Mielen harjoittamisen kahdeksan säettä

Kirjoittanut kadampa geshe Langri Tangpa (1054 – 1123).

 

 

Kaikki tuntevat olennot

ovat arvokkaampia kuin toiveet täyttävä jalokivi. 

Heidän parhaakseen tahdon saavuttaa korkeimman päämäärän

opettelemalla pitämään muita itseäni tärkeämpinä.

 

Älä hyljeksi tuntevia olentoja, sillä heidän kauttaan saavutetaan sekä maalliset että tuonpuoleiset päämäärät. Pidä muita itseäsi tärkeämpinä. Ensinnäkin, sellaisen epäitsekkään asenteen kehittäminen, joka johtaa valaistumiseen, riippuu muista olennoista. Seuraavaksi, epäitsekkäitä tekoja, jotka vahvistavat tätä asennetta, tehdään suhteessa muihin. Lopulta, buddhuus saavutetaan muiden hyväksi. Siksi tuntevat olennot ovat kehittymisen perusta ja päämäärä, toiveet täyttävää jalokiveäkin kalliimpia, ja heitä tulisi aina kohdella kunnioituksella, ystävällisyydellä ja rakkaudella. Kysymys on harjoittelusta. Vaikeankin asian voi oppia harjoittelun kautta.

 

Aina muiden seurassa ollessani

opettelen pitämään itseäni alhaisimpana

ja sydämeni pohjasta

vaalin toisia suurenmoisina.

 

Ylpeys on epäitsekkyyden suurin este. Siksi on tärkeää soveltaa ylpeyden vastalääkettä aina muiden seurassa ollessa, riippumatta siitä, keitä he ovat. Nöyryys kasvattaa hyviä ominaisuuksia, kun taas ylpeyttä täynnä oleva ei mitenkään voi olla onnellinen. Ylpeys johtaa kateuteen ja vihaan muita kohtaan, ja halveksunta saa aikaan epämiellyttävän ilmapiirin, niin että koko yhteisön on vaikea elää. Koska ylpeys perustuu väärään käsitykseen itsestä, sitä voi vastustaa keskittymällä pohtimaan muiden hyviä ominaisuuksia ja omia huonoja puolia.

 

Esimerkiksi, voi pitää itseään kärpästä arvokkaampana, koska pystyy kulkemaan henkistä tietä. Kärpänen ei siihen pysty. Jos kuitenkin käyttää aikansa väärin, eikä pysty rakastamaan muita, on kärpästäkin huonompi. Tällainen ajattelu auttaa.

 

Nöyryydessä ei ole syytä joutua niiden vaikutuksen alle, jotka kulkevat väärää tietä. Joskus voi joutua vastaamaan jyrkästi, vaikka silloinkin on syytä säilyttää kohtelias sävy.

 

Jokaista menettelytapaani ja mieleni liikettä seuraten,

heti kielteisen tilan syntyessä,

tahdon kohdata sen ja hävittää sen voimalla,

jotta se ei tuhoaisi minua eikä toisia olentoja.

 

Kielteiset mielentilamme kuten ylpeys, kilpailunhalu ja viha ovat todelliset vihollisemme. Kaikki olemme joskus suuttuneet ja tiedämme, ettei se ole onnellinen olotila. Kielteisistä tunteista ei ole mitään hyötyä, joten niitä ei kannata päästää syntymään. Vaikka kaikki arvostavat omaa elämäänsä, viha voi ajaa ihmisen itsemurhan partaalle. Pienikin ristiriitainen tunne on vaarallinen niin kuin kipinä voi sytyttää metsäpalon. Kun siis huomaa kielteisen mielentilan syntyneen, on heti kehitettävä vastakkainen asenne. Halun voittamiseksi mietiskellään rumuutta, vihan voittamiseksi mietiskellään rakkautta, ylpeys vähenee, kun opiskelee sitä, miten kaikki asiat riippuvat toisistaan. Tyhjyyden ymmärtäminen on yleislääke kaikkiin kielteisiin mielentiloihin. Jos nämä meditaatiot tuntuvat vaikeilta, voi ainakin lähteä kävelylle ja keskittyä hengitykseensä.

 

Kielteiset tunteet saavat olon tuntumaan huonolta. Lisäksi ne johtavat siihen, että vahingoittaa muita sanoin tai teoin ja kärsii itse myös myöhemmin. Koska tavoitteena on onnellisuus, huonoista teoista on luovuttava ja tehtävä sen sijaan hyvää. Vaikka siihen ei heti pystyisi, vähitellen on mahdollista kehittää uusia tapoja ja tottumuksia.

 

Kohdatessani pahantahtoisia olentoja

syntitaakkojen ja kärsimysten vaivaamina,

opettelen vaalimaan heitä kuin kallista aarretta,

jota on vaikea löytää.

 

Älä kavahda pahaluonteisia ihmisiä äläkä hyljeksi sairaita ja ongelmaisia. Sen sijaan, että ottaisit välimatkaa, pidä heitä erityisen tärkeinä ja rakkaina. Koska he tarjoavat tilaisuuden harjoittaa kärsivällisyyttä ja epäitsekkyyttä, he ovat kuin harvinainen aarre.

 

Kun toiset kateudessaan,

mustamaalaavat minua ja ovat epäoikeudenmukaisia,

opettelen ottamaan häviön itselleni

ja tarjoamaan toisille voittajan osan.      

 

Pahaan ei kannata vastata pahalla, vaan suuremman päämäärän tähden voi oppia antamaan toisille voittajan roolin pikkuasioissa. Se on vaikeaa, mutta tarpeen, jos tahtoo harjoittaa epäitsekkyyttä yksipisteisesti. On tapauksia, jolloin siitä ei ole hyötyä, ja silloin pahaa voi vastustaa voimakeinoin, kuitenkin aina niin, että myötätunto on tekojen vaikuttimena.

 

Kun joku, jolle olen ollut hyödyksi ja avuksi

ja jonka suhteen minulla on suuria toiveita,

vahingoittaa minua erittäin epäoikeudenmukaisesti,

pidän häntä erinomaisena henkisenä opettajana.

 

Kiittämättömyys on ikävää, mutta epäitsekkyyden harjoittelijalle se tarjoaa mahdollisuuden. Vihollinen on paras opettaja. Henkinen opettaja voi neuvoa, mitä kärsivällisyys on, mutta hänen kanssaan sitä ei voi harjoitella. Harjoitusmahdollisuus syntyy vasta, kun kohtaa vihollisen. Kärsivällisyys on puolueettoman ja aidon rakkauden ominaispiirre ja se kehittyy vain harjoituksen kautta. Siitä näkökulmasta joku, joka tahtoo vahingoittaa itseä – vihollinen – tekee meille palveluksen.

 

Tavallinen myötätunto sekoittuu takertuvaan kiintymykseen, ja siksi on hyvin vaikea tuntea myötätuntoa vihollisia kohtaan. Vaikeudet vihollisen muodossa ovat elämän paras tilaisuus kehittää sisäistä vahvuutta kokemuksen kautta. Helppo elämä tekee veltoksi. Vaikeissa olosuhteissa syntyy rohkeus ilman emotionaalisuutta ja kuka meille sen opettaa? – Ei ystävät, ei guru, vaan vastustaja.

 

Lyhyesti sanoen,

tahdon oppia antamaan kaiken avun ja onnen tunteen

joko suoraan tai epäsuorasti lukemattomille äitiolennoille

ja kaikki heidän ongelmansa ja kärsimyksensä opettelen ottamaan salaa itselleni.

 

Tässä säkeessä kuvataan itse harjoitusta: antamista ja ottamista (tarkemmat harjoitusohjeet löytyvät esimerkiksi kirjasta Kuinka tiikeri kesytetään). Rakkauden tähden annetaan oma onnellisuus ja onnellisuuden syyt muille ja myötätunnosta heitä kohtaan otetaan itselle heidän kärsimyksensä ja kaikki, mikä voi saada heidät kärsimään. Nämä ovat bodhisattvan pääasenteet: myötätunto muiden kärsimyksissä ja rakkaus, joka toivoo muiden onnea. Kun bodhisattva kohtaa jonkun kärsivän, hän ajattelee: "Hän on pahoissa vaikeuksissa. Hän tahtoisi olla onnellinen, mutta ei tehdä miten välttää tekemästä pahaa ja kuinka tehdä hyvää. Otan hänen kärsimyksensä ja annan hänelle oman onneni."

 

Vaikka se voi olla joillekin mahdollista toteuttaa fyysisesti, se on hyvin vaikeaa. Useimmille tämä on kuvitteluharjoitus. Sellainenkin harjoitus kuitenkin vahvistaa asenneta toteuttaa se todella. Harjoitus yhdistetään hengitykseen siten, että muiden kärsimystä hengitetään sisään ja omaa onnellisuutta hengitetään ulos muille.

 

Tahdon pitää nämä harjoitukset puhtaina

vapaina kahdeksan maallisen huolen tahroista.

Ymmärtämällä sen, että ilmiöt ovat harhanomaisia

toivon vapautuvani kaiken todellisena pitämisen kahleista.

 

Mitä menetelmään tulee, harjoitus tulisi tehdä epäitsekkäällä motiivilla eikä vaipua kahdeksan maallisen huolen alle. Jos tulee ylpeäksi harjoituksestaan ja toivoo saavansa huomiota, harjoitus ei ole puhdasta.

 

Kaksi viimeistä riviä viittaavat viisauteen. Samalla kun tekee tekoja, tulisi ymmärtää, että myötätunto, sen harjoittaja ja kohde ovat kaikki harhanomaisia, ja vaikka ne näyttävät olevan olemassa itsenäisinä yksikköinä, ne eivät ole sitä todella.  Ne ovat tyhjiä olemassaolosta. Ilmiöt näyttävät olevan olemassa itsenäisinä ja erillisinä, koska olemme tietämättömiä siitä, miten asiat todella ovat. Siksi joudumme ristiriitaisten tunteiden valtaan. Kun tutkimme ilmiöitä, mitään ei löydy. Kaikki on koostunut yhä pienemmistä osatekijöistä, eikä pienintä rakennuspalikkaa löydetä. Siksi sanotaan, että ilmiöt ovat harhanomaisia. Kun sen ymmärtää, ei ole syytä pitää mitään kohdetta haluttavana tai vastenmielisenä. Halu ja viha lakkaavat viisautta kehittämällä.

 

Tässä harjoituksessa yhdistyvät menetelmä (rakkaus ja myötätunto) ja viisaus (ilmiöiden harhanomaisuuden ymmärtäminen). Säkeitä on hyvä lausua päivittäin, ja kun haasteita tulee vastaan, niitä sovelletaan. Jos siitä on sinulle hyötyä, käytä sitä, ellei ole, anna sen olla. Suuret mestarit eivät välittäneet tätä harjoitusta siksi, että siitä väiteltäisiin, kaikki Buddhan opetukset ovat sitä varten, että niitä sovelletaan ja niiden avulla saadaan mieli kesyyntymään. Kehittäkää rakkautta, myötätuntoa ja keskinäistä kunnioitusta, ajatelkaa enemmän muiden hyvinvointia ja oppikaa vähemmän itsekkäiksi. Tärkeää ei ole se mihin uskoo, vaan hyvä sydän. Se on elämän perusperiaate.

 

Lähteet:

14. Dalai lama: Kindness, Clarity and Insight

Erja Mielosen suomennos mielen harjoittamisen säkeistä

 

 

kotisivulle