|
Vuoriston uhrisavurituaali
Ringu Tulku Rinpoche kommentaari (yleinen) Lama Thubtenin kommentaari (sanasto)
Bodhicitta:
Seitsenosainen rukous:
Vuoriston uhrisavurituaali:
(Uhraa lausuen om ah hung monia satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia kertoja.)
Tähän tapaan tee 108 ´puhdistavaa tulta´ erilaisista puuaineksista. Samalla tavoin kuin Tulirituaalissa, tällä Vuorten suitsutusuhrilla kuolema vältetään, muiden varallisuuden käyttäminen puhdistetaan ja esteet poistetaan. Harjoita tätä, timantinkaltaista, virheettä, sellaisena kuin dakinit sen antoivat työkaluna Sikkimin kätketyn maan oven aukaisemiseksi. Sinetöity, sinetöity, sinetöity. On sanottu, että tämä ilmestyi tertön Namkha Jigmen damarun äänestä aikana, jolloin ovi Sikkimiin avautui.
Ringu Tulku: Vuoriston uhrisavurituaali
Vuoriston uhrisavurituaali on lahjoittamisen ja antamisen harjoitus, jossa käytetään välittäjäaineena savua. Savun uhraaminen oli vanhastaan tunnettu perinteinen riitti Tiibetissä ennen buddhalaisuuden tuloa ja luulisin, että buddhalaisuus omi sen menetelmäksi, sillä välittäjäaineella sinänsä ei ole suurta merkitystä. Tiibetiläiset sovelsivat mietiskelyä ja muita buddhalaisia menetelmiä savu-uhriin. Sang on ollut hyvin tärkeä harjoitus sekä ennen että jälkeen buddhalaisuuden tulon. Itse asiassa joidenkin kasvien savulla on myös puhdistavia vaikutuksia parannusvoiman, eräänlaisen energian lähteenä. Jos teet sam-sangin esimerkiksi mäntypuusta, tuoksu on raikas, se puhdistaa ilmaa.
Joten ensin teet sang-uhrin tuomalla kuusen- ja männynhavuja ja sytytät tulen nuotioon. Kun savua muodostuu, ajattele mantraa [om a hung] lausuessasi, että sang-lahja on puhdistettu, eikä se enää ole se mitä näet, pieni tuli, joka on tehty muutamista oksista, vaan se on täynnä viisausnektaria ja vapaa kaikista epäpuhtauksista.
Riwo sangchö -harjoituksessa on turvautuminen, bodhicitta, varsinainen harjoitus ja ansion omistaminen muille. Jos tahdot, voit asettaa pienen päämäärän, mutta muista myös toinen päämäärä. Joten sanot: ”Haluan tulla täysin valaistuneeksi ja haluan, että kaikki olennot tulevat täysin valaistuneiksi ja haluan että kaikkien maailmojen kaikkien olentojen kaikki ongelmat tulevat ratkaistuiksi. Sen tehdäkseni harjoitan Riwo sangchö -harjoitusta, mikä voi auttaa noissa asioissa ja myöskin matkassani tänään.” Tee päämäärästäsi niin suuri ja laaja kuin vain voit kuvitella.
”Om, ah, hung, kaikkien samsaran ja nirvanan turvautumisen lähteiden – laajojen kuin avaruus – ydin ja sydän, voimakas ja tuima tietäjä Pema Tötreng Tsal, sinun kehossasi kaikki, mikä ilmenee ja on olemassa, on täydellinen buddhamandala; vapauttaakseni kaikki olennot samsarasta turvaudun sinuun.”
Tämä on hyvin syvä turvautuminen. Sanot: ”Guru Padmasambhava, sinä olet kaikkien turvautumisen kohteiden ruumiillistuma, kaikkien valaistuneiden olentojen ja bodhisattvojen ruumiillistuma, joten sinun kehossasi on kaikkien buddhien ja bodhisattvojen mandala. Siksi.turvaudun sinuun, tarkoituksenani vapauttaa kaikki olennot samsarasta.”
Sitten sanot: ”Kehitän bodhicittan heränneen mielen, niin että kaikkien olentojen kolme estettä puhdistuisivat korkeimman viisauden säteilevän pisteen perustassa ja neljän näyn myötä välittömästi täydellistyisivät viisauskehon, puheen ja mielen keskittymässä, vapautukoot he nuoruuden malja-kehossa.”
Tämä on syvällinen dzogchen-pyrkimys, joka sanoo itse asiassa kaiken dzogchen-harjoituksesta. Nuoruuden malja-keho tarkoittaa esimerkkiä rigpasta, buddhaluonnosta. Jos oletetaan, että olisi malja, ja asettaisit sen sisään kuvan, esimerkiksi kultaisen kuvan buddhasta, se on kuva meistä, jotka olemme samsarassa, valaistumattomia. Jotta pääsisimme ulos, meidän täytyy rikkoa lasi ja sitten kaikki näkevät buddhan kuvan. Buddhan kuva ei ole muuttunut, mutta se on tullut näkyväksi. Otat vain päällyksen pois. Se ei ole siemenen kaltainen, vaan jo täydellinen ja valaistunut. Se ilmenee neljän näyn myötä yhdessä tsa, lung, tiglen kanssa käyttäen nadeja, chakroja, hengitystä, ydinainesta. Tekstissä sanotaan: ”Rikon jokaisen maljan ja teen heistä täysiä buddhia.”
Sen jälkeen seuraa hartaudenharjoituksen seitsemän aspektia (seitsenosainen rukous). Näihin seitsemään asiaan kuuluvat kaikki erilaiset puhdistukset ja ansion keräysmenetelmät.
Ensimmäiseksi on nöyrtyminen, kunnianosoitus, kumarrukset. Toisena ovat uhrilahjat. [Kolmantena tunnustaminen.] Sillä hetkellä kun hyväksyt, että se, mitä teit, oli väärin, olet puhdistanut siitä suurimman osan. Kun sanot: ”En tee sitä uudelleen”, olet pessyt sen kokonaan. Neljäntenä on iloitseminen muiden saavutuksista, eritoten hengellisistä. ”Toivon itse pystyväni samaan, pystykööt kaikki muut ihmiset siihen.” Viidenneksi [pyydetään buddhia ja bodhisattvoja kääntämään dharman pyörää eli opettamaan. Kuudenneksi] buddhia ja bodhisattvoja pyydetään jäämään ja olemaan siirtymättä pois tästä maailmasta. Tätä pidetään hyvin tärkeänä, siitä on paljon hyötyä, se on iloitsemisen ulottuvuus, hyvien ihmisten tuki.
Jos omistat tällaisen rukouksen muille, bodhisattvojen määrä kasvaa, maailmassa on enemmän myönteisiä ihmisiä. Se on hyväksi kaikille. Seitsemäntenä on omien menneitten, nykyisten ja tulevien myönteisten tekojen omistaminen sille päämäärälle, että itse ja kaikki tuntevat olennot valaistuisivat, kaikkien ihmisten ongelmat ratkeaisivat ja sen lisäksi saisimme oman pienen asiamme tehtyä. Omistuksen tulisi olla hyvin laaja. Jos teet omistuksen vain pikkuasialle, kun se on saavutettu, ansion tulos on saavutettu ja sammuu. Jos teet omistuksen siihen saakka, kunnes kaikki tuntevat olennot valaistuvat, pieni harjoituksesi ei lopu, ennen kuin kaikki valaistuvat. Omistaminen myös moninkertaistaa positiiviset teot. Se on mitä taitavin menetelmä.
Sitten tyhjyydestä ilmestyy valtameren kaltainen pilvi aistivirikkeitä. Valtameren kaltainen pilvi aistivirikkeitä tarkoittaa kaikenlaisia lahjoja aisteille: näkemiselle, kuulemiselle, maistamiselle, haistamiselle ja koskettamiselle, mitä vain voit kuvitella – om ah hung tekee lahjasta monituhatkertaisen. Sen jälkeen seuraa pitkä omistusmantra. Se tarkoittaa, että lahja ei ainoastaan moninkertaistu, vaan se tulee kaikkien tuntevien olentojen sekä buddhien ja bodhisattvojen saataville.
Tarjoat sen neljälle vierasryhmälle. Ensimmäisinä ovat oman turvautumisesi vieraat, Buddha, Dharma ja Sangha, bodhisattvat, joilla on henkisiä saavutuksia, joita kohtaan tunnet harrasta kunnioitusta, joilta tarvitset siunauksen ja joihin voit luottaa. Toinen ryhmä vieraita on suojelijat, paikalliset jumaluudet, joilla on voimaa ja valtaa, jotka voivat auttaa sinua ja jotka ovat lahjojen arvoisia. Kolmas ryhmä ovat esteet, pahat henget, jotka vahingoittavat sinua, koska olet tehnyt jotain pahaa menneisyydessäsi ja siitä on jäänyt takaisin maksettava velka. Esteet ovat olemassa oman karmasi tähden. Ne ovat eräitä tärkeimpiä vieraitasi, koska olet niille velkaa. Neljäs ryhmä on kaikki kuuden maailman tuntevat olennot, myötätunnon vieraat. Bodhisattva-sitoumuksemme tähden he ovat aina vierainamme valaistumisen tiellä. Joten uhraat nektarin, moninkertaistuneena ja hyvin ylellisenä, kauniina, tyydyttävänä, auttavana ja parantavana lahjana neljänlaisille vieraille.
Riwo sangchö voidaan tehdä milloin vain. Yleensä se tehdään aamulla. Jos teet sen kerran kuussa, voit tehdä sen silloin kun kuu suurenee: kolmas, viides tai kahdeksas päivä tiibetiläisessä kalenterissa. Mutta sen voi aivan hyvin tehdä milloin vain.
Toistaminen kolmeen kertaan on rigpa-tyyli, harjoitusta ei aina tehdä siten, ainoastaan silloin kun teet sitä intensiivisesti. Joskus sitä tehdään jopa koko päivän ajan. Sanotaan, että ellei voi tehdä harjoitusta tai resitaatiota joskus pidempänä, joskus lyhyempänä, sitten dharmanharjoittaja on hiukan hassahtanut.
Lama Thubten: Vuoriston uhrisavurituaali Tiibetin kielestä englanniksi kääntänyt Peter Roberts Kagyu Samye Lingissä vuonna 1985 kunnianarvoisan Lama Thubtenin antaman kommentaarin avulla.
Otsikko: ”Uhrisavurituaali” (tiibetiksi bsang.mchod) tarkoittaa kirjaimellisesti ”puhdistavaa uhrilahjaa”. Se on harjoitus, joka puhdistaa pois saastuneisuuden, epäpuhtaudet ja samaya-valan menetyksen tässä maailmassa ilostuttaen täten erityisesti paikallisia jumaluuksia.
Tiibetinkielinen vuorta tarkoittava sana muodostuu kahdesta tavusta, ri.wo. Ensimmäinen merkitsee mäkeä ja toinen tavu muuttaa sanan vuoreksi. Tässä otsikossa ri viittaa neljään maanosaan ja wo viittaa Meru-vuoreen. Siksi tämä uhrisavurituaali on tarkoitettu kaikille paikallisille jumaluuksille kautta maailman.
Uhrisavurituaali on aromaattisesta puusta tulevan savun välityksellä tehty uhri, sellaisten kuin seetrit, sypressit ja katajat, jotka kaikki luokitellaan yhden lajin, (tiib. shug.pa)., alalajeiksi. Vaikka kaikkia näitä puita voidaan käyttää, näyttää siltä, että tavallinen ja foinikialainen kataja ovat lähimpinä Tiibetissä käytettyä päätyyppiä.
Uhrilahja tarjotaan ”neljälle vieraalle”: Kolmelle Jalokivelle ja Kolmelle Juurelle, suojeleville jumaluuksille, samsaran olennoille ja neljänneksi pahoille hengille ja karmisille velkojille. Uhrisavurituaalissa korostetaan kuitenkin uhrilahjan tarjoamista paikallisille jumaluuksille, vaikkakaan tässä tekstissä ei mainita kumpaakaan, savua eikä paikallisia jumaluuksia.
Muut rituaalit (pujat), joissa käytetään tulta, ovat sbyin.sregs ja gsur. Niistä ensimmäinen, kirjaimellisesti ”Poltettu uhrilahja” on varsinainen tulipuja, johon kaksi muuta länsimaissa helposti sekoitetaan. Sanskritiksi sitä kutsutaan homaksi. Ensin tehdään uhri Agnille, tulenjumalalle, ja sen jälkeen voi seurata uhraaminen tietylle jidamille. Sitä harjoitetaan yhden tai kaikkien neljän buddhatoiminnon täyttämiseksi. Gsur, mikä tarkoittaa palaneen ruoan hajua, ei tarvitse minkäänlaista tulta eikä tulentekovälineitä harjoitusta varten, mitä vain lantanuotiosta sähköön voidaan käyttää. Ainoa, mitä tarvitaan, on jonkinlainen lämmönlähde ruoan polttamiseksi niin, että syntyy tuoksu. Samalla, kun uhrilahja tarjotaan neljälle vieraalle, gsur on omistettu ensisijaisesti bardo-olennoille, jotka voivat saada ravintoa ainoastaan ruoan hajusta.
Tekstin kirjoittaja, Lhatsun Namkha Jigme, oli Vimalamitran ja Longchenpan ilmestyskeho (emanaatio), joka syntyi vuonna 1597 ja kuoli noin v. 1650. Hän korjasi Samyen luostarin jumaluuksien ja demonien välityksellä ja esti Tsari-vuoren murenemisen tuijottamalla sitä ja tekemällä käsiliikkeen (mudran).
Hän löysi Oivalluksen termoja (dgongs.gter), kuten ’Vajra ydinaines’, ’Pilvien paljastettujen laulujen dharmakehät’, joka sisältää kaikkien termojen ytimen ja ’Tiedonhaltijoiden elämän saavuttamisen dharma’, johon tämä uhrisavurituaali sisältyy. Kumpikin näistä termoista paljastettiin hänelle hänen harjoittaessaan suuren siunauksen luolissa, ja niiden perimyslinjat ovat jatkuneet täydellisinä ja rikkumattomina nykyhetkeen.
Hänen pääguruihinsa kuuluivat Rigzin Jatsön Njinpo (1585 – 1656), Koncho Chidun ja Gampopa-gurujoogan löytäjä sekä Dundul Dorje (1615 – 1672), suuri tertön, jonka hallussa Koncho Chidu -perimyslinja oli. Kumpikin näistä guruista neuvoi Namkha Jigmeä täyttämään Guru Rinpochen ennustuksen avaamalla Sikkimin kätketyn maan, jonka Guru Rinpoche oli siunannut, mutta joka edelleen oli paikka, jonne ihmiset eivät voineet matkustaa ja missä dharmalle ei oltu luotu perustuksia. Namkha Jigme teki tämän käyttäen harjoituksia, jotka dakinit olivat antaneet hänelle (joista yksi oli tämä uhrisavurituaali) ja perusti sinne sitten retriittikeskuksen nimeltä Lhari Osal Nyingpo.
Tötreng Tsal (Pääkallo-rukousnauhan voima) on yksi Guru Rinpochen nimistä, se ei ole tietty muoto tai aspekti.
Nuoruuden maljan hahmo on dzogchen-termi buddhuudelle. Nuoruus viittaa sen muuttumattomuuteen ja malja kertoo sen olevan sisällämme.
Prasangga-tantra, ”Täydelliseksi tultua” -tantra selittää neljä ilmentymää seuraavalla tavalla:
1. ‘Todellisen dharmatan ilmentymän’ kautta mielen käsitteet, jotka ovat tekemisissä analysoinnin kanssa, ylitetään. 2. ‘Kokemuksen kehittymisen ilmentymän’ kautta harhaiset ilmiöt lakkaavat ja bardon alkuperäinen viisaus luodaan todella. 3. ‘Pätevyyden saavuttavan tajunnan ilmentymisen’ kautta polun ilmiöt kolmen hahmon käsitteellistämisestä ylitetään. 4. ‘Dharmatan loppuun kulumisen ilmentymisen’ kautta kolmen ulottuvuuden jatkumo katkaistaan.
Suhteessa siihen mitä puhdistetaan ja puhdistamisen tuloksiin ne ovat samat kuin paramita-yanan viiden polun välissä olevat neljä rajaa (nämä ovat samat kuin sutra-tradition yleisesti tunnetut viisi polkua).
Sen tähden tämä toinen säkeistö bodhicittan kehittämisestä viittaa siihen, että kaikilla olennoilla on alkuperäinen viisaus, kirkkaan valon luonto tai buddhaluonto ja puhdistamalla sitä peittävät esteet he saavuttavat välittömästi Viisi polkua buddhakehoineen sekä buddhapuheen ja -mielen.
Seitsenosaisen rukouksen syvällinen muoto sisältää tunnustuksen joka tunnetaan laadultaan korkeimpana. Siinä levätään mielen luonnossa, samsaran ja nirvanan olemuksessa hyvän ja pahan käsitteellistämisen tuolla puolen.
Dharman käsitteistä vapaassa lakkaamisessa iloitseminen viittaa neljänteen ilmentymään, buddhuuden saavuttamiseen iloitsemisen kohteena, kuten yllä on selitetty.
Suuren täydellistymisen pyörän kääntäminen antaa dzogchenin absoluuttista totuutta koskevat opetukset (skt. mahasandhi).
‘Kolmen kehän’ äärimmäisyys on subjektin, toiminnan ja objektin käsitteellistäminen.
Kahdeksan luokkaa on yleinen termi maallisille jumaluuksille ja henkiolennoille. Luokituksia on monia, mutta yleinen on seuraava: 1.idän deevat, 2.etelän kuolemantuojat, 3. lännen mamot, 4. pohjoisen marat, 5. kaakon tsenpot (raivokkaat), 6. lounaan gyalpot (kuninkaat), 7.luoteen yakshat (vahingontuojat), 8.koillisen nagat. Teksti viittaa tässä näiden jumaluuksien pahantahtoisiin muotoihin.
Seuraavat neljä mainittua jumaluutta (hallusinaatioiden mestarit, saastuttamisen mestarit, hulluuden demonit, mies- ja naispuoliset kuolemantuojat) ovat ne, jotka erityisesti aiheuttavat hallusinaatioita, saastumista, hulluutta ja kuolemaa tässä järjestyksessä. Niiden joukossa esimerkiksi saastuttamisen mestareilla on johtaja nimeltä Mustan pimeyden poika. Eräässä tekstissä hänet kuvataan asumassa Saastumisen linnassa. Hän on musta, käyttää mustaa vaatetusta ja ratsastaa mustalla hevosella mustien lintujen ja koirien seurassa. ’Kuolemantuojat’, kirjaimellisesti mies- ja naispuoliset kuolleiden valtiaat, ovat Yamarajan, kuolleiden tuomarin alaisia. Sellaiset pahantahtoiset henget saattavat työskennellä tuottaakseen kuolemaa perheessä, niin että on tehtävä tiettyjä harjoituksia perheenjäsenten kuolemien pysäyttämiseksi.
Driwo tarkoittaa kirjaimellisesti ”veitsiolento”, ja on erilaisia henkiolentoja joilla on sellainen nimi. Ne elävät kaikki terävien aseiden tai veitsien kärjissä saaden nuo teräaseet vahingoittamaan olentoja.
Taurongit ovat pahantahtoisia tiibetiläisiä luonnonhenkiä, jotka voivat aiheuttaa riitelyä, hajaantumista, lastentauteja ja raemyrskyjä. Usein kuvataan yhdeksän taurongin veljekset mutta myös yhdentoista ryhmä ja kolmensadankuudenkymmenen. Ne asuvat luolissa ja maanhalkeamissa. Ne voivat hallita salamoita ja omaavat suuria parantajan voimia, meedion kautta ne muuttuvat parantajiksi, erityisesti vesikauhun.
Drong-sit ovat ”kylien ihmissyöjiä” tai haamuja, jotka elävät syömällä ihmislihaa ravinnokseen.
Jalokivien, uskollisten ja kuolleiden omaisuuden hyväksikäyttö:
Jalokivien omaisuuden hyväksikäyttö on sellaisten esineiden käyttämistä, jotka on lahjoitettu Buddhalle, Dharmalle ja Sanghalle (Jalokiville) ja joihin itsellä ei ole oikeutta.
Uskollisten omaisuuden hyväksikäyttö tarkoittaa niitä esineitä, jotka on lahjoitettu itsellemme niiltä, jotka luottavat kykyihimme ja dharmaan, mutta oma harjoituksemme ja oivalluksemme ei ole ollut tarpeeksi voimakasta, niin että olisimme todella kyenneet hyödyttämään näitä ihmisiä ja olemme kuitenkin pitäneet ja käyttäneet heidän lahjansa.
Kuolleiden omaisuuden hyväksikäyttö tarkoittaa niitä esineitä, jotka on annettu itsellemme lahjoituksena, niin että voisimme oman harjoituksemme kautta auttaa jotakuta joka on kuollut, mutta emme ole pystyneet siihen.
Avici on alin, kauhein helvetti. Samsaran kuudesta olentoluokasta helvettiolennot kärsivät suurinta tuskaa.
Mahtava valtakunta on Akanisthan valtakunta, missä dharmakaya-buddha ilmenee 10. tason bodhisattvoille, ainoille, jotka voivat astua sisään tähän valtakuntaan. Tässä sillä on lisänimi Padma [/pema] drawa, Lootusten verkko.
Ulkopuolisten tunkeutuminen kaikkein pyhimpään viittaa ei-buddhalaisten harjoittamaan väkivaltaan maassa, missä dharmaa harjoitetaan, kuten muslimi-invaasio Intiassa ja kommunistien invaasio Tiibetissä.
Planeettojen jumaluuksien, joiden johtaja on Rahula – auringon- ja kuunpimennyksien jumaluus, sanotaan aiheuttavan epilepsiaa ja sydänkohtauksia.
Nagat ovat vedenhenkiä, jotka elävät valtamerissä ja järvissä tai pohjavesissä, ja heidän valtakuntaansa sisäänpääsy kulkee lähteiden kautta. Heidät kuvataan ihmisiksi vyötäröstä ylöspäin ja käärmeiksi vyötäröstä alaspäin, mutta heillä on voima ilmaantua sekä ihmisen että käärmeen hahmossa. Heidän yhteiskuntansa on järjestetty viiteen tai joskus kuuteen luokkaan ja heillä on hallussaan aarteita tai dharma-pyhäinjäännöksiä ja kirjoituksia. Alemmat nagat elävät jatkuvasti käärmeen muodossa. Pahantahtoiset nagat voivat aiheuttaa lepraa, haavoja, tulehduksia, kutinaa, raajojen turpoamista, keuhkotautia ja syöpäpesäkkeitä. Eräät voimakkaat nagat pystyvät myös hallitsemaan sadetta. Toisinaan on välttämätöntä suorittaa rituaaleja lähteillä, joiden tiedetään olevan voimakkaiden nagojen asuinpaikkoja, jos kuivuus uhkaa. Mutta rituaalin suorittavat lamat, joilla on korkea oivalluksen taso, sillä olisi vaarallista suututtaa nagoja.
Kuninkaat (gyalpot) ovat tärkeitä Tiibetin luonnonhenkiä, jotka kuvataan kantamassa leveälierisiä hattuja. Heidän johtajansa on Pehar-jumaluus, Samyen entinen vartijajumala. Gyalpot asuvat kivissä tai temppeleissä ja käyttävät voimaa yli alueen tai perheen, johon niillä tavallisesti on yhteys edellisen, väkivaltaisesti päättyneen elämän ajalta. Ne voivat olla alueen tai perheen suojelijoita, tai jos pahantahtoisia, ne voivat aiheuttaa ihmisten tai eläinten kuoleman ja aikaansaada hulluutta. Niillä on myös vallassaan meedioita ennustusten ja neuvojen antoon, ja Pehar itse pitää vallassaan Tiibetin kuuluisinta oraakkelia Nechungissa. On erityisiä kuninkaiden vaatteita (tiib. rgyal.chas), joita oraakkelit pitävät yllään silloin, kun he ovat näiden jumaluuksien vallassa.
Kahdeksan pelkoa ovat maasta, vedestä, tulesta ja ilmasta/tuulesta johtuvia vaaroja sekä norsujen, leijonien, ryöväreiden ja lihansyöjähenkien aiheuttamat vaarat. 16 pelkoa sisältää näiden lisäksi myrkkykäärmeet, puhvelit, meren aallot, leimuavat salamat, köyhyyden, rakastetuista erotetuksi tulemisen, nälän ja kuninkaan rangaistuksen. [Ks. myös pelkojen symbolimerkitys Tara-harjoituksen mukaan.]
Dam-si on yhdenlainen muoto eläinpäisistä si-hengistä (tiib. sri), joiden eri muotoihin kuuluvat henget ovat saaneet alkunsa eri sarjoihin kuuluvista munista. Dam-si on samayan eli dharmasitoumuksen si, joka vahingoittaa vajrayanan harjoittajia. Ne pystyvät myös estämään sateen lankeamisen ja aiheuttamaan kuivuutta. Niillä sanotaan olevan sian pää ja ne elävät siellä missä kolme laaksoa kohtaa. Sin munat, luvultaan 13, laskettiin sin kalliopalatsiin ja niiden ensimmäiset esi-isät tässä paikassa olivat miespuolinen, joka hankki olemassaolonsa miespuolisten samayan menetysten kautta ja naispuolinen, joka hankki olemassaolonsa niiden naispuolisten kautta, joilla oli väärät näkemykset.
Gonpot ovat henkiä, joista on erityistä vahinkoa valtiolle. Lhasassa pidettiin tärkeä vuosittainen seremonia, jotta estettiin yhdeksän gonpo-veljeksen ryhmää vahingoittamasta Dalai Lamaa. Kuningas Langdarman, joka tukahdutti dharman Tiibetissä 800-luvulla, sanotaan olleen gonpon vallassa.
Suomennos © Ani Sherab 2011
|