Yongey Mingyur Dorje Rinpoche:

 

Bodhisattvan sitoumus ja vala

Kagyu Samye Ling, Skotlanti, elokuu 2003, © 2005  Mingyur Rinpoche

 

 

Nämä ovat ohjeet siitä, miten bodhisattvavala otetaan ja selostus siitä, mitä hyötyä siitä on. Yleisesti ottaen, meillä on paljon ristiriitaisia tunteita, sellaisia kuin halu, viha ja ylpeys. Ne ovat syy kärsimykseen, jota koemme. Kärsimys johtuu ristiriitaisista tunteista ja siitä, että meillä on mieli, joka takertuu valtavasti.

 

Koska niin on, mieli muuttuu aina vain pienemmäksi. Mikä ajatus meillä on kaiken aikaa? Se on ajatus siitä, että minä olen kaikkein tärkein, minun pitäisi menestyä ja voittaa ja toisten pitäisi hävitä. Jos on sellaisessa mielentilassa, jos ajattelee vain itseään ja koettaa olla paras, ei saa tehtyä mitään, mihin ryhtyy. Sillä tavalla toimimisesta ei ole hyötyä itselle eikä muille. Kuten aiemmin opetettiin, on kuin käyttäisi värillisiä aurinkolaseja: keltaisten linssien läpi kaikki näyttää keltaiselta, sinisten linssien läpi siniseltä.

 

Otetaan esimerkki henkilöstä, joka varastaa siksi, että hänellä on sellainen tapa. Kun hän kulkee talojen ohi, hän kurkkii sisään ja pohtii, miten niihin pääsisi murtautumaan. Kaupoissa hän tutkii ovia ja ikkunoita ja miettii miten tulla varkaisiin.

 

Kuvitellaan, että tämä varas on sitten omassa kodissaan, missä on joltisestikin omaisuutta. Joku tulee käymään siellä, ja katsoo hänen tavaroitaan pöydällä. Varastamaan tottuneena hän ajattelee automaattisesti: ”Tämä henkilö on ollut täällä vain hetken, ja jo hän suunnittelee, miten saisi varastettua minulta!” Jos tulee taloon, jossa ei ole ennen käynyt, on aivan luonnollista katsella ympärillään olevia ovia, ikkunoita ja esineitä. Näin vieras juuri tekee ja omistaja ajattelee: ”Hän ei pelkästään suunnittele varkautta, vaan pakoreittejäkin.” Jos ihminen on tavoiltaan piintynyt ja tottunut varastamaan, hän uskoo, että muut ovat samanlaisia. Sama koskee henkilöitä, joilla on paljon vihaa, he kokevat, että muut ovat pahantahtoisia heitä kohtaan.

 

Mikä tässä auttaisi? - Tarvitaan viisautta. Täytyy ajatella: ”Se, mikä näyttää minun silmissäni toisen vihalta tms., on vain ilmentymä ja sellaisena harhaa. Se ei ole todellista.” On nähtävä ilmiöiden harhanomainen luonto. Harhaa on esimerkissämme se, kun varastamaan tottunut henkilö pitää toista varkaana, vaikka tämä ei ole sitä. Sillä perusteella hän sitten syyttää toista myös sanallisesti ja huutaa.

 

Jos hän oivaltaisi, että hänen ajatuksensa toisen varastamistaipumuksista on hänen omaa kuvitteluaan, jos hän sillä tavoin viisastuisi, hän ei aiheuttaisi ongelmia toiselle. Viisauden ensimmäinen aste on huomata, onko omassa mielessä esimerkiksi vihaa. Jos vihaa on, se on tunnistettava ja katsottava, millä tavoin se ilmenee, miten se saa itsen ajattelemaan ja toimimaan. Näin käsitellään muitakin mielenmyrkkyjä: kateutta, ylpeyttä, halua ja tietämättömyyttä.

 

Ensinnäkin, jos mielessä on vihaa, sille löytyy aina kohde. Tuo kohde saa vihan leimahtamaan: sen näkeminen tekee onnettomaksi. Sitten kateus astuu näyttämölle ja ihminen ajattelee, että itse ja toinen ovat samanarvoiset, mutta toisella asiat kuitenkin näyttävät olevan paremmin. ”Se ei ole kovin hyvä. Me olemme samanlaisia, ja yhtä varakkaita, mutta hän voi rikastua minua enemmän.” Alkaa ajatella pahaa toisesta, tahtoo vahingoittaa tätä. Toinen vastaa samalla mitalla pahoin ajatuksin ja teoin. Kumpikaan ei saa mitään aikaan.

 

Ylpeys perustuu siihen, että haluaa jonkun olevan vähäisempi tai pienempi kuin itse on. Toista vähätellään ja itseä ylistetään. ”Hänellä ei ole mitään kykyjä, itse olen erinomainen, rikas ja kuuluisa. Osaan mietiskelläkin niin hyvin. Hän ei ymmärrä mistään mitään. Kenelläkään ei ole niin korkeaa oivallusta kuin minulla.” Tätä kutsutaan ylpeydeksi. Jos mielessä on ylpeyttä, ei ole mitään mahdollisuuksia kehittyä. Kompastumme virheeseen ajattelemalla, ettei muilla ole mitään hyviä ominaisuuksia.

 

Halu liittyy kohteeseen, joka tuottaa onnea ja nautintoa mielessä. On hallitsemattomassa tilassa, ja mieli ajattelee ainoastaan tämän kohteen hankkimista. Tietämättömyys tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että ei tiedä, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mieli tulee yhä rajoittuneemmaksi ja ajattelee hyvin kapealla tavalla.

 

Näin viisi ristiriitaista tunnetta (mielenmyrkkyä) luokitellaan. Jos ne tiivistetään yhteen, niin se on ajatus siitä, että on muita parempi ja tarvitsee kaikenlaista ja muut ovat huonompia.

 

Jos meillä on nämä viisi tunnetta ja itsekäs asenne, jos ajattelemme vain itseämme ja halveksimme muita, onnea ja mielenrauhaa ei löydy millään.

 

Jos pitää itseään kaikkein tärkeimpänä, se synnyttää pelon, että joku voi vahingoittaa itseä. ”Olen erinomainen, ja tuo henkilö yrittää vahingoittaa minua.” Sellainen ajatus syntyy, ja silloin suuttuu. Sitten tullaan kateelliseksi: “Tuo toinen tahtoo olla minua parempi.” Ajattelemalla, että toinen ei ole mitään ja itse on älykäs, rikas ja kuuluisa, synnyttää ylpeän asenteen. Ajattelemalla, että tarvitsee sitä ja sitä eikä tahdo, että muut saisivat noita asioita, synnytetään halu. Lopuksi tietämättömyys saa aikaan sen, että mieli käpertyy kokoon, on raskas olo ja ajatukset pyörivät pikkuasioissa.

 

Kun asiaa tutkii, huomaa, että viisi mielenmyrkkyä liittyy käsitykseen itsestä kaikkein tärkeimpänä. Siihen takerrutaan tiukasti. Ajatellaan pelkästään itseä. “Muut ovat minua vastaan ja tahtovat vahingoittaa minua.“ Minä, minä, minä. ”Hän tahtoo olla parempi kuin minä.” Taas minä. “Minä ja hän, me emme ole samalla tasolla. Minun täytyy saada sitä ja sitä.” Kun mielentila on sellainen, että viisi tunnetta vallitsee ja itseä pidetään tärkeimpänä, ei koskaan pysty sanomaan: “Nyt riittää. Olen tyytyväinen.” Niin ei voi sanoa, koska niin ei koskaan tunne. Sellainen mieli ei ole avara vaan kutistunut ja yliherkkä.

 

Jos joku esimerkiksi vain istuu lähimailla, mielenmyrkkyjen vallassa hänet näkee vihamielisenä ja voi päätellä: ”En usko että hän pitää minusta.” Kun katsot häntä silmäkulmastasi, toinen havahtuu, ja jää ihmettelemään, miksi häntä katsellaan kummallisesti. ”En ole tehnyt mitään, miksi hän katsoo minua noin? Ehkä hän on mielisairas ja tahtoo vahingoittaa.” Hän katsoo sinua tuimasti ja päättelet: ”No niin, taas! Jo toinen vihamielinen katse.” Alatte riidellä ja riita kasvaa suuremmaksi, ja se on täysin turhaa. Sitä sanotaan väärinkäsitykseksi. Väärinkäsitysten, riitelyn ja tappelemisen syy on, että, oma mieli on käynyt ahtaaksi ja yliherkäksi.

 

Riidat koskevat useimmiten hyvin pieniä asioita. Joku laskee tavaran käsistään ja toinen siirtää sen. Toinen siirtää sen takaisin: ”Älä laita sitä siihen vaan tähän.”  Sitä siirrellään sitten edestakaisin. ”Minä olen oikeassa ja sinä väärässä.” Se on aivan turhaa, mutta asioita suurennetaan. Se on merkki yliherkästä mielestä ja siitä että tuntee olevansa tärkein ja ajattelee vain itseään. Jos tällä tavoin takertuu voimakkaasti siihen, että on tärkein, ei koskaan saa sitä mitä haluaa. Jos rakastaa muita, hekin rakastavat itseä. Parasta rakkautta on rakastaa muita. Sitten opitaan kaikkein paras tapa rakastaa.

 

Yleensä ottaen kaikki ongelmamme ja kärsimys alkaa hyvin pienestä. Kun viha syntyy, se pitää tunnistaa heti: ”Ahaa, alan suuttua.” Se on tarkkaavaisuutta ja viisautta. Vaikka käyttäisi vain tätä menetelmää, se on viisautta. Mielen voi hallita olemalla tietoinen ja tarkkaavainen.

 

Kerron teille tarinan. Se liittyy rakkauteen ja myötätuntoon ja tapahtui Kiinassa. Olipa kerran pariskunta. Vaimo ei tullut hyvin toimeen anoppinsa kanssa ja he riitelivät jatkuvasti. Kävi niin, että he erään kerran riitelivät oikein kovasti, ja vaimo suuttui perin pohjin. Hänen vihansa ei laantunut ja hän aikoi hautoa ajatuksia anopin murhaamisesta. Lopulta hän meni lääkärin luo ja pyysi myrkkyä, jolla voisi tappaa tämän. Hän sanoi lääkärille: ”Tarvitsen myrkyn, koska anoppi nalkuttaa ja kiusaa minua. Tapan hänet myrkyllä ja sitten olen onnellinen.” Lääkäri suostui ja antoi myrkyn käyttöohjeineen: ”Anna tätä anopillesi. Hän ei kuole heti, vaan hitaasti. Anna tätä lääkettä hänelle joka päivä hiukan ruokaan sekoitettuna. Jos hän kuolee pian, kaikki arvaavat ja minä joudun vankilaan. On parempi, että hän kuolee hitaasti. Samalla kun annat lääkkeen, puhu hänelle kauniisti.”

 

Miniä oli iloinen ja antoi myrkkyä anopilleen päivittäin ruoan kanssa mukavia jutellen. Mielessään hän ajatteli: ”Pian hän kuolee.” Muutaman päivän kuluttua hän pohti: ”Eipä anoppi olekaan hullumpi.” Kuukauden kuluttua hän oli tullut siihen tulokseen, että anoppi oli kunnon ihminen. ”Voi sentään! Olen antanut hänelle myrkkyä kuukauden päivät, mitä tehdä?” Hän oli alkanut pitää tästä ja myös anopin asenne oli muuttunut. Hän piti miniästään jopa enemmän kuin omasta pojastaan.

 

Miniä juoksi lääkärin pakeille huolissaan. ”Pyysin sinulta myrkkyä kuukausi sitten tappaakseni vanhan anoppini, mutta nyt pidänkin hänestä, hän on hyvin mukava. Kun luulin häntä pahaksi, erehdyin. Olisiko myrkkyyn joku vastalääke?” Lääkäri kysyi: “Ajatteletko tosiaan noin? “Kyllä”, nainen vastasi. “Olen pahoillani, vastalääkettä ei ole.” Miniä tuli hyvin surulliseksi. Silloin lääkäri sanoi: “Jos ei ole myrkyttänyt ketään, ei ole vastalääkettäkään. Jos on myrkyttänyt jonkun, tarvitsee vastalääkkeen.” Tässä tapauksessa ei ole vastalääkettä myrkylle, jota ei ole annettu.” Sekä lääkäri että miniä olivat iloisia. Sitten lääkäri antoi miniälle menetelmän. Kerron teille nyt, minkälainen menetelmä se oli.

 

Alussa miniä ja anoppi olivat väärinkäsityksen vallassa ja näkivät toisensa hyvin kielteisesti. Niin he riitelivät kovasti. Kun miniä puhui anopille kauniisti, kumpikin muuttui ja näki toisensa eri valossa. Kokoon käpertyneellä mielellä aiheuttaa hankaluuksia itselleen ja muille, avoimella ja keveällä mielellä levittää ympärilleen onnea ja rauhaa ja kokee niitä myös itse. Se on tarinan loppu.

 

Ellei tahdo olla hyödyksi muille, muut tuntuvat uhkaavilta, ja taistelemme heitä vastaan, eikä rauhaa ja onnea synny koskaan. Vaikka voittaisi miten monta vihollista, aina syntyy uusia. Kun todella tahtoo voittaa vihollisen, hänet on tapettava. Tapa yksi, kaksi tulee tilalle. Tapa kaksi, neljä ilmestyy. Jos tappaa neljä, tulee kahdeksan, ja lopulta koko maailma on täynnä vihollisia, eikä heitä voi enää voittaa. Vihollisia tulee aina lisää.

 

Todellinen vihollinen on vihan tunne ja muut mielenmyrkyt. Jos itsellämme on rauha, jokainen näkee meidät ystävänä, eikä meillä ole ketään vihollista. Ihmiset kuuntelevat puhettamme. Ystäviä tulee lisää. Jos maan hallitsijat ajattelevat kansan parasta, kansa äänestää heitä ja he saavat lisää valtaa. Jos he eivät huolehdi kansasta, heitä ei äänestetä ja he menettävät valtansa. Se on asioiden luonto, toisistaan riippuvuus.

 

Esimerkiksi Hitler Saksassa alisti monia vihollisiaan ja tappoi heitä. Silloinkaan, kun hän tappoi, hän ei tuntenut mielenrauhaa ja lopuksi hän teki itsemurhan. Hän ei saavuttanut päämääriään ollenkaan.

 

Jos todella asenteemme on olla hyödyksi muille, mielemme muuttuu avoimeksi ja suureksi, meillä on rohkeutta ja itseluottamusta ja laaja näkemys. Näemme muut ystävinä ja muut pitävät meistä luonnollisesti. Silloin kaikki näyttävät hyviltä. Kun käytämme silmälaseja, joiden linssit ovat puhtaat, näemme kaiken puhtaana. Ei ole vihollisia, on itseluottamusta, rauha ja onni vallitsevat.

 

On vielä yksi esimerkki. Sen lopussa kysyn teiltä jotakin. Se ei ole vaikea kysymys. Esimerkki kertoo miehestä, joka kävelee halki metsien, kautta vuorien ja laaksojen. Ennen vanhaan sillä tavoin käveltiin. Tämä mies saa jalkapohjiinsa tikkuja ja kivet satuttavat häntä. Hän keksii keinon: ”Peitän tien nahalla.” Hän tekee niin, mutta nahka riittää peittämään vain viitisen kilometriä, ja sitten hänen täytyy taas kävellä soran päällä. Mitä hän voi tehdä?

 

Vastaukset: Käyttää kenkiä. Kävellä käsillään. Hyppiä puusta puuhun. Oppia levitoimaan.

Rinpoche: Jos se on mahdollista, niin se on oikein hyvä. Kauan sitten ihmisillä ei ollut kenkiä, eivätkä he osanneet mietiskellä. Kerron teille nyt. Paras menetelmä on ottaa pieni pala nahkaa, sen suuruinen, että jalat peittyvät. Se riittää ja toimii yhtä hyvin, kuin että peittäisi koko maanpinnan nahalla. Sama koskee mieltä. Jos on mielenrauha, jos on rauhoittanut ristiriitaiset tunteensa, se on sama kuin voittaisi kaikki maailman viholliset.

 

Meille on etu tässä elämässä, jos motivaationamme on olla hyödyksi muille. Sanotaan, että jos tuntee edes pikkuriikkisen myötätuntoa, se puhdistaa aioonien mitalta pahaa karmaa. Jos meillä on mieli, joka hyödyttää muita, pahat henget ja haamut eivät voi meitä vahingoittaa, Mustat maagikot eivät voi meitä silloin vahingoittaa, kun haluamme olla myille hyödyksi. Jos kehitämme vihan tunteita mielessämme ja vahingoitamme muita, se vahingoittaa myös itseämme. Toimimalla muiden hyödyksi hyödymme itse ja muutkin hyötyvät. Luonnollisesti sekä muut että itse hyötyvät silloin.

 

Aikaisemmat Buddhat ja bodhisattvat seurasivat bodhisattvan tietä täydelliseen valaistumiseen, buddhuuteen. Kun saavutamme valaistumisen, siihen kuluu kaikkitietoisuus, täydellinen rakkaus ja voima. Miksi nämä kolme ominaisuutta kehittyvät? - Koska aiemmin on kehitetty bodhimieli ja ajatus muille hyödyksi olemisesta. Syy siihen, että vaeltaa ympäri samsaraa elämä toisensa jälkeen, on se, että ajattelee itsekkäästi olevansa paras, että itsen pitäisi voittaa ja muut ovat vähäisempiä ja heidän pitäisi hävitä.

 

Voi toivoa muiden parasta kolmella tavalla. Ensimmäinen on rakastavalla ystävällisyydellä ja myötätunnolla, toinen on rajattomalla rakastavalla ystävällisyydellä ja rajattomalla myötätunnolla ja kolmas on bodhimielellä. Niiden kautta mieli avartuu ja laajenee. Mikä on kaikkein avoimin ja vahvin mieli? Se on ajatella, että mieleni luonnolliseen tilaan, bodhimieleen, perustuvalla asenteella tahdon vapauttaa kaikki tuntevat olennot kärsimyksestä kokonaan ja saattaa heidät täydellisen valaistumisen tasolle. Siksi työskentelen. Sellainen mieli on kaikkein suurin. Se on ainoa tie. Mitä suurempi mieli, sitä suurempi hyöty siitä seuraa.

 

Esimerkiksi, jos kylvää lääkekasvin siemenen, sen juuri on hyödyllinen, sillä on parantavia ominaisuuksia. Jos kylvää myrkkykasvin siemenen, tulos on myrkyllinen. Tämä oli kuvaus bodhimielen hyödyllisyydestä.

 

Jos ottaa bodhisattvavalan, mitä sitoumuksia siihen liittyy? - On monia, mutta yksi sisältää kaikki muut sitoumukset. Se on pyrkimys saattaa kaikki tuntevat olennot pois kärsimyksestä täydellisen valaistumisen tasolle. Sen mielessä pitäminen on sitoumuksen perusta. Vaikka riitelisikin jonkun kanssa silloin tällöin, ja joku aiheuttaisi itselle vahinkoa, häntä ei saa hylätä, ei jättää ulkopuolelle. Sen sijaan tulee ajatella: ”Juuri nyt vahingoitat minua, mutta lopulta saan sinut valaistumaan.” Silloin tällöin riitoja ja epämiellyttäviä tilanteita voi syntyä. Ellei ole kokonaan puhdistanut mielensä virtaa viidestä mielenmyrkystä, on tietenkin helppo ruveta riitelemään ja voi syntyä väliaikaisia hankaluuksia ilman, että pystyy hallitsemaan sitä.

 

Ei voi ajatella niin, että aikoo tuoda kaikki tuntevat olennot valaistumiseen - paitsi tuota. Se on väärin. Kuitenkin silloin tällöin pieni epäilys voi herätä ja saattaa ajatella, että ei pysty siihen. Se ei haittaa, kunhan syvällä sydämessään pitää kiinni ajatuksesta, että kaikkien tuntevien olentojen saattaminen pois kärsimyksestä ja täydelliseen valaistumiseen olisi oikein hyvä asia. On hyvin hyvä ajatella niin.

 

Sanotaan, että vaikka rikkoisi bodhisattvavalansa, sen ottamisesta on silti ollut paljon hyötyä. Verrataan kahta tilannetta. Toinen on, että ei ole ottanut bodhisattvavalaa, eikä tee sen enempää hyvää kuin pahaakaan, ja toinen on, että on ottanut valan, pitää sen tietyn ajan, mutta ei tee erityisemmin hyvää eikä pahaa, ja sitten rikkoo valan. Näistä kahdesta valan ottaminen siihen saakka, kunnes se rikotaan, on hyödyllisempi. Jos ottaa bodhisattvavalan, eikä riko sitä, saavuttaa nopeasti valaistumisen. Tähän päättyvät bodhisattvavalaa koskevat ohjeet.

 

Otamme nyt bodhisattvavalan. Kaikki ne, jotka tahtovat ottaa sen, visualisoikaa tai tuntekaa, että edessänne avaruudessa on Buddha Sakyamuni, hänen alapuolellaan bodhisattva Chenrezig ja hänen ympärillään monia Buddhia ja bodhisattvoja. Ajatelkaa, että he ovat täydellisesti läsnä. Turvaudutte, tunnustatte, annatte lahjoja ym. Buddhan, Chenrezigin ja kaikkien bodhisattvojen edessä. Vaikka ette voi lausua rukouksia, ajatelkaa näin, ja Rinpoche lausuu rukoukset puolestanne.

 

Turvautuminen

Sanje chö tang tsoji cho nam la

chang-chub bardu dani chabsu’nchi

dagi jinsok jipe sönam ji

drola penchir sanje drupar sho.

 

Turvaudun Buddhaan, Dharmaan (Buddhan oppi) ja Sanghaan (korkeat bodhisattvat) kunnes saavutan valaistumisen. Täydellistämällä kuusi hyvettä (anteliaisuus, moraali, kärsivällisyys, ahkeruus, mietiskely ja viisaus) toivon saavuttavani buddhuuden kaikkien olentojen hyväksi.

 

 

Neljä rajatonta ajatusta

Semchen tamche deva tang

dewe jutang denpar jurchik

dugnal tang dugnalchi jutang dralvar jurchik.

Dugnal mepei dewa dampa tang

min dralvar jurchik

nyering cha tang ni tang dralvei tang-nyom

chenpo la nepar jurchik.

 

 

Olkoot kaikki olennot onnellisia ja olkoon heillä onnen syyt

Olkoot he vapaita kärsimyksestä ja kärsimyksen syistä

Älkööt he koskaan olko erossa todellisesta onnesta, jossa kärsimystä ei ole

Ja toimikoot he aina viisaasti ja oikeudenmukaisesti ilman halua omistaa läheisensä ja ilman vihaa muita kohtaan.

 

Omistaminen

Chatsalwa tang chöching shakpa tang

jesu yirang kulshing solwa yi

gewa chungse daki chi-sakpa

tamche dzokpe changchup chenpor ngo.

 

Sen vähäisen hyvyyden, jonka olen saanut aikaan osoittamalla kunnioitusta, antamalla lahjoja, tunnustamalla, iloitsemalla (muiden hyvistä teoista), kutsumalla (opettajia) ja rukoilemalla; omistan sen täydellisen valaistumisen päämäärälle.

 

 

Bodhicitta:

Chang-chup nyingpor chiji bar

sanje namla chapsu’nchi

chödang chang-chup sempa-yi

tso.la-ang deshin chapsu’nchi.

 

Turvaudumme kaikkiin Buddhiin kunnes saavutamme valaistumisen tosiytimen.

Samaten turvaudumme Dharmaan ja bodhisattva Sanghaan.

 

Jitar ngönchi deshek-chi

chang-chup tukni chiepa tang

chang-chup sempe lapa-la

deda rimshin nepatar.

 

Juuri kuten aikaisemmat Buddhat päättivät ensin saavuttaa valaistumisen ja

sitten etenivät aste asteelta bodhisattvaharjoituksen eri tasojen kautta,

Deshin drola pentön-tu

chang-chup semni chieji shing

deshin tu-ni lapala-ang

rimpa shindu laparji

 

samalla tavalla myös me kehitämme valaistumiseen pyrkivän mielen kaikkien olentojen hyödyksi ja

aste asteelta myös teemme harjoitusta tuon ohjelman mukaan.

 

Tämä lausutaan kolme kertaa.

 

Ajatelkaa, että edessänne ovat Buddha Sakyamuni, jalo Chenrezig ja kaikki Buddhat ja bodhisattvat. Tulee kehittää tunne siitä, että on ottamassa bodhisattvavalaa näiden ylhäisten jumaluuksien edessä.

 

Mitä valasta tulee ajatella? ”- Buddhat ja bodhisattvat ennen meitä sitoutuivat tähän valaan. He tekivät harjoitusta sen mukaisesti edeten asteittain aina täydelliseen valaistumiseen saakka ja lupasivat toimia kaikkien tuntevien olentojen hyödyksi saattaakseen heidät täydelliseen valaistumiseen. Siksi minä nyt otan bodhisattvavalan.” Ajattelette tätä ja rentoudutte hetken.

 

Pitäkää mielessänne syy, miksi bodhisattvavala otetaan, ja toistakaa perässäni:

 

Bodhicitta:

Chang-chup nyingpor chiji bar

sanje namla chapsu’nchi

chödang chang-chup sempa-yi

tso.la-ang deshin chapsu’nchi.

 

Turvaudumme kaikkiin Buddhiin kunnes saavutamme valaistumisen tosiytimen.

Samaten turvaudumme Dharmaan ja bodhisattva Sanghaan.

 

Jitar ngönchi deshek-chi

chang-chup tukni chiepa tang

chang-chup sempe lapa-la

deda rimshin nepatar.

 

Juuri kuten aikaisemmat Buddhat päättivät ensin saavuttaa valaistumisen ja

sitten etenivät aste asteelta bodhisattvaharjoituksen eri tasojen kautta,

 

Deshin drola pentön-tu

chang-chup semni chieji shing

deshin tu-ni lapala-ang

rimpa shindu laparji

 

samalla tavalla myös me kehitämme valaistumiseen pyrkivän mielen kaikkien olentojen hyödyksi ja

aste asteelta myös teemme harjoitusta tuon ohjelman mukaan.

 

Tämä lausutaan kahdesti.

 

Nyt toistamme rukouksen kolmannen kerran. Sanon viimeisen sanan hyvin hitaasti. Sen sanan lopussa teidän tulee ajatella, että bodhisattvavala on tullut mielenne virtaan ja olette ottaneet valan. Toistakaa siis (kolmas kerta).

 

Ajatelkaa nyt, että olette saaneet siunauksen ja bodhisattvavala on tullut mielenne virtaan. Teistä on tullut bodhisattvoja! Se on totta. Jos vaihdamme nimemme, niin muutumme. Olemme muuttuneet bodhisattvoiksi ja kutsumme itseämme siksi. Jos muutamme aikomuksemme sen mukaiseksi, me todella muutumme bodhisattvoiksi ja saavutamme valaistumisen. Koska meistä nyt on tullut bodhisattvoja, on syytä iloon.

 

Pohdiskelemme, kuinka aluttoman ajan alusta lähtien aina tähän saakka emme ole voineet saavuttaa mitään päämäärää, mutta tänään olemme muuttuneet bodhisattvoiksi, meillä on tämä vala. Tästä päivästä eteenpäin voimme toteuttaa olentojen hyödyn, sen tiedon varassa iloitsemme suuresti. Toistakaa sitten Rinpochen johdolla:

 

Tengdü daktse drebu yö

mi-yi sipa lekpar top

tering sanje riksu chie

sanje sesu dakden jur.

 

Dani daki chine chang

riktang tümpe letsam-te

chön-me tsümpe rik-dila

nyokpar minjur detar-cha.

 

Nyt elämästäni on tullut hedelmällinen - olen saavuttanut hyödyllisen ihmiselämän.

Tänään olen syntynyt buddhaperheeseen. Tänään minusta on tullut buddhien perillinen.

 

 

Nyt, mitä se minulta vaatiikaan, toimin sopusoinnussa tämän sukulaisperheeni kanssa

enkä koskaan tee mitään, mikä saattaisi tahrata tämän virheettömän ylvään linjan.

 

 

 

Iloitsemme sitten muiden ansioista. Koska olemme ottaneet tänään bodhisattvavalan, meidät ikään kuin esitellään erilaisille jumaluuksille, (samsarisille) jumalille ja olennoille, joiden mieli on Dharmalle myönteinen ja jotka harjoittavat Dharmaa. Selvänäköisinä he tunnistavat meidät ja iloitsevat kanssamme. Olen nyt bodhisattva ja työskentelen teidän hyödyksenne, iloitkaa kanssani.” Olkaa hyvä ja toistakaa sanat:

 

Daki tering chio-po tamche-chi

chen-ngar drowa deshek nyitang-ni

bardu tela dröndu pözin-ji

lhatang lhamin lasok gawar-ji.

 

 

Tänään, suojelijoitten läsnä ollessa, kutsun kaikki olennot

vieraikseni suureen buddhuuden juhlaan. Jumalat, puolijumalat ja muut, iloitkaa!

 

On varsin soveliasta iloita tänään, koska on ottanut bodhisattvavalan, ja on tosiasia, että meidän on mahdollista saavuttaa täydellinen valaistuminen.  On sallittua, että muut olennot iloitsevat puolestamme, ja me voimme olla iloisia heidän puolestaan siksi, että emme pidä itseämme liian pieninä tai heikkoina kehittämään bodhimieltä, vaan uskomme voivamme toteuttaa olentojen hyödyn. Olemme todella muuttuneet bodhisattvoiksi, meillä on buddhaluonto ja myös kaikilla tuntevilla olennoilla on; ja lopulta me kaikki valaistumme. Siksi voimme iloita.

 

Teemme nyt toivomusrukouksen. Toivomme, että hyöty bodhisattvavalan ottamisesta ja pitämisestä tulee kaikkien hyväksi; jotta kaikki tuntevat olennot olisivat vapaat kärsimyksestä ja kaikki olennot, joiden lukumäärä on rajaton kuin avaruus, saavuttavat valaistumisen. Tällä motivaatiolla lausumme rukouksen sanat ja samalla ajattelemme, että kaikki Buddhat ja bodhisattvat ovat läsnä avaruudessa edessämme. ”Kuten te aiemmin omistitte ansionne tuntevien olentojen hyödyksi, jotta saattaisitte heidät valaistumiseen, samaa menetelmää käyttäen minä omistan kaikki ansioni tuntevien olentojen hyödyksi.” Ja toistakaa sanat:

 

  

Chang-chup semni rinpoche

machie pana chie jur-chik

chiepa nyampa mepa-tang

kongne kongdu pelwar sho.

 

Chang-chup semtang mindral shing

chang-chup chöla sholwa-tang

sanje namchi yong-zung shing

düji lenam pongwar sho.

 

Chang-chup sempa namchi-ni

drotön tukla gongdrup sho

gömpo yi-ni kang-gong pa

semchen namla denjor sho.

 

Semchen tamche detang denjur chik

nge-dro tamche taktu tongpar sho

chang-chup sempa kangda sarshuk pa

deda künchi mönlam drup par sho.

 

 

Neljä rajatonta ajatusta

Semchen tamche deva tang

dewe jutang denpar jurchik

dugnal tang dugnalchi jutang dralvar jurchik.

Dugnal mepei dewa dampa tang

min dralvar jurchik

nyering cha tang ni tang dralvei tang-nyom

chenpo la nepar jurchik.

 

 Kallisarvoinen bodhimieli, syntyköön se heissä, joissa se ei vielä ole syntynyt.

Siellä missä se on syntynyt, älköön se laantuko vaan kasvakoon yhä suuremmaksi.

 

Älkäämme koskaan erotko bodhimielestä, jota harjoitetaan valaistumista edistävissä teoissa

ja jota kaikki Buddhat täydellisesti vaalivat, hylätkäämme vahingolliset toimet.

 

Toteutukoon kaikki mitä bodhisattvoilla on mielessään olentojen hyödyksi.

Tapahtukoon olennoille se, mitä suojelijat heille  toivovat tapahtuvan.

 

Olkoot kaikki olennot onnellisia ja tulkoot kaikki kärsimyksen tilat pysyvästi tyhjiksi.

Täyttyköön jokainen rukous, jonka puhtailla tasoilla oleskelevat bodhisattvat lausuvat.

 

 

 

 

Olkoot kaikki olennot onnellisia ja olkoon heillä onnen syyt

Olkoot he vapaita kärsimyksestä ja kärsimyksen syistä

Älkööt he koskaan olko erossa todellisesta onnesta, jossa kärsimystä ei ole

Ja toimikoot he aina viisaasti ja oikeudenmukaisesti ilman halua omistaa läheisensä ja ilman vihaa muita kohtaan.

 

Toistan vielä uudelleen kahdesti neljä mittaamatonta ajatusta. Voitte lausua mukanani, jos tunnette sanat, tai voitte vain istua paikoillanne rentoutuneella mielellä ja sisältöä ajatellen.

 

Kuvitelkaa, että Buddha Sakyamuni, Chenrezig ja kaikki Buddhat ja bodhisattvat heidän ympärillään sulautuvat meihin ja ovat meistä erottamattomia. Rentoutukaa.

 

 

Ta mar chap yul ö-shu da-dang dre.

 

Lopulta turvautumisen kenttä sulautuu valoon, joka imeytyy minuun.

 

 

Tähän se päättyy. Teemme omistusrukoukset.

 

 

Omistusrukouksia

Sönam deji tam-tse zig-pa nji

tob-ne nje-pei dra nam pam tshe ne

tse ga na tsi palab drupa ji

sipe tshole dro va drol-var sho.

 

 

Jampal pawo jitar chempa tang

kuntu zangpo de yang de shin te

dedag künchi dzesu da lob ching

gewa didag tamche rabtu ngo.

 

 

Sanje kusum nyepe jinlap dang

chönyi minjur denpe jinlap dang

gendün michie dünpei jinlap chi

jitar ngowa mönlam drup-par sho.

 

 

Chang-chup semni rinpoche

machie pana chie jur-chik

chiepa nyampa mepa-tang

kongne kongdu pelwar sho.

 

 

Miten täydellistä bodhimieltä kehitetään

Kotisivulle

Tämän ansion kautta toivon saavuttavani kaikkitietoisuuden, voittavani pahuuden

ja vapauttavani olennot

olemassaolon merestä, missä myllertää syntymän, sairauden, vanhenemisen ja kuoleman aallokko.

 

 

Omistan tämän hyvän teon tulokset vilpittömästi ja tavalla, joka saa sen kasvamaan, rohkean Manjushrin ja Samantabhadran loistavia esimerkkejä seuraten.

 

 

Buddhan kolmen kayan ylevän läsnäolon siunauksella,

kaikkien asioiden muuttumattoman olemuksen siunauksella

ja vilpittömästi toivoen, että sangha pysyy yhtenäisenä,

toteutukoon tämä rukous juuri niin kuin on toivottu.

 

 

Kallisarvoinen bodhimieli - syntykoon se heissä, joissa se ei vielä ole syntynyt.

Siellä missä se on syntynyt, älköön se laantuko vaan kasvakoon yhä suuremmaksi.