikkusormella. Samalla kun hengittää vasemman sieraimen kautta tulee mietiskellä rakkautta ja myötätuntoa ja harjoittaa lähettämistä ja vastaanottamista yhdistämällä se sisään- ja uloshengitykseen. Mihinkään takertumatta tulisi levätä tyynesti ja tietää, että syntymä ja kuolema, samsara ja nirvana ovat mielen heijastuksia, eikä mieltä itseään ole olemassa minään erillisenä asiana. Tässä tilassa jatka hengittämistä niin hyvin kuin voit. On monia ohjeita siitä, miten kuollessa tulee käyttäytyä, mutta mikään niistä ei ole tätä ohjetta parempi.

Jos on saanut ohjeet tajunnan sinkoamiseksi ulos kehosta, päälaelle sivellään voidetta, joka on sekoitettu hunajasta, rikkoontumattomien simpukankuorien polttamisesta syntyneestä tuhkasta ja rautamagneetin hiomapölystä.

 

VIISI: Mielenharjoituksen arviointi

 

19. Kaikilla dharmaopetuksilla on yhteinen päämäärä (epäitsekkyys)

 

Kaikkien dharmaopetusten tarkoitus on poistaa takertuminen egoon, ja kun tekee dharmaharjoituksia, egoon takertumisen pitäisi vähentyä, muuten harjoitus on hyödytöntä. Mitä enemmän egon kesyttämiseen liittyviä opetuksia pystyy sisäistämään, sitä enemmän todellisuus näyttäytyy. Kaikki opetukset liittyvät siihen, erityisesti Buddhan opetukset.


Koska egoon takertumisen väheneminen on ainoa kriteeri, jolla mitataan harjoituksen teho, sitä sanotaan dharmanharjoittajan mittapuuksi. Kadampa-opettajat ovat käyttäneet sanontaa: "Egosta kuoriutuminen on vaaka, jolla harjoittaja mitataan." Jos egoa on paljon, painaa paljon, jos egoa on vähän, painaa vähemmän. Niin mitataan, miten mietiskely ja tietoisuus ovat kehittyneet, ja kuinka paljon piittaamattomuus on kaikonnut.

 

20. Kahdesta todistajasta luota päätodistajaan (itseesi)

 

Kaikissa tilanteissa on kaksi todistajaa: muut ihmiset ja sinä itse. Näistä oma sisäinen näkemyksesi on päätodistaja. Älä ole muiden mielipiteiden vietävissä vaan pysy rehellisenä itsellesi. Jotta voisit luottaa itseesi todistajana, sinun täytyy tuntea itsesi niin hyvin, ettei ego voi harhauttaa sinua. On osattava itse arvioida itseään, sillä vaikka joku kehuisi ja kiittäisi toimintaasi, hän ei ehkä tunne asiaasi läpikotaisin.

 

21. Pysy aina iloisena

 

Kun vaikeudet nähdään harjoituksen apukeinoina ja voi olla aina kevyellä mielellä, mielen harjoittaminen on onnistunut. Vaikeuksien kohdatessa mietiskele iloisena ja opi kantamaan iloisesti toistenkin kokemia vastoinkäymisiä. Asioita ei aina voi muuttaa, mutta niiden kanssa voi työskennellä. Kun vaikeudet tehdään osaksi tietä, kehittyy asenne, joka pitää onnea ja kärsimystä samanarvoisina. Bodhimielen voimalla vapaudumme lopulta jopa toivosta kehittää bodhimieli ja pelosta, että epäonnistumme siinä.

 

22. Jos voit tehdä harjoitusta silloinkin, kun sinua häiritään, olet tullut taitavaksi

 

Hyvä ajaja pysyy tiellä, vaikka huomio on kiinnittynyt muualle. Jos ajatukset vievät huomion pois meditaatiosta, hyvä mietiskelijä käyttää häiriötä hyväksi niin, että siitä tulee muistutus tuoda mieli takaisin keskittymisen kohteeseen. Jos elämässä tekee jotain tarkkaamattomasti, ja kokee sen seuraukset, se muistuttaa välittömästi tarkkaavaisuudesta ja vie takaisin sille tielle, hallitsee elämäänsä taas. Kohtaapa ystäviä tai vihollisia, onnea tai kärsimystä, ne nostattavat bodhimielen kaksi aspektia. Vaikka se on merkki siitä, että on tullut taitavaksi, se ei tarkoita, ettei tarvitsisi kehittyä edelleen. Bodhimieltä täytyy vahvistaa aina siihen saakka, että buddhuus saavutetaan.

 

 

 

KUUSI: Mielenharjoituksen periaatteet

 

23. Noudata aina kolmea perusperiaatetta

 

Ensimmäinen periaate on pitää ottamansa turvautumisvala ja bodhisattvavala. Harjoita dharmaa ilmantekopyhyyttä ja ota huomioon, miten tekosi vaikuttavat muihin. Olemme sitoutuneet olemaan muille hyödyksi sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, eikä silloin voi toimia pelkästään oman itsevarmuutensa turvin "oikein".

 

Toinen periaate on, että itsensä uhraamisesta ei saa tehdä näytösluontoista. Ei pidä yrittää todistaa muille että on onnistunut hävittämään egonsa tekemällä jotain, mikä ylittää uutiskynnyksen. Ennen kuin on Milarepan tasolla, ei voi toimia kuten Milarepa.

 

Kärsivällisyyttä tulee kehittää niin, että se koskee tasapuolisesti kaikkia ja kaikkea. Voi olla, että on kärsivällinen ystäviensä kohdalla, mutta ei vihamiesten. Voi olla, että on kärsivällinen ihmisten kanssa, mutta ei sairauksien. Ja voi olla, että pystyy käsittelemään hankalia tilanteita, mutta unohtaa dharman harjoittamisen kun kaikki on hyvin. Periaate on välttää yksipuolista harjoitusta ja myös lahkolaisuutta.

 

24. Muuta asenteesi mutta pysy luontevana

 

Tavallisesti tahdomme aina ensin ajatella itseämme emmekä muita. Kun asenne muutetaan myötätuntoiseksi, se merkitsee, että käytös muuttuu. Ajatus "minä olen auttaja ja sinä avun tarvitsija" ei toimi, koska silloin yhdellä edelleen on ja toisella ei ole. Arkipäivän tasolla, kun kaikki sujuu hyvin, jaa ilo muille uloshengityksellä. Kun asiat ovat huonosti, älä syytä muita, vaan itseäsi. Sen sijaan että odottaisit muiden tiskaavan astiat, tiskaa itse. Mieltä pitäisi muuttaa tähän suuntaan mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman vähin äänin, tulisi pysyä luontevana ja käyttäytyä samoin kuin muutkin dharmaystävät. On koetettava tulla kypsäksi ihmiseksi ilman, että muut ovat tietoisia ponnisteluistamme.

 

Yllä oleva voidaan jakaa yhdeksään kohtaan:

 

1.  Säilytä vakava kiinnostus mielenharjoitukseen äläkä luovu siitä, koska se ei enää kiehdo uutuudellaan.

2. Ole hyvin nöyrä ja vaikene hyvistä teoistasi vaatimattomana.

3. Älä syytä muita, jokainen tekee virheitä tietämättömyyden ja egon tähden. Pahimmassakin on jotain hyvää, ja tarkoitus ei aina ole niin ilkeä kuin ulkopuolelta katsottuna näyttää. Ole ymmärtäväinen ja myötätuntoinen.

4. Älä aseta odotuksia äläkä rajoita motivaatiotasi ajattelemalla jatkuvasti, että harjoitat mieltäsi saavuttaaksesi valaistumisen ja ollaksesi muille hyödyksi.

5. Älä vaivu maallisiin murheisiin. Vaikka toimeentulo on hankittava, älä anna sen lisätä itsekkyyttäsi.

6. Älä kosta vääryyksiä.

7. Hyväksy vaikeudet, joita et voi välttää, älä siirrä taakkaa muille. Pidä velvollisuutenasi tehdä vaikeat asiat itse antamatta muiden kärsiä.

8. Hyväksy kielteiset asiat täysin äläkä juonittele esimerkiksi ajattelemalla, että hyväksymällä huonoimman osan nyt saat parhaan osan myöhemmin.

9. Vältä ylpeyttä. Mielenharjoitus on yksinkertainen asia: harjoitellaan oikeaa motivaatiota ja kehitetään myötätuntoa. Jos sen takia tuntee itsensä muita paremmaksi, ego on ottanut vallan. Vähennä sellaista ajattelua niin paljon kuin voit.

 

25. Älä puhu toisten heikkouksista

 

Ylpeys ja viha saavat meidät nauttimaan muiden vikojen osoittamisesta. Jos jollakulla on ongelma, sitä ei saa liioitella. Puhu miellyttävistä aiheista lempeään ja ystävälliseen sävyyn.

 

26. Älä puutu toisten asioihin

Yleisesti neuvona on olla ajattelematta toisten virheitä. Erityisesti tulisi välttää kritisoimasta dharmaystäviä. Joku dharmakeskuksessa asuva henkilö saattaa tuntua sinusta ärsyttävältä jo tulopäivänäsi ja pohdit häntä paljon. Mietiskelyistuinnolla nuo ajatukset jäävät useimmiten leimaamatta "ajatteluksi", saati että hengittäisit ongelmaasi sisään, eikä kiitollisuus tätä henkilöä kohtaan varmasti juolahda mieleesi. Älä myöskään vertaa omia ponnistelujasi muiden saavutuksiin dharmassa ajattelemalla olevasi muita parempi.

27. Työstä ensin suurimmat heikkoutesi

 

Tutki itseäsi ja ryhdy toimiin voittaaksesi suurimmat emotionaaliset haasteet heti työntämättä tehtävää syrjään myöhemmäksi. Halun vastalääkkeenä mietiskellään pysymättömyyttä ja rumuutta, vihan vastalääkkeenä kehitetään kärsivällisyyttä, rakkautta ja myötätuntoa ja tietämättömyyden, horrokseen vaipumisen ja tylsistymisen vastalääkkeenä opiskellaan ja hankitaan viisautta. Kateuden vastalääke on muiden hyvästä onnesta iloitseminen ja ylpeyden vastalääke on tasa-arvoisuuden ymmärtäminen. Kaikkiin ristiriitaisiin tunteisiin tehoaa myös tyhjyyden mietiskeleminen.

 

28. Luovu toivosta saavuttaa tuloksia

 

Otsikko voisi myös olla pelkkä "luovu toivosta" tai "luovu, anna". Niin kauan kun tahtoo asioiden muuttuvan, ne eivät muutu. Jonkinlainen suunta kohti tulevaa tarvitaan, mutta tulisi voida rentoutua ja olla sitä mitä on juuri nyt.

 

Yksi asia, joka estää meitä olemaan onnellinen tässä hetkessä on jatkuva onnen etsintä jostain tulevasta. Se voi olla aineellista mukavuutta, hengellistä turvaa tai mielenrauhaa. On monia ryhmiä ja terapiamenetelmiä. Paranemisen juurena kuitenkin on, että arvostaa sitä, mitä itsellä on juuri nyt, vaikka se olisi kipua. Siinä on paranemisen alku, jos ymmärtää läksyn. Niin kauan kuin haluaa olla laihempi, valaistuneempi, rennompi jne. ongelma on aina sama: minä en ole tarpeeksi hyvä. On vaikea parantua kun kiertää samaa ympyrää, joka sai kärsimyksen alkamaan.

 

Buddha on "herännyt", ei palvonnan kohde vaan sisäinen luontomme. Buddhaksi tullaan saamalla yhteys siihen, mitä itsellä jo on. Yhteys sisimpään saadaan niin, että annetaan sen tulla näkyviin, sen sijaan että suojeltaisi sisintä ja pidettäisiin se syvälle haudattuna. Tulokset ovat ulottuvillamme tässä hetkessä, niitä ei tarvitse odottaa tulevaisuudesta.

 

Jaa hyvä onnesi ja ilosi muille odottamatta palkinnoksi ihailua, taivassijaa tai valaistumista. Jos autat jotakuta, joka on loukannut sinua, siinä toivossa, että sinua pidettäisiin hyvänä ihmisenä, asenteesi on tekopyhä. Buddhaa ei voi pettää, eikä egosta pääse vapaaksi millään tempulla.

 

29. Hylkää myrkyllinen ruoka (hyvältä näyttävät teot, jotka tehdään itsekkäistä syistä)

 

Itsekkyydestä luopumisen harjoituksesta voi tulla tapa vahvistaa egoa. Rakennetaan egoa luopumalla siitä - se on kuin söisi myrkyllistä ruokaa. Sen sijaan, että tuloksena olisi ikuisesti herännyt tila, tuloksena on kuolema, koska takertuu egoonsa. "Tahdon tulla maailman parhaaksi mietiskelijäksi" on myrkyllinen asenne.

 

Hyvältä näyttävät teot, jotka tehdään itsekkäistä syistä kuolettavat. Jos pitää itseään todellisena, ystävää rakastettavana ja vihollista vihattavana tai tuntee kateutta muiden onnesta, se perustuu egoon. Kaikki konkreettiseen todellisuuteen takertuvalla pohjalla tehdyt teot ovat kuin myrkyllinen ruoka, ne pitää hylätä.

 

30. Älä toimi kuin automaatti (velvollisuutta kostaa ei ole)

 

Tavallisen ihmisen suhteet muihin ovat ennustettavissa, hän muistaa, kuka on ystävä ja kuka vihollinen, ja kuka on velkaa kenelle. Jos luottamus on rakentunut itsesi ja toisen henkilön välillä, pidä sitä aina arvossa ja muista välillänne oleva yhteys. Mutta jos joku pettää luottamuksesi, älä toimi samoin vaan luovu kaunasta ja unohda.

 

31. Älä mustamaalaa muita

 

Älä puhu muista pahaa, ja jos joku sanoo jotain pahaa itsestäsi, älä vastaa pahantahtoisesti. Jopa silloin, kun panettelu on saanut aikaan vahinkoa, ylistä muiden hyviä ominaisuuksia, äläkä syytä ketään.

 

32. Älä odota väijyksissä

 

Jos joutuu riitoihin jonkun kanssa, ja odottaa vastustajansa heikkoa hetkeä iskeäkseen, toimii kuin maantierosvo. Se ei ole soturin käytöstä vaan pelkurin. 

 

33. Älä nöyryytä muita

Älä aiheuta muille kärsimystä osoittamalla heidän virheitään äläkä käytä valtaa muiden yli.

34. Älä siirrä hevosen kuormaa ponille (omia velvollisuuksia muiden niskoille)

Hevonen voi kantaa suuremman kuorman kuin poni. Älä siis siirrä omaa raskasta taakkaasi toiselle, joka on heikompi. Jos siirtää ikävät velvollisuutensa muille, on kuin siirtäisi hevosen kuorman ponin kannettavaksi. Älä koskaan anna muiden joutua syytetyksi omista teoistasi.

35. Älä yritä voittaa

Dharman harjoittamisessa kilpailu ei ole suotavaa, ei voi saavuttaa tuloksia yrittämällä tehdä harjoituksensa nopeammin, enemmän tai paremmin kuin naapuri.

36. Älä ole jalo saadaksesi palkkion

Harjoituksesta ei pidä toivoa henkilökohtaisia tuloksia. Jos harjoittaa mieltään ja kestää harjoituksen aiheuttaman vaivan esimerkiksi pysyäkseen terveenä, tai saadakseen muuta hyötyä itselleen, asenne on kieroutunut. Imartelullakaan ei voi edetä polulla. Kohtaatpa iloa tai surua, mietiskele ilman ylpeyttä ja epäilyksiä, ilman toivoa ja pelkoa.

37. Ylpeys pudottaa sinut jalustalta

 

Jos mieltä harjoittaessasi muutut ylpeäksi, on kuin jumalasta olisi tullut paholainen. Mitä enemmän mietiskelet, sitä hienostuneemmaksi persoonallisuutesi pitäisi tulla. Käyttäydy kuin olisit kaikkien alhaisin palvelija. Mielenharjoitus on lääke omiin ristiriitaisiin tunteisiin, sitä ei voi käyttää aseena pahoja voimia vastaan. Tee harjoitusta vapauttaaksesi olennot niiden pahasta karmasta. Esteiden ilmestyessä voidaan tehdä chöd-harjoitusta, sitten mikään ei voi vahingoittaa.

 

38. Älä rakenna omaa onneasi käyttämällä hyväksesi muiden tuskaa

 

Ei pidä toivoa pahaa vihollisilleen eikä kilpailijoilleen, eikä iloita vastustajan kuolemasta, vaikka siitä tuntuisi olevan itselle hyötyä.

 

 

 

SEITSEMÄN: Mielenharjoituksen ohjeet

 

39. Kaikki työt tulisi tehdä yhdellä tarkoituksella (epäitsekkäällä motivaatiolla)

 

Yksi tarkoitus on auttavaisuus, bodhisattvavalan ydin. Teitpä mitä tahansa, koeta olla muille hyödyksi istuessasi, kävellessäsi, syödessäsi, jopa nukkuessasi. Kun itselläsi on jotain hyvää, toivo että kaikilla olisi se.

 

40. Korjaa kaikki vääryys yhdellä tavalla (maksamalla paha hyvällä)

 

Kun olet vaikeuksissa sairas, syytettynä ja ahdistunut ajattele myötätunnolla tuntevia olentoja jotka kärsivät samoin ja pyri ottamaan heidän kärsimyksensä itsellesi.

 

Joutuessasi riitaan, säilytä puhevälit ja yritä nähdä asia toisen näkökulmasta, syyt miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Pyrkimyksenä ei ole poistaa kaikkia ongelmia, vaan kyetä elämään yhdessä samalla planeetalla. Jos saat oman näkökantasi läpi aggressiivisella taktiikalla, mikään ei ole todella muuttunut.

 

41. Kaksi toimintaa: yksi alussa ja yksi lopussa 

      (ota bodhisattva-vala aamulla ja tutki illalla pystyitkö pitämään sen)

 

Aloita päiväsi muistuttamalla itseäsi bodhisattva-valasta: kehitä lempeyden asenne itseäsi ja muita kohtaan. Lupaa, että et syytä maailmaa etkä muita tuntevia olentoja ja että kannat heidän tuskaansa. Pyri pitämään vala päivän aikana tarkkaavaisesti. Tutki illalla miten olet onnistunut. Jos pystyit pitämään valan, ole siitä iloinen ja toivo, että sinä itse ja muut olennot voisitte jatkossa harjoittaa bodhimieltä vieläkin tehokkaammin. Jos rikkomuksia on, käy ne läpi ja päätä tehdä parhaasi, etteivät rikkomukset toistu.

 

42. Tapahtuipa kumpi vain (menestys tai tappio), muista dharmaharjoitus

 

Jos epäonni kohtaa ja kärsit kovasti, pidä sitä karmasi tuloksena. Älä suutu äläkä masennu, vaan ota muiden pahuus ja kärsimys kannettavaksesi ja tee kovasti työtä puhdistaaksesi karman aiheuttamat esteet pois tieltä. Jos olet onnellinen ja mukavuuksien ympäröimä, ala vaivu välinpitämättömyyteen äläkä ole huolimaton, vaan käytä omaisuutta hyviin tarkoituksiin ja rakentavasti ja rukoile, että kaikilla tuntevilla olennoilla olisi yhtä hyvä onni ja kaikki mukavuudet.  Toisin sanoen, harjoita järkkymättä dharmaa kaikissa tilanteissa.

 

43. Pidä nämä kaksi vaikka henkesi uhalla (turvautumisvala ja bodhisattvavala)

 

On tietenkin tarpeen pitää ottamansa hinayana- mahayana ja vajrayana-valat ja erityisesti tulee kiinnittää huomio siihen, että turvautumisvala ja bodhisattvavala pysyvät. Sen lisäksi tulee käyttäytyä lojong-harjoituksen mukaisesti ja ottaa tappio itselleen samalla kun antaa voiton muille.

 

44. Harjoita kolmea vaikeaa asiaa (tunnista neuroosisi, näe niiden läpi ja poista ne kokonaan)

 

Ensin on vaikea tunnistaa ristiriitaisia tunteitaan ja neuroosejaan. Toiseksi niitä on vaikea voittaa ja kolmanneksi on vaikea estää niitä ilmaantumasta uudelleen. Siksi näitä kolmea asiaa täytyy harjoitella. Ensinnäkin, tunnista ristiriitainen tunne (halu, viha tms.) kun se ilmestyy. Toiseksi, voita se vastalääkkeitä käyttämällä. Neuroosit syntyvät itsekkyydestä ja itsetärkeydestä, joten tuhoa ego.  Lopuksi päätä, ettet anna neuroosin jatkua ja ettet anna itsesi joutua sen valtaan ja pidä yllä tarkkaavaisuutta.

Kun tottuu raskaisiin mielentiloihin,

erehtyy alkeellisiin uskomuksiin tai joutuu ristiriitaisten tunteiden valtaan,

vastalääkkeet eivät tahdo auttaa.

Käytä siis tarkkaavaisuuden asetta voittaaksesi pimeät mielentilat (kuten halu ym.)

heti kun ne ilmestyvät, se on bodhisattvan harjoitus. (Bodhisattvan 37 harjoitusta)

 

Mahamudran tiellä tunteet tunnistetaan ja päästään niistä eroon huomaamalla, että ne ovat aineettomia ajatuksia, jotka eivät tule mistään ja joiden luonto on tyhjyyttä. Päätä, etteivät ne enää ilmesty ja erkane niistä käyttämällä tyhjyyttä vastalääkkeenä.

 

45. Käytä kolmea pääasiallista voimavaraa

      (hyvä opettaja, hyvä oppilas ja kallisarvoinen ihmiselämä)

 

Dharmaharjoitukseen tarvitaan hyvä opettaja, hyvä oppilas, jolla on vastaanottavainen mieli ja sopivat, ei liian niukat olosuhteet. Jos ne on, niistä voi iloita ja toivoa muillekin samanlaisia olosuhteita. Kun kaikki tarvittavat osatekijät eivät tule yhteen, mietiskele myötätunnolla kaikkia olentoja ja ota kantaaksesi kaikki puutteet, joita tuntevat olennot kokevat näissä perusasioissa. Rukoile, että asia korjaantuu niin itsesi kuin muidenkin kohdalla.

 

Ensinnäkin, opettaja on tärkeä, koska hän yhdistää sinut dharmaan. Toiseksi, sinusta tulee hyvä oppilas, kun oivallat että mieli on kesytettävä. Kolmanneksi, kun on ruokaa ja suojaa, on varaa harjoittaa dharmaa, ja se on arvokas tilaisuus.

 

46. Varo, etteivät nämä kolme koskaan heikkene

      (kiitollisuus opettajaa kohtaan, innostus harjoitukseen sekä turvautumis- ja bodhisattvavalat)

 

Ensinnäkin hengellisen ystävän ihailu, omistautuminen ja kiitollisuuden tunne häntä kohtaan eivät saa vähentyä. Uskon ja kunnioituksen gurua kohtaan tulee säilyä, sillä hän on mahayana-dharman lähde. Toiseksi mielen kesyttämisestä näillä harjoituksilla tulee voida iloita. On mietiskeltävä innolla, sillä mielen harjoittaminen on mahayanan ydin. Kolmanneksi tulee pitää ottamansa valat.

 

47. Pidä nämä kolme toisistaan erottamattomina (ajatukset, sanat ja ruumiilliset teot)

 

Mieltä harjoitetaan kehon, puheen ja ajatusten voimin. Koko olemuksesi tulee olla harjoituksesta erottamaton. Tee ainoastaan hyvää, pidättäydy tekemästä yhtään pahaa tekoa.

 

48. Tee harjoituksia ilman puolueellisuutta. On ratkaisevan tärkeää tehdä ne koko sydämestään ja kunnolla.

 

Mielen harjoitusten tulisi kattaa kaikki kokemuksemme, muut tuntevat olennot, neljä elementtiä ja ei-inhimilliset olennot, olivatpa ne hyviä tai pahoja. Harjoitus ei saa jäädä pelkiksi sanoiksi vaan myötätunnon pitäisi olla aitoa ja koskea kaikkia ilman ennakkoluuloja, vihaa tai arvostelua. Se on voimakas harjoitus, koska se perustuu sisäiseen hyvyyteemme ja rohkaisee näkemään sen mitä on, ilman että yrittää muuttaa näkemäänsä. Sillä tavoin asiat itse asiassa alkavat muuttua.

 

49. Mikä sitten herättääkin suuttumusta, mietiskele aina sitä

       (suuttumus ei ole este, vaan muistuttaa myötätunnon tärkeydestä)

 

Mietiskele erityisellä rakkaudella vaikeita harjoituskohteita: väkivaltaisia vihollisia, hankalia esteitä, heitä, jotka kiitoksena avustasi aiheuttavat sinulle hankaluuksia, kilpailijoitasi ja niitä, joista et muuten vaan pidä ja joiden kanssa et tule toimeen.

50. Älä anna ulkoisten olosuhteiden vaikuttaa itseesi

Vaikka olosuhteet voivat vaihdella, harjoituksesi ei pitäisi olla olosuhteista riippuvainen. Olitpa sairas tai terve, rikas tai köyhä, hyvä- tai huonomaineinen, harjoita mieltäsi. Kun asiasi ovat hyvin, älä kiinny olosuhteisiin vaan työskentele dharman parissa. Kun olosuhteet ovat huonot ja rohkeutesi vähenee, tuo ongelmat polulle keinoina edistyä ja harjoita absoluuttista ja suhteellista bodhimieltä. Lyhyesti, kun asiat ovat hyvin, hengitä ulos, kun ne ovat huonosti, hengitä sisään.

 

51. Kerrankin, tee sitä mikä on tärkeintä

 

'Kerrankin' viittaa tähän elämään. Olet ollut olemassa lukemattomissa eri muodoissa, etkä ole saanut aikaan mitään merkittävää. Sellainen suotuisien olosuhteiden yhteensattuma kuin nyt ei ehkä tapahdu tulevaisuudessa. Kun sinulla nyt on ihmiskeho, ja olet kohdannut puhtaat dharmaopetukset, harjoita niiden pääkohtia oivaltaaksesi jotain, millä on pysyvää merkitystä.

 

  • Päämäärät tulevia elämiä varten ovat tärkeämpiä kuin tämän elämän päämäärät.

  • Tulevaisuudessa vapaus on tärkeämpi kuin samsara.

  • Muiden hyvinvointi on tärkeämpi kuin omasi.

  • Harjoitus on tärkeämpää kuin harjoituksesta puhuminen.

  • Mitä dharman harjoittamiseen ja opettamiseen tulee, sen harjoittaminen on tärkeämpää kuin opettaminen.

  • Chenrezigiin sisältyvät kaikki Buddhat.

  • Kuusi tavua (om ma-ni pad-me hung) sisältää kaikki mantrat.

  • Häiriintymätön mieli on olennainen, ei lausuttujen mantrojen määrä.

  • Bodhimieleen sisältyvät kaikki visualisaation kehittely- ja sulauttamisvaiheet.

  • Yhden asian tietäminen vapauttaa kaiken.

  • Sen lisäksi gurusi antamien ohjeiden intensiivinen mietiskely on tärkeämpää kuin analyyttinen meditaatio, joka perustuu kirjoituksiin. Kuuntele, pohdiskele ja mietiskele hänen ohjeitaan, siitä seuraa syvällinen ymmärrys. Buddha itse sanoi: " Kohdelkaa sanojani kuin kultaa, kokeilkaa kaikkia keinoja tutkiaksenne oppini aitoutta. Sitä ei pidä hyväksyä vain kunnioituksesta minua kohtaan henkilönä."

  • Mietiskelyalustalla istuminen on tärkeämpää kuin mikään muu toiminta. Hyvät mietiskelijät kuluttavat loppuun mietiskelytyynynsä, eivät kengänpohjiaan.

 

52. Älä tulkitse opetuksia väärin

 

On kuusi virhettä, joita tulee välttää:

 

1. Väärä kärsivällisyys on olla kärsivällinen maallisissa toimissa kuten taistelukentällä vihollista nujerrettaessa ja työssä rahaa ansaitessa, mutta ei kestää kärsivällisesti vaikeuksia, joita kohtaa dharmaharjoituksessaan.

2. Väärä kiinnostuksen kohde on toivoa valtaa ja rikkauksia tässä elämässä sen sijaan, että tahtoisi harjoittaa dharmaa kunnolla ja läpikotaisin. Jos tahdot harjoittaa dharmaa kunnolla, tee siitä elämäsi tukipylväs, näytä se toteen elämällä nöyrästi, pidä elämässäsi keskeisenä ajatusta kuolemasta ja elä yksinäisessä luolassa kuolemaa ajatellen.

3. Väärä innostus on innostua viihteestä dharmaopintojen sijaan.

4. Vääränlainen myötätunto on sääliä niitä, jotka kokevat koettelemuksia dharman tähden. Sääli mieluummin pahantekijöitä.

5. Vääränlainen auttavaisuus on auttaa läheisiään maalliseen onneen sen sijaan, että tutustuttaisi heidät dharmaan.

6. Vääränlainen iloitseminen on iloita, kun viholliselle käy huonosti tai muut ovat onnettomia.

 

Vältä näitä virheitä.

 

53. Älä ole tuuliviiri

 

Älä jätä dharmaharjoitustasi missään olosuhteissa. Henkilö, joka toisinaan tekee harjoituksia ja toisinaan ei, ei ole ymmärtänyt dharmaa kunnolla. Sen sijaan, että kehittäisit monenlaisia suunnitelmia, tee mielenharjoitusta yksipisteisesti. Sekä hyvät että huonot olosuhteet ovat tilaisuuksia harjoitukseen. Kärsimys hengitetään sisään, tutustutaan siihen paremmin ja aletaan ymmärtää muiden tuskaa. Oma onni annetaan pois toisille, opetellaan toivomaan heille hyvää. Näin kaikkea voi käyttää työkaluna muille hyödyksi olemisessa.

 

54. Harjoita sydämen pohjasta

 

Hetki hetkeltä pysy avoimena, anna asioiden pysäyttää sinut, voita itsesi ja luovu kaikesta mikä häiritsee harjoitustasi.

 

55. Vapauta itsesi kohtaamalla totuus itsestäsi

 

Katso mieltäsi ja analysoi sitä, jotta vapaudut ristiriitaisista tunteista ja egoon takertumisesta. Keskity siihen, mikä saa ristiriitaiset tunteet syntymään tajunnassasi. Tutki, onko jokin tunne läsnä, ja jos on, käytä vastalääkettä. Tutki sitten, miten itseen takertuminen tapahtuu. Ellet löydä takertumista itseen, keskity kohteeseen, joka saa halun tai vihan syntymään. Jos silloin takerrut itseen, keskity siihen, että itsellä ei ole omaa luontoa. Voit vapauttaa itsesi itseen takertumisesta myös käyttämällä mielenharjoituksia (vaihtamalla itsen ja muiden paikan). Harjoittele, kunnes et enää takerru itseen.

 

56. Älä kehu itseäsi äläkä vaivu itsesääliin

 

Älä odota saavasi huomiota muilta, koska olet tehnyt harjoituksesi hyvin. Vaikka olisit harjoittanut dharmaa vuosikaudet, ei ole syytä kertoa muille ponnistuksistasi ja vastoinkäymisistä, joita olet kohdannut. Muiden ihmisten mielipiteillä ei ole merkitystä. Kuten Ra-treng sanoi: "Älä odota mitään ihmisiltä, rukoile jidamiasi." Jidam tarkoittaa tässä samastumista mielen harjoittamisen kautta syntyvään myötätuntoon ja viisauteen. Itse ja koko maailma muuttuvat silloin valaistumisen ilmentymiksi. Kehitä rakkautta ja bodhimieltä, ymmärrä tyhjyys, kuusi tuonpuoleista täydellisyyttä ja kehitä neljä tapaa houkutella olentoja (aineellisten tarpeiden täyttäminen, miellyttävä puhe, yhteiskunnan tapojen noudattaminen ja merkityksellinen toiminta). Usko Kolmeen Jalokiveen ja luota guruusi, joka on lopullinen turva. Muiden hyväksi työskenteleminen on absoluuttinen bodhimieli. Kun näet jonkun dharmassa oppineen, jolla on hyvä itsekuri, toivo, että hänestä tulee yhtä hyvä kuin oppilaat olivat Buddhan elinaikana. Toivo, että hänen mielensä yhtyy erottamattomasti dharmaan, että hän voi tehdä harjoituksia ilman esteitä ja että hän saavuttaa lopullisen päämäärän.

 

57. Älä ole kateellinen äläkä ärsyynny

 

Älä ole muille kateellinen äläkä ärsyynny helposti. Jos joudut julkisen nöyryytyksen kohteeksi, älä vastaa samalla mitalla, äläkä anna mielesi häiriintyä. On väärin ajatella, että joku on saanut ansionsa mukaan. Potowa sanoi: "Vaikka olemme dharman piirissä, kaikki meistä eivät ole käyttäneet dharmaa lääkkeenä egoon takertumista vastaan ja siksi olemme herkempiä kuin vasta umpeutunut haava. Suuttumuksen kipinät sinkoavat herkästi, eikä se ole tehokasta dharmaharjoitusta. Jotta dharma olisi tehokasta, sen täytyy parantaa egoon takertuminen."  

 

58. Älä ole äkkipikainen

Esimerkiksi, älä näytä tunteitasi avoimesti sen mukaan löydätkö tukijoita, niin että voit harjoittaa dharmaa, vai et. Älä myöskään vaivaa lähimpiäsi kertomalla mielipiteesi jokaisesta pikkuasiasta.

59. Äläkä odota kiitosta

Emme voi odottaa, että muut kiittäisivät meitä omasta dharmaharjoituksestamme, siitä että autamme heitä ja olemme hyviä ihmisiä. Unohda maine ja kunnia. 

Kaikkien näiden neuvojen tarkoitus on vahvistaa harjoitusta ja estää sitä heikkenemästä.  Kuten Gyalse Rinpoche on sanonut: "Suhteellista ja absoluuttista bodhimieltä tulisi harjoittaa läpi elämän sekä mietiskelyistunnoilla että niiden välissä ja tulla niissä taitavaksi ja varmaksi."

Kun viisi pimeyttä saapuu, tämä on keino muuntaa ne bodhitieksi. Tämä on suullisten ohjeiden nektarin ydin, joka välitettiin pyhimys Suvarnadvipan perinteen mukaan. Herätettyäni aikaisemmin tekemieni harjoitusten tuloksena syntyneen karman, voimakkaan omistautumiseni innoittamana en välittänyt vastoinkäymisistä enkä panettelusta, vaan otin vastaan egoon kiintymistä vähentävät suulliset ohjeet. Nyt, vaikka kuolisin, minulla ei ole mitään kaduttavaa.

 

Viisi pimeyttä:

1. Olennot kuolevat ennenaikaisesti nälkään, sairauksiin ja sodissa.

2. He vastustavat hyvän tekemistä ja dharmaa.

3. Elinaika on lyhyt.

4. Tunteet ovat vahvoja.

5. Näkemykset ovat vääriä.

 

Väärä näkemys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei usko karmaan, jälleensyntymiseen eikä tyhjyyteen. Oikea näkemys on uskoa karmaan, jälleensyntymään, Buddhan olemassaoloon, valaistumiseen, tyhjyyteen jne.

 

Viisi pimeyttä ovat polttoainetta mielenharjoitukselle. Älä seuraa tunteita ja ajatuksia, äläkä anna mielen vaeltaa ulospäin. Käännä huomio sisäänpäin ja katso mieltäsi. Mitään ei näy. Rentoudu, anna kaiken mennä ja lepää tyhjyydessä. Ajatukset ja tunteet liikkuvat vapaasti ja muuttuvat viisaudeksi. Kun kohtaat jonkun vaikeuksissa olevan, kuvittele ottavasi hänen kärsimyksensä itsellesi. Työskentelemällä bodhimielen kummankin puolen kanssa, sekä suhteellisen että absoluuttisen, egoon takertumisen tapa häviää vähitellen, ja itsettömyyden oivallus, todellinen äly ja myötätunto ilman viitekohtaa tulevat tilalle.

 

 

Bodhimieleen liittyviä opetuksia

Khenchen Thrangu Rinpoche: Seven Points of Mind Training

Buddhadharma-julkaisu 2005 (englanninkielinen pdf-tiedosto)

Kotisivulle