Valaistumisen 37 osatekijää  -  bodhisattvan 37 dharmaa

 

 

 

A. Keräämisen vaihe

neljä tarkkaavaisuuden kohdetta / neljä pohdintaa

neljä oikeaa pyrkimystä

neljä tietä valtaan / neljä ihmeenomaista tukea

 

B. Yhdentymisen vaihe                                                                                                                                     

Alajaottelu: lämpeneminen, huippu, kestävyys ja korkein maallinen kohta

viisi määräävää (moraalista) tekijää

viisi (moraalista) voimaa

 

C. Sisäisen ymmärryksen vaihe

valaistumisen seitsemän aspektia (raajaa)

 

D. Soveltamisen ja harjoittelun vaihe

Jalo kahdeksanosainen tie

 

E. Täydellisen saavutuksen tila

 

 

 

Valaistumisen 37 osatekijää auttavat harjoittamaan Neljää jaloa totuutta käytännössä. Osatekijöihin liittyy kaksi menetelmää: tyyneysmietiskely (shamatha) ja viisausmietiskely (vipashyana). Harjoitus alkaa tyyneysmietiskelyllä: pohdiskelemalla neljää tarkkaavaisuuden kohdetta (ks. alla) mieli on harjaantuu pysymään keskittymisen kohteissa tarkkaavaisena. Loput osatekijöistä on tarkoitettu kasvattamaan erityisesti viisautta, ne kuuluvat siis vipashyanaan.

 

Kun neljään tarkkaavaisuuden kohteeseen on syvennytty, into ja tarmo tehdä hyvää kasvaa. Neljä oikeaa pyrkimystä liittyy tähän. Niiden mukaan toimiminen auttaa keskittymään entistä yksipisteisemmin ja mieli selkenee. Siksi 37 osatekijän listassa seuraavana on Neljä ihmeenomaista tukea. Niiden avulla on todella mahdollista keskittyä valittuun kohteeseen yksipisteisesti pitkän aikaa.

 

Sitten moraali voi kehittyä ja on mahdollista seurata jaloa buddhalaista kahdeksanosaista tietä, josta seuraa valaistumisen seitsemän aspektia.

 

 

A. Keräämisen vaihe

 

Keräämisen vaiheessa mahayanan harjoittaja ponnistelee tehdäkseen hyvää. Hyvien tekojen kertymä muokkaa mieltä niin, että oivallus voi syntyä.

 

Neljä tarkkaavaisuuden kohdetta

 

Mahayanan näkökulmasta neljän tarkkaavaisuuden kohteen pohdiskelu johtaa kaksinkertaisen egottomuuden itsen ja ilmiöiden itsettömyyden oivaltamiseen.

 

1. Kehon pohdiskeleminen / Tarkkaavaisuus kehossa (muodon skandha)

- Tavallisesti, maallisin termein kehoa pidetään puhtaana ja todella olemassa olevana.

- Sutrayana (mahayana tai bodhisattvayana) pitää kehoa epäpuhtaana.

- Sen sijaan, että väiteltäisiin kehon puhtaudesta ja epäpuhtaudesta tantrayana kuvaa kehon tyhjyyden ilmentymäksi.

 

2. Tunteiden pohdiskeleminen / Tarkkaavaisuus tunteissa (tunteen skandha)

- Tavallisesti pidämme tunteitamme miellyttävinä.

- Sutrayana pitää tunteita epämiellyttävinä - kärsimyksenä.

- Tantrayanan mukaan tunteita ei tarvitse hyljeksiä kärsimyksenä, joskaan niihin ei myöskään pidä takertua ajattelemalla, että ne olisivat miellyttäviä. Sen sijaan tunteet tulisi muuttaa välineeksi, jolla kasvatetaan ymmärrystä. Jos ymmärtää, että kärsimys on pelkäämisen pelkoa, voi kohdata pelkonsa.

 

3. Mielen pohdiskeleminen / Tarkkaavaisuus mielessä (tajunnan skandha)

- Tavallisesti uskomme, että mielemme on pysyvä.

- Kun sovelletaan bodhisattvojen 37 dharmaa, pohdiskellaan ajatusten pysymättömyyden totuutta.

- Tantran mukaan mieli on itseoivalluksen viisautta, eikä sen tähden ole tarpeen väitellä mielen pysyvyydestä ja pysymättömyydestä.

 

4. Ilmiöiden (dharmojen) pohdiskeleminen / Tarkkaavaisuus ilmiöissä (havainnon ja käsitteiden skandhat)

- Tavanomaisesta maallisesta näkökulmasta ilmiöitä pidetään todellisina tai kiinteinä ja siksi uskotaan itsen olemassaoloon.

- 37 dharman mukaan ilmiöillä ei ole konkreettista kiinteää identiteettiä, ne ovat vailla itseä.

- Tantrayanassa ilmiöiden sanotaan olevan taitavien keinojen ja viisauden yhdistymä, ja sen ymmärtäminen ylittää väittelyn siitä, ovatko ilmiöt aineellisia vai aineettomia, itsellisiä vai ilman itseä.

 

Pohdiskelemalla kehoa, oivalletaan kärsimyksen totuus.

Pohdiskelemalla tunteita oivalletaan kärsimyksen alkuperän totuus.

Pohdiskelemalla mieltä oivalletaan lakkaamisen totuus.

Pohdiskelemalla ilmiöitä oivalletaan polun totuus.

 

Neljä oikeaa pyrkimystä

 

5. Pyrkiä eroon pahasta ja olemassa olevista huonoista tavoista.

6. Olla tekemättä pahaa ja välttää kehittämästä huonoja tottumuksia, joita nyt ei ole.

7. Kehittää hyveitä, joita ei vielä ole.

8. Lisätä hyveitä, jotka ovat jo kehittyneet.

 

Neljä tietä valtaan / neljä ihmeenomaista tukea

 

9.   Kaipuun aikaansaama syventymisen tila

10. Syventyminen ahkeruuden kautta

11. Aikomuksellinen syventyminen

12. Syventyminen analysoiden

 

 

B. Yhdentymisen vaihe

 

Tämä on läpimurto, kun Neljän jalon totuuden oivallusta syvennetään. Yhdentyminen viittaa siihen, että saadaan yhteys suoraan totuuden oivallukseen.

 

Alajaottelu:

Lämpeneminen

- Yksilö lämpenee tyhjyyden todelliselle merkitykselle ensimmäistä kertaa.

Huippu

- Yksilö näkee koko maiseman. Maa (heikkoudet) vähenevät ja avaruus (tyhjyys) on enemmän läsnä. Tässä seisotaan huipulla maan ja taivaan, ilmiöiden ja tyhjyyden, välissä.

Kestävyys

- Pyrkimys ymmärtää ilmiöitä ja taito kohdata tyhjyys seurauksineen.

Korkein maallinen kohta

- Tämä on samsaran korkein kohta ja sen loppu. Tämän vaiheen jälkeen ei jälleensynny samsaraan karman pakottamana. Kokemus muuttuu toisenlaiseksi, eikä seuraava vaihe ole enää maallinen.

 

Viisi moraalista / määräävää tekijää

 

13. Usko / luottamus

14. Ahkeruus

15. Muistaminen / tarkkaavaisuus

16. Syventyminen / keskittyminen

17. Syvällinen viisaus

 

Näitä viittä määräävää moraalista tekijää sovelletaan lämpenemisen vaiheessa ja huipulla. Ne muuttuvat voimiksi kestävyyden vaiheessa ja kun saavutetaan korkein maallinen kohta.

 

Viisi moraalista voimaa

 

18. Uskon voima

19. Ahkeruuden voima

20. Muistamisen / tarkkaavaisuuden voima

21. Syventymisen / keskittymisen voima

22. Syvällisen viisauden voima

 

 

C. Ymmärtämisen vaihe

 

Ensimmäistä kertaa Neljä jaloa totuutta ymmärretään aidosti. Tähän liittyy 16 syvenevän ymmärryksen vaihetta. Esimerkiksi, kun on ymmärretty, että olemassaolo aistiulottuvuudessa on kärsimystä, ymmärretään, että myös muodon maailma ja olemassaolo ilman muotoa ovat kärsimystä. Tähän vaiheeseen liittyy valaistumisen seitsemän aspektia (raajaa).

 

Valaistumisen seitsemän aspektia

 

23. Oikea tarkkaavaisuus

24. Oikea erotteleva havainnointi / tutkiminen

25. Oikea ahkeruus / energia

26. Oikea ilo / kiinnostus

27. Oikea osaaminen / tyyneys

28. Oikea syventyminen / keskittyminen / yksipisteisyys

29. Oikea tasapuolisuus (mielen taipumus vaellella poistuu)

 

 

D. Soveltamisen ja harjoittelun vaihe

 

Tässä totutellaan pysymään meditatiivisessa tilassa lepäämällä siinä universaalissa totuudessa, joka ymmärtämisen vaiheessa oivallettiin. Tällöin sovelletaan jaloa kahdeksanosaista polkua, joka perustuu oikeaan näkemykseen. Oikea näkemys on ensimmäinen kahdeksasta ja loput seitsemän edustavat puhdasta tapaa välittää jotakin niin hienovaraisesta näkemyksestä muille käsitteiden ja esimerkkien avulla.

 

30. Oikea näkemys

31. Oikea aikomus

32. Oikea puhe

33. Oikea toiminta

34. Oikea elinkeino

35. Oikea ponnistelu

36. Oikea tarkkaavaisuus

37. Oikea keskittyminen

 

 

E. Täydellisen saavutuksen tila

 

Kun harjoitus on saatu loppuun, ilmentyy kymmenen ominaisuutta, joita ei tarvitse harjoitella. Nämä ovat kahdeksanosaisen tien osatekijät sekä täydellinen vapautuminen ja tahraton alkuperäinen viisaus. Ne muodostavat viisi tahraantumattomien tekijöiden ryhmää:

 

1. Oikea käytös

- oikea puhe ilman harjoittelua

- oikea toiminta ilman harjoittelua

- oikea elinkeino ilman harjoittelua

 

2. Syventymisen tila

- oikea tarkkaavaisuus ilman harjoittelua

- oikea syventyminen ilman harjoittelua

 

3. Korkein viisaus

- oikea näkemys ilman harjoittelua

- oikea aikomus ilman harjoittelua

- oikea ponnistelu ilman harjoittelua

 

4. Täydellinen vapautuminen

- täydellinen vapautuminen ilman harjoittelua

 

5. Alkuperäisen viisauden ymmärrys täydellisestä vapautumisesta

- tahraton alkuperäinen viisaus ilman harjoittelua

 

Hinayana- ja mahayana-opetus tarkkaavaisuudesta eroavat toisistaan:

- Mahayanassa vastalääkkeillä pyritään voittamaan takertuminen itseen niin yksilöiden kuin ilmiöidenkin osalta. Hinayana-polulla voitetaan vain yksilön itseen liittyvä takertuminen.

- Hinayana-polulle lähdetään yksin, mahayanan tilaan ei jouduta yksin vaan siihen astutaan yhdessä kaikkien tuntevien olentojen kanssa.

- Harjoittamalla tarkkaavaisuutta hinayana-opetusten mukaan saavutetaan lakkaaminen, nirvana, joka on täydellistä tarkkaavaisuutta ilman ajatuksia. Mahayanan tulos on täydellinen valaistuminen yksinkertaisen lakkaamisen tuolla puolen ja se ylittää käsityksen nirvanasta pelkkänä rauhan tilana.

- Mahayanassa keho ymmärretään harhanomaiseksi, tunteet ovat unenomaisia, mieli kuin avaruus ja ilmiöiden ymmärretään muodostuvan hetkittäin kuin pilvet.

- Hinayana arhat hyppää pois samsarasta ja jättää sen kokonaan taakseen. Mahayanan kautta saavutetaan kyky hallita omia tunteita, vaikka tullaankin aina takaisin samsariseen maailmaan muiden olentojen hyödyksi. On voima olla takertumatta samsaraan, vaikka elää siinä. Elää tunteineen ja käyttää tunteitaan polkuna ilman että kiintyy tunteisiinsa tai joutuu niiden uhriksi.

-  Mahayanan harjoittajan ominaisuudet ovat vertaansa vailla bodhicittan  takia. Vaikka olisi tehnyt vain vähän harjoitusta eikä sen tähden olisi päässyt pitkälle, rohkean sydämen voima, rakkaus,myötätunto ja taitavien keinojen käyttö tekevät saavutuksesta suuren.

- Mahayana-polun tulos on bodhisattvan tien kymmenen astetta (bhumia). Kun nämä kymmenen tasoa on saavutettu, tuloksena on buddhuus. Sen saavuttamiseen kuluu kauan aikaa.

 

Vajrayana (tantra tai mantrayana) tarjoaa monia menetelmiä saavuttaa buddhuus nopeasti. Vajrayana-harjoittajista tulee siddhoja arhatien ja bodhisattvojen sijaan. Monet suuret intialaiset mahasiddhat ovat olleet kuuluisia epäsovinnaisen käytöksensä takia ja he ovat käyttäneet erityismenetelmiä vapauttaakseen olentoja tehokkaasti. Tantraopetukset on tarkoitettu pimeää aikaa varten, jolloin muut keinot eivät tehoa. Vajrayanassa ei tarvitse varta vasten yrittää tehdä hyvää, vaan hyvää tehdään luonnostaan mietiskelyn kautta saavutetun oivalluksen ansiosta. Samoin taitamattomat teot vältetään itsestään ilman, että omia tekoja täytyisi kontrolloida. Kun on oivaltanut mielen luonnon, käytöksen ei tarvitse olla suunnitelmallista. Ei myöskään tarvitse käyttää parannuskeinoja eikä synnyttää oivallusta ponnistelemalla. Jos lepää mielen luonnollisessa tilassa, oivaltaa mielen tyhjyyden ja selkeyden. Vajrayana-harjoituksia voi tehdä vain asiantuntevan opettajan, gurun, ohjauksella.

 

Lähteet:

Gems of Dharma, Jewels of Freedom. The classic handbook of Buddhism by Jé Gampopa, tiibetin kielestä englanniksi kääntäneet Ken ja Katia Holmes, Hänen pyhyytensä 14. Dalai Laman, Dzogchen Ponlop Rinpochen, Khenchen Thrangu Rinpochen ja Khenpo Karthar Rinpochen opetukset. Suomennos Ani Sherab © Rokpa Finland ry 2011

 

Kenting Tai Situpa: Valaistuminen

Kotisivulle