Chenrezig initiaatio

 

Gyalwa Karmapa Ogyen Trinley Dorje antoi tämän initiaation 14.3.2003 Gyoton luostarissa, Ìntiassa. Samalla hän selosti sen taustaa ja vaiheita.

 

 

Initiaatio, joka tänään annetaan, on peräisin oivaltaneelta mestarilta nimeltä Tsultrim Zangpo, jolle Chenrezig ilmestyi näyssä. Hän on erottamaton toisesta mestarista nimeltä Khyungpo Naljor, jonka kirjoittamaa Chenrezig sadhanaa monet meistä tekevät. Sen lukemistransmissio annetaan täällä Gyotossa aina ennen yleisövastaanottoja.

 

Mitä hyötyä initiaatiosta on?

 

Kun Buddha käänsi dharman pyörää kolmannen kerran, hän opetti buddhaluonnosta, täydellisen heräämisen siemenestä (sanskritiksi tathagatagarbha), joka on kaikissa elävissä olennoissa, heidän todellinen olemuksensa. Buddhaluonto ei ole vain jotain aikaisemmin ollutta, vaan initiaatio voi tuoda sen näkyviin nyt, herättää sen mahdollisuudet. Initiaatio on lääke, joka poistaa kehon, puheen ja mielen epäpuhtaudet ja puhdistuneina niiden luonto on kolme vajraa. Ja jotta voisi kuunnella, pohdiskella ja mietiskellä salaisen mantrayanan opetuksia, tarvitsee initiaatioita, jotka tekevät harjoitukseen sopivaksi.

 

Lyhyesti, initiaatio toimii kolmella tavalla: saa täydellisen heräämisen siemenen itämään, puhdistaa kehon, puheen ja mielen, sekä valmistaa ja valtuuttaa harjoittajan vajrayana-harjoitusten tekoon.

 

Initiaatio voidaan antaa viidellä eri tavalla:

-          neljän tantran täydellinen initiaatio

-          suppea initiaatio

-          initiaatio, joka antaa valtuuden mietiskellä jumaluutta ja resitoida mantaa

-          initiaatio, joka keskittyy mantraan

-          lukemistransmissio

 

Tänään annetaan initiaatio, joka keskittyy mantraan. Mitä perustaan, polkuun ja tulokseen tulee, sutra- ja mantrayanan välillä on monia eroja. Niistä suurin on se, että mantrayana sisältää initiaatioita ja sutrayana ei.

 

Turvautuminen

 

Miksi jumaluuksia pitää rukoilla? Yleisesti sanottuna sellaisen jumaluuden kuin Chenrezigin sydän ja mieli on täynnä puhdasta rakkautta ja myötätuntoa; se kuvataan koukkuna, johon uskon rengas tarttuu. Ellei meillä ole uskon rengasta, myötätunnon koukku ei voi tarttua meihin. Samalla kun kutsumme Chenrezigin myötätuntoa toimintaan, vahvistamme omaa uskoamme. Rukouksen jälkeen, jotta mielemme virta puhdistuisi, turvaudumme ja kehitämme bodhimielen, joka on toive saavuttaa täydellinen valaistuminen kaikkien olentojen hyväksi. Turvautumisvala on se, mikä erottaa buddhalaisen ja ei-buddhalaisen, ja bodhicitta erottaa mahayanan harjoittajan peruspolkua kulkevasta (hinayanan harjoittajasta).

 

Mikä on turvautumisen ydin? Jotta olisimme suojassa samsaran kärsimyksiltä, turvaudumme Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan. Peruskulkuneuvon (sravakoiden ja pratyekabuddhien) turvautumisvalat eroavat mahayanan turvautumisvaloista kolmella tavalla: aikomuksen, keston ja turvautumisen kohteen suhteen.

 

Peruskulkuneuvossa turvaudutaan, jotta itse vapauduttaisiin samsarasta ja löydettäisiin henkilökohtainen rauha ja hyvinvointi. Mahayanassa turvaudutaan itsen ja kaikkien elävien olentojen tähden.

 

Peruskulkuneuvossa turvaudutaan eliniäksi, mahayanassa täydelliseen valaistumiseen saakka.

 

Peruskulkuneuvossa ei turvauduta Buddhan kehoon, vaan ajatellaan, että se on kärsimyksen piirissä. Siinä turvaudutaan kahteen muuhun Jalokiveen: dharman totiseen tiehen, joka johtaa täydelliseen valaistumiseen - jona pidetään kaikkien virheiden lakkaamista, sekä sanghaan, heihin, jotka tekevät tälle tielle kuluvia harjoituksia.

 

Uttaratantra shastra kuvaa mahayanan turvautumista näin: turvaudutaan Buddhaan, jota pidetään kolmen kayan (ulottuvuuden) ruumiillistumana, turvaudutaan dharmaan kirjoituksina ja oivalluksina, jotka ohjeiden perusteella syntyvät, ja turvaudutaan sanghaan, bodhisattvoihin kymmenellä bodhisattvatasolla.

 

Tässä initiaatiossa turvaudumme seuraamalla mahayana-perinnettä ja pidämme kolme korkeinta aspektia mielessä. Muistaen sen, mihin pyrimme, otamme turvautumisvalan kaikkien elävien olentojen tähden, ei vain itsemme takia. Pidämme mielessä turvautumisen kohteen ja ymmärrämme, että Chenrezig on Kolmen Jalokiven ydinolemus. Jo ennen aikojen alkua hän on ollut täysin valaistunut, Buddha; hän on bodhisattva ja edustaa sanghaa; ja hänen sydämessään on dharma, johon sisältyvät kaikki kirjoitukset ja oivallukset. Pidämme mielessä turvautumisen kestoajan ja turvaudumme aina: tästä hetkestä siihen asti, kunnes saavutamme täydellisen valaistumisen.

 

Bodhimielen kehittäminen

 

Bodhicittaa kehitettäessä on kaksi aspektia: suhteellinen ja lopullinen (absoluuttinen). Mahayana sutralankarassa todetaan: "Täydellinen Buddha keräsi ansion ja viisauden kertymät. Kun alkuperäinen viisaus, joka ei käsitteellistä ilmiöitä, herää, sitä pidetään lopullisena."

 

Kun opettajamme Buddha kulki opiskelun polkua, hän harjaantui täydellisessä puhdistautumisessa ja saavutti varmuuden mielessään. Keskivaiheilla hän keräsi ansiota ja viisautta lukemattomien kalpojen ajan. Lopussa alkuperäinen viisaus, joka ei käsitteellistä ilmiöitä, syntyi; tai voidaan sanoa, että alkuperäisen viisauden ulottuvuus, joka tunnistaa mielen luonnon, tuli näkyviin. Lyhyesti, kun mielen virrassa syntyy ensimmäisen bodhisattvatason oivallus, sitä sanotaan absoluuttiseksi bodhimieleksi.

 

Kirjassa Guide to the Bodhisattva's Way Shantideva puhuu kahdenlaisesta suhteellisesta bodhimielestä: pyrkivästä ja työhön ryhtyneestä. Pyrkivä bodhimieli on mielentila, jossa tahdotaan vapauttaa kaikki elävät olennot samsaran kärsimyksistä ja saattaa heidät täydellisesti heränneeseen ja kaikkitietoiseen tilaan. Työhön ryhtynyt bodhimieli astuu pyrkivää mieltä edemmäksi ja osallistuu hyödyllisiin tekoihin esimerkiksi harjoittamalla kuutta täydellisyyttä.

 

Tänään nostatamme suhteellisen tai absoluuttisen bodhimielen. Koska absoluuttinen bodhimieli vastaa ensimmäisen bodhisattvatason oivallusta, suurin osa meistä luultavasti kehittää suhteellista bodhimieltä. Jos täällä on absoluuttisen bodhimielen saavuttaneita, se on erinomaista, mutta epäilen, että enemmistö meistä työskentelee suhteellisella tasolla. Ensin siis kehitämme pyrkivän bodhimielen ajattelemalla, että koska en yksin voi saattaa kaikkia eläviä olentoja täydellisesti heränneeseen tilaan, saavutan jalon Chenrezigin tason. Se on syy ottaa initiaatio. Initiaation vastaanottaminen on itse asiassa toimintaan ryhtynyt bodhimieli. Täten kumpikin suhteellisen bodhimielen osa-alueista sisältyy tähän.

 

Jotta suhteellinen bodhimieli syntyy, tarvitaan neljä syytä, joita kutsutaan neljäksi mittaamattomaksi: puhdas rakkaus, myötätunto, ilo ja tasa-arvo. Puhdas rakkaus on toive siitä, että kaikki olennot olisivat onnellisia ja heillä olisi onnen syyt. Myötätunto on toive siitä, että olennot olisivat vapaat kärsimyksestä ja kärsimyksen syistä. Ilo on toive, että olennot eivät olisi vain vapaita kärsimyksestä, vaan että ilo olisi aina heidän ulottuvillaan. Tasa-arvo merkitsee tässä puolueettomuutta. Sitä, että kolme ensimmäistä toivettamme eivät koskisi vain heitä, jotka tuntuvat läheisiltämme, vaan myös heitä, jotka näyttävät olevan etäisiä.

 

Visualisaatio ja initiaation vaiheet

 

On monia tapoja kehittää visualisaatio, tässä käytämme niistä lyhyintä, missä Chenrezig ilmentyy täydellisenä hetkessä. Hän on välittömästi läsnä, ja ympäristö muuttuu itsestään Chenrezigin puhtaaksi maaksi Potala-vuorineen. Tämä tulee kuvitella kirkkaasti kuin puhtaan peilin heijastama kuva, yksityiskohtien tulisi erottua selkeinä.

 

[Initiaation aikana Karmapa selvitti jokaisen osion toiminnat, kun voima annetaan keholle, puheelle ja mielelle.]

 

Chenrezigin kehon eli muodon initiaatio vihkii meidät hänen kehonsa mietiskelyyn. Se ilmenee ja on samalla tyhjä. Chenrezigin puheen initiaatio vihkii meidät joko pitkän mantran tai lyhyen om mani padme hung -mantran lausuntaan. Ne opetetaan sekä sutrissa että tantroissa. Se vihkii meidät myös harjoitukseen, joka liittyy mantraan, ja jossa säteillään ja vedetään takaisin sisään valoja, jotka puhdistavat kuusi maailmaa. Kuuden tavun mantra on Chenrezigin toiminnan ydin. Mitä enemmän sitä lausumme, sitä suurempi hyöty siitä on.

 

Kolmannessa initiaatiossa ei käytetä välikappaleita, vaan pelkästään levätään mahamudra mietiskelyssä. Tämän harjoituksen kautta ymmärrämme, että mikään ei ole dharmadhatun tuolla puolen. Ilmiöiden laajuudessa mikään ei ole siitä erillään. Tietämättömyyden voimasta suhteellisella tasolla koko ilmiöiden kirjo kuitenkin syntyy. Sitä voi verrata uneen, mikä auttaa ymmärtämään, kuinka nämä ilmiöt ovat harhanomaisia. Silloin kun uneksimme lukemattomista asioista: tiikereistä, norsuista ym., pidämme niitä todellisina. Kun heräämme, on selvää, etteivät ne ole totta. Ei tarvitse korjata tilannetta; tarvitsee vain herätä, ja kaikki mikä oli olemassa, katosi. Se, mikä syntyi tietämättömyyden voimasta, katosi ilmiöiden laajuuden säteilevään selkeyteen, jota ei ole tehty.

 

Tätä tilaa kutsutaan myös mahamudran luonnolliseksi tilaksi. Kaikilla suhteellisilla ilmiöillä, miten ne ilmenevätkään, on todellinen luonto, jota ei ole tehty. Ikiajoista alkaen ne ovat olleet juuri niin kuin ne ovat; sitä kutsutaan mahamudran luonnolliseksi tilaksi. Jotta sen saavuttaisi, tulee pidättäytyä seuraamasta harhaanjohtavia ilmiöitä ja levätä rauhassa olennaisessa luonnossa, joka on ei-tehty, loppumaton ja itsestään läsnä. Kun tällä tavoin lepää meditaation tilassa, tapahtuu jotain, mitä ei ole ennen kokenut: luonnollinen mieli näkyy selkeästi. Tämä mielen luonnon esiin tuleminen ilman ajatusrakennelmia on absoluuttinen Chenrezig, absoluuttinen luonto.

 

Kun näin lepää meditaatiossa ilman häiriöitä, siihen sisältyy tyyneyden tilassa oleminen ja syvällisen näkemyksen mietiskely. Todellinen oleminen, ei-tehdyssä dharmatassa yksipisteisesti lepääminen, on tyyneyttä. Kun tietää, että kaikkien ilmiöiden luonto on dharmata ilman ajatusrakennelmia, se on syvempää ymmärrystä.

 

Mielen luonnossa lepääminen ilman ajatusrakennelmia estää kallistumasta siihen äärimmäisyyteen, että kaikki olisi pysyvää. Koska Chenrezig ilmestyy tästä luonnosta, se estää kallistumasta siihen äärimmäisyyteen, ettei mitään ole. Kun mietiskelemme puhdasta rakkautta ja myötätuntoa, niin saavutamme aikanaan kaksi muoto-kayaa, jotka ovat hyödyksi muille: nirmanakaya ja sambhogakaya muodostuvat sitä kautta, että mietiskellään jalon Chenrezigin harhanomaista muotoa. Tämä on mielen initiaatio, joka vihkii mahamudra-meditaatioon.

 

Kun lepää tyynessä tilassa olo on helppo ja voi tuntea iloa. Istunnon jälkeen tavallinen olo palaa; käytös ei ole muuttunut eikä mieli vahvistunut. Siksi se, mitä tapahtuu istunnon aikana ja sen jälkeen, on yhdistettävä. Istunnon jälkeen tulisi pystyä olemaan hyödyksi muille puhtaan rakkauden ja myötätunnon avulla. Jos niin ei käy ja palaa vain tavalliseen henkilöllisyyteensä, jota käsitteellinen mieli johtaa, silloin tyyneydessä lepääminen ja mahamudra-mietiskely ei ole ollut hyödyksi. Ei pitäisi käydä niin, että saa jonkinlaisen kokemuksen rauhasta ja myötätunnosta ja jälkeenpäin palaa pika pikaa vanhoihin käyttäytymiskaavoihin takaisin. Jos tekee kunnolla meditaation ja jälkimeditaation vaiheen, harjoitus on täydellinen.

 

Omistusrukous

 

Initiaation pääosa on nyt käyty läpi. Sen lopuksi tehdään omistusrukous. Se on tärkeä ja siihen pitää sisältyä neljä asiaa: ensinnäkin se, mitä omistetaan, tässä tapauksessa Chenrezig initiaation vastaanottamisen ansiokas teko. Siihen yhdistetään kaikki hyvät teot, joita olemme tehneet, teemme ja tulemme tekemään.

 

Toiseksi omistukseen tulee sisällyttää omistuksen kohde. Voisimme omistaa ansion niin, että synnymme korkeampiin maailmoihin: ihmiseksi tai jumalaksi, mutta sellainen ansio häviää lopulta ja ponnistuksemme valuvat hukkaan. Voisimme omistaa ansion niin, että saavutamme sravakan tai pratyekabuddhan tason, mutta se ei ole paras tapa.  Korkein omistuksen kohde on täydellinen herääminen, kaikkitietoisuus. Keskittyneinä siihen korkeimpaan päämäärään, meidän tulee tehdä omistusrukous.

 

Kolmanneksi, omistuksen tarkoitus ei ole olla hyödyksi vain itsellemme, vaan teemme sen, jotta kaikki olennot voisivat saavuttaa buddhuuden tason. Neljänneksi, omistuksesta on se hyöty, että ansio pysyy kunnes olemme täydellisesti heränneet.

 

Jälkeenpäin olemme edelleen hyödyksi olennoille suurella myötätunnolla. Tämän hyvyyden jatkumo on lakkaamaton ja loputon kuin avaruus.

 

'Bodhisattva Lodro Mikyopan pyytämässä sutrassa' sanotaan:

"Niin kuin vesi, joka valuu suureen valtamereen ei häviä, kunnes meri häviää,

heräämiselle omistetut hyvät teot eivät häviä, ennen kuin tuo herääminen tapahtuu."

 

Jos vesipisara putoaa mereen, niin vaikka se on pikkuriikkinen, se ei haihdu, ennen kuin koko meri haihtuu, eivätkä hyvien tekojen juuret häviä, ennen kuin valaistuminen on saavutettu, jos omistaminen on tehty bodhimielellä.

 

Pyydän, että teette omistusrukouksen bodhimielellä ja omistatte tämän initiaation vastaanottamisen ansiot sekä kaikki kolmessa ajassa kerätyt ansiot niin, että kaikki elävät olennot, joita on mittaamattomasti niin kuin avaruus on loputon, vapautuvat samsaran merestä, eikä kukaan jää  taakse, ja kaikki saavuttavat täysin heränneen tilan.

 

[On totta, että kaikkien olentojen on vaikea saavuttaa herännyt tila hetkessä, mutta he pystyvät heräämään ja rukoilemme, että he vapautuisivat samsarasta pian.]

 

Omistamme ansion niin, että kun tämän elämän ilmiöt haalistuvat ja seuraavan elämän ilmiöt bardossa nousevat, tapaamme Chenrezigin, ja hän johtaa meidät Sukhavatin puhtaaseen maahan lännessä; siellä synnyttyämme valaistukaamme nopeasti ja olkoon meistä hyötyä monille eläville olennoille.

 

 

Lähde: Dharma Nectar 2/2003

Muita Chenrezig-aiheisia tekstejä

Karmapan toiminta

Karmapan seitsemäntoista inkarnaatiota

Kotisivulle