Nagarjunan patsas Samye Lingissä

 

Nagarjunan patsas on pystytetty lammen keskelle Kagyu Samye Lingin luostarin puistoon. Se kuvaa mahyana-perinteen jatkuvuutta lännessä. Se on myös mahamudra-mietiskelyyn liittyvän näkemyksen symboli ja muistuttaa siitä, että bodhisattvan tie perustuu tuonpuoleiseen viisauteen. Samye Lingin perustaja, Akong Tulku Rinpoche toivoi, että patsas katsoisi länteen päin ja kuvaisi näin sitä, miten mahayana buddhalaisuus juurtuu länsimaissa.

 

Nagarjuna oli suuri mahayana-mestari, joka eli Aasiassa ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tiedoilla. Legendat kuvaavat hänen erikoista elämäänsä kertoen, että hän vieraili nagojen eli vedenhenkien maassa ja löysi sieltä Prajnaparamita-sutrat. Se on laaja filosofinen teoskokoelma tyhjyyden ja tuonpuoleisen viisauden opetuksista, jossa on 18 osaa. Sydänsutra on niistä yksi. Buddha oli antanut ne nagojen vartioitaviksi. Kun Nagarjuna opetti nagoille Buddhan osoittaman tien, he kiitollisina ryhtyivät hänen suojelijoikseen.

 

Kuningaskobra, joka nousee Nagarjunan selän takaa on nagojen kuningas ja suojelee häntä sekä sateelta että auringonpaisteelta. Se muistuttaa vanhempaa tarinaa, missä Buddha harjoitti meditaatiota ja kun alkoi sataa, kuningaskobra nousi hänen taakseen suojellakseen häntä rajuilmalta.

 

Kaikkia käärmeitä ja kaloja pidetään nagojen vertauskuvina; Nagarjunakin on siis sijoitettu lammen keskelle, lammessa on kaloja ja patsasta suojelee kobra. Istuimena on käärmeen kierteelle kääriytynyt vartalo ja suojan tarjoaminen merkitsee, että nagat kunnioittavat Nagarjunaa ja tahtovat palvella häntä. Malja hänen oikealla puolellaan sisältää hänen munkkiuteensa liittyvät esineet. Historiankirjojen mukaan hän piti valansa täydellisesti ja pukeutuu täten täydelliseen munkin kaapuun. Käsien ele eli mudra on opettamisen mudra. Se viittaa siihen, että hän opettaa nagoille dharmaa. Hänen jalkansa bodhisattva-asennossa kuvaavat sitä, miten hän rakastaa ja pitää huolta kaikista olennoista.


Kun Nagarjuna palasi nagojen valtakunnasta, hän kirjoitti  kommentaarin Prajnaparamita-sutriin ja ilmaisi niiden ytimen viisiosaisessa kirjasarjassa. Lisäksi hän kirjoitti madhyamika-filosofian (keskitien viisauden) opinkappaleet, Madhyamika Carikan. Hän on Keskitien opin koulukunnan perustaja. Hän kirjoitti myös viisi teosta sravakayana opetuksista otsikolla ”Kirje ystävälle”, ja viisi lyhyttä Buddhan mieltä ylistävää rukousta.

 

Nagarjuna kirjoitti kuvaukset kahdeksasta erilaisesta stupasta ja niiden ylistykset. Hän oli matkustanut eri puolilla Intiaa tutkimassa Buddhan rakennuttamia stupia ja merkitsi muistiin niiden yksityiskohdat. Nämä stupat on rakennettu Samye Lingiin ja ne ovat siellä nähtävillä.

Nagarjuna teki kommentaarin Guhyasamaya tantraan ja kirjoitti lääketieteen perusteoksen; koko tiibetiläinen lääketiede perustuu siihen. Hän oli kemisti ja alkemisti ja valmisti kultaa myyntiin, kun Intiaa koetteli nälänhätä. Hän oli yksi Nalandan yliopiston perustajista ja yksi hänen pääopettajistaan oli Saraha, nuolentekijä siddha.

Nagarjuna syntyi Etelä-Intiassa, alueella jota nykyisin kutsutaan nimellä Unda Pradesh. Se on Madrasista pohjoiseen ja Orissasta etelään. Siellä Buddha opetti Kalachakra tantran ja nykyisinkin Nagarjunan luolat ovat olemassa. Tosin ne jäivät patoaltaan alle jokin aika sitten, mutta pyhäinjäännökset siirrettiin museoon. Siellä on myös yliopisto nimeltä Nagarjuna Conda.

Kuvat ja teksti © Rokpa Trust

Intialaiset patriarkat

Nagarjunan "Kirje ystävälle"

kotisivulle