Viisi aggregaattia (skandhaa) ja 51 mielenliikettä

 

Tunteva olento määritellään viiden aggregaatin kautta. Buddha puhui niistä, jotta pääsisimme eroon harhakäsityksestämme, joka pitää tuntevia olentoja yksittäisinä, jakamattomina kokonaisuuksina.

 

Puhumme “ aggregaateista” tai “röykkiöistä” (sanskritiksi skandha, tiibetiksi phung po), koska röykkiö on kasa, joka koostuu monista pienistä osasista. Aggregaattien viisi osa-aluetta jaetaan edelleen pienempiin, lyhytikäisempiin osatekijöihin. Ne kohtaavat toisensa eri yhdistelminä hetki hetkeltä, ja luovat elämän illuusion sellaisena kuin sen koemme. Erityisesti ne saavat meidät tuntemaan, että olemme ”joku”.

 

Viisi aggregaattia ovat muoto, tuntemukset, tunnistaminen, mielenliikkeet ja tajunta. Tutkimme niitä nyt tarkemmin.

 

1.  Muoto.

1. Ensisijaiset muodot: Alkuelementit: aine, sidokset, energia ja liike, joita kirjallisuudessa kutsutaan nimillä maa, vesi, tuli ja ilma/tuuli.

 

2. Toissijaiset muodot:

a) Viisi aistielintä: antavat voiman nähdä, kuulla, haistaa, maistaa ja koskettaa.

b) Aistimukset: näyt, äänet, tuoksut, maut ja tuntoaistimukset.

c) Muut muodot, joihin kuuluu abstrakteja muotoja kuten vannottujen valojen pitäminen ja kumarrusten tekeminen, jolloin mieli suhtautuu tekoihin sen kautta mitä se tietää niiden tarkoituksesta. On myös ”tunnistamattomia muotoja”, kuten ihmisen mielessä syntyvä mietiskelykokemus väristä, jota toiset eivät voi havaita.

 

2.  Tuntemukset. Dharmayhteyksissä tällä termillä on hyvin erityinen ja rajoitettu merkitys. Se viittaa ainoastaan alkureaktioon, siihen onko jokin

 

1. miellyttävää

2. epämiellyttävää vai

3. neutraalia.

 

Näin ollen tunteita eli tuntemuksia on vain kolme. Jos miellyttävä ja epämiellyttävä kokemus jaetaan alaluokkiin fyysinen ja psyykkinen, tunteita on enimmillään viisi.

 

3.  Tunnistaminen tarkoittaa asioiden ominaisuuksien ymmärtämistä, erottelukykyä. Sitä on kahdenlaista:

 

a) Kohteisiin liittyvää, jolloin ruoho voidaan erottaa kivistä, suden ulvonta tuulen suhinasta jne. Se on suorasukaista, eikä siihen tarvita ajattelua. Siksi eläimillä ja kaikilla muillakin olennoilla on tämä kyky.

b) Mielikuviin liittyvää, jolloin mieli nimittää kohteisiin liittyvät havaintonsa ja jopa työstää havaintoa hienosyisemmäksi pitkiäkin aikoja ajattelemalla ja kuvailemalla asioita itselleen sanoin. Tämä kyky on kehittynyt ihmisillä korkealle.

 

4.  Mielenliikkeet, mentaaliset tekijät tai ehdollistavat tekijät (sanskritiksi chaitasika). Tähän luokkaan kuuluu joitakin osia muista neljästä aggregaatista, ne on tässä luokiteltu uudelleen, koska ne ovat niin tärkeitä elämän laadun kannalta. Mielenliikkeitä on 51, niihin kuuluvat mm. 11 päähyvettä ja kuusi pääpahetta:

1. Viisi kaikenkattavaa mielenliikettä

  • tunne
  • erottelukyky
  • aikomus
  • kontakti
  • henkinen sitoumus

2. Viisi määräävää mielenliikettä

  • pyrkimys
  • usko
  • muisti
  • tyyneys (samadhi)
  • viisaus (prajna)

3. Yksitoista hyveellistä mielenliikettä

  • usko
  • häveliäisyys
  • kiusaantuneisuus
  • objektiivisuus
  • vihan puuttuminen
  • hämmentymättömyys
  • iloinen ponnistelu
  • joustavuus
  • omantunnontarkkuus
  • maltillisuus
  • vahingoittamattomuus

4. Kuusi pääpahetta

  • halu
  • viha
  • ylpeys
  • tietämättömyys
  • epäily
  • väärä näkemys

5. Kaksikymmentä toissijaista pahetta

  • raivo
  • suuttumus
  • salaaminen
  • halveksunta
  • kateus
  • saituus
  • petos
  • epärehellisyys
  • itsetärkeys
  • vahingollisuus
  • häpeämättömyys
  • julkeus
  • uneliaisuus / horros / apatia
  • levottomuus
  • uskon puute
  • laiskuus
  • omantunnon äänen kuuntelematta jättäminen
  • unohtelevaisuus
  • kiihtymys
  • sisäisen tutkiskelun puute

6. Neljä muuttuvaa mielenliikettä

  • katumus
  • uni
  • tutkiminen
  • analysointi

 

5.  Tajunta. Tälläkin sanalla on hyvin tarkkaan määritelty merkitys dharmakielessä. Se on ”se, mikä yhdistää havaitsevan mielen siihen mitä havaitaan”. Aistitajuntoja on viisi ja kuudentena on ajatustajunta:

 

1. Näkötajunta liittyy voimaan nähdä näkyviä muotoja.

2. Kuulotajunta liittyy voimaan kuulla ääniä.

3. Haistamistajunta liittyy voimaan haistaa hajuja ja tuoksuja.

4. Maistamistajunta liittyy voimaan maistaa makuja

5. Tuntotajunta liittyy kehon kykyyn tuntea tuntemuksia kuten kuumuutta,    kylmyyttä, nälkää, kankaan kosketuksen, kipua jne.

6. Ajatustajunta liittää havaitsevan mielen siihen, mitä se sitten ajatteleekin tai kokeekin. Mielen kohteita kutsutaan dharmaksi.

 

Nämä kuusi löytyvät kaikista buddhalaisuuden suuntauksista. Vain Mieli -koulukunta lisää niihin kaksi kätevää luokkaa:

 

7.  Minä-tajunta, joka vääristää kuuden tajunnan antaman kokemuksen lisäämällä siihen dualismin. Sen seurauksena syntyy…

8.  …universaali perustajunta, joka toimii neutraalina pohjana tai varastona karmisille jäljille ja muistijäljille.

 

 

Aggregaatit muuttuvat viisaudeksi, kun valaistuminen saavutetaan:

  • Tunteet / tuntemukset, joihin sisältyy kolmenlainen kärsimys, muuttuvat suureksi autuudeksi, jossa kärsimystä ei ole.

  • Tunnistaminen (erottelukyky) muuttuu esteettömäksi kyvyksi opettaa dharmaa.

  • Mielenliikkeet muuttuvat taidoksi koota dharmaoppilaita ihmeteoin.

  • Tajunta (ajatustajunta) muuttuu viideksi viisaudeksi.

 

Lähteet: Samye Lingin opintojen ohjaajan Ken Holmesin opetukset ja Khenchen Thrangu Rinpochen teokset The Practice of Tranquillity and Insight ja Transcending Ego: Distinguishing Consciousness from Wisdom. Suomennos Ani Sherab.

 

Viisi kokemuksemme osatekijää eli viisi skandhaa (yksityiskohtaisempi selitys)

Buddhalainen elämän pyörä

Ken Holmes: Karma, elämänpyörä ja kuusi maailmaa

Chögyam Trungpa: Kuusi maailmaa

Tai Situ Rinpoche: Elämän pyörä

 

Kotisivulle