Sherab Lingin munkkien rituaalimusiikki voitti Grammyn

 

Yksi kansainvälisen musiikkiteollisuuden suurimmista tunnustuksista, Grammy-palkinto jaettiin Los Angelesissa sunnuntaina 8.helmikuuta 2004. Sherab Lingin munkit saivat Gammyn parhaasta perinteellisen musiikin albumista, Sacred Tibetan Chant. Palkinnon ovat aiemmin voittaneet mm. Pt Ravi Shankar 2001, Gilberto Gil (-98) ja Vishwa Mohan Bhatt (-93).

 

Vuosia sitten vanha munkki nimeltä Omaze Zopa uhmasi Himalajan vuoristoa ja Kiinan rajaa tavatakseen Intiaan paenneita munkkiveljiään. Hän ei ollut tavallinen munkki, vaan kantoi muistissaan laajaa suullista perimätietoa buddhalaisesta rituaalimusiikista. Hän tahtoi siirtää sen perimätietona henkilölle, joka voisi pitää sen hallussaan ja opettaa uudelle sukupolvelle.


Noiden laulujen mystinen sointi on nyt kiirinyt kauas Pohjois-Intiasta, Himachal Pradeshin männiköistä, missä vanha munkki opetti ne Sherab Lingin nuorelle munkille, Kalzang Yeshelle.

 

Sherab Lingin luostarissa on vain tavallinen päivä. Lama Kalzang, 37-vuotias laulunjohtaja pyytää anteeksi ja sanoo: "Niin, kuulin siitä palkinnosta, mutta ottaisitteko valokuvat pian, koska meidän täytyy harjoitella lamatansseja uutta vuotta varten." Hänen ryhmässään on parikymmentä nuorta lamaa, joista useat olivat äänittämässä voittoisaa albumia. He eivät näe siinä mitään erityistä ja odottavat sen sijaan kärsimättömästi, että lamatanssi alkaisi.

 

Rituaalimusiikkia kuullaan luostarissa päivittäin, ja palkinto ei levytettäessä ollut kenenkään mielessä. Eränä iltana viime vuonna luostarin johtaja Tai Situ Rinpoche pyysi munkkeja äänittämään lauluja pyhäkössä. "Pyysin, että saisimme aikaa harjoitella, mutta Tai Situpa sanoi, ettei se ollut tarpeen, koska emme laula näytösmielessä vaan koko ihmiskunnan hyödyksi," Lama Kalzang muistelee. "Kesti puolitoista tuntia laulaa Dorje Chang Tungma, Mahamudra-perimyslinjan rukous ja Meditaatio siunausten vastaanottamiseksi sekä omistaa ansio maailmanrauhalle."

 

Tiibetiläinen rituaalimusiikki on hidasrytmistä ja sitä säestävät perinteiset instrumentit. Matalaäänistä laulua harjoitellaan mieluusti joen rannalla tai lähellä vesiputosta. "Veden ääni auttaa omaa ääntämme soljumaan voimakkaana ja luonnollisen rytmikkäänä," Lama Kalzang kertoo. Munkit harjoittelevat kaksi tuntia päivittäin joella, missä lumien sulamisvedet vyöryvät. "Äänijänteet kipeytyvät ja vuotavat joskus verta, mutta pian ne karaistuvat."

 

Joukon nuorin on 16-vuotias munkki, joka soittaa myös suurta temppelirumpua. Kaksi munkkia soittaa jarling-torvia, joiden katkeamaton oboemainen ääni saadaan aikaan erikoisella puhallustekniikalla. On myös pitkät metalliset radong-torvet, jotka muistuttavat alppitorvia ja symbaalit antavat rytmiä resitaatioille.

 

Grammy-palkinto nostaa tiibetiläiset uskonnolliset laulut yleiseen tietoisuuteen, niin että maailma saa kosketuksen parantavaan voimaan, jota lauluissa uskotaan olevan.

 

 

Relative Sound of the Ultimate (CD)

 

Kotisivulle