|
17. Karmapa Ogyen Trinley Dorje vastasi vuonna 2000 dharmaoppilaiden kysymyksiin, pian sen jälkeen kun hän oli paennut Tiibetistä. Hän oli silloin 14-vuotias. Alkuperäinen haastattelu löytyy englanniksi täältä.
Kysymys: Miten aloitteleva dharmaoppilas kirjoittaa kunnollisen artikkelin Karmapasta?
Karmapan vastaus: Oikea motivaatio ja vilpittömyys ovat tärkeämpiä kuin buddhalaisuus uskontona.
Kysymys: Miksi tulit Intiaan?
Vastaus: Tulin Intiaan säilyttääkseni kulttuurini, buddhalaisuuden, ja levittääkseni bodhimieltä kaikille tunteville olennoille. Vaikka jouduin jättämään luostarini, omaisuuteni ja vanhempani, se kannattaa dharman levittämisen vuoksi. Tahdon koettaa auttaa tuntevia olentoja, vuoria, puita ja jokia.
Kysymys: Millaisena näet roolisi Karmapana ja mitä aiot tehdä?
Kysymys: 16. Karmapa matkusti Arizonaan vuonna 1974 tavatakseen alkuperäiskansoihin kuuluvan hopi-intiaaniheimon vanhimpia. Hän täytti heille annetun ennustuksen: "Kun rautalintu lentää, kun hevoset juoksevat pyörien päällä, kuningas saapuu punaisen miehen maahan." (Padmasambhava 700-luvulla). [Karmapa auttoi hopi-intiaaneja sateen teossa.]16. Karmapalla oli erityinen suhde noihin Amerikan alkuperäisasukkaisiin, hopeihin. Miten näet tämän suhteen ja aiotko kehittää suhdetta hopi-vanhimpiin?
Kysymys: Länsimaisina ihmisinä tämä
ennustus kiinnostaa meitä erityisesti, mikä olisi meidän erityinen
osamme tässä?
Kysymys: Oli kiintoisaa kuulla, että sisällytit vuoret, puut ja joet kaikkia olentoja kohtaan solmimaasi sitoumukseen. Voisitko sanoa jotain nuorisolle ja heidän kasvattajilleen, joille ympäristönsuojelu on myös tärkeää? Vastaus: Kunnollinen kasvatus kaiken perusta. Kasvatuksen tulisi nojata kulttuuriin, säilyttää perinteitä ja opettaa tiedollisia taitoja. Kaikkien näiden tulisi perustua keskittymiseen. Kunnon kasvatuksen pitäisi opettaa hyviä tapoja. On tärkeää, että oppilailla on myös vapautta. He tarvitsevat vapautta ilmaistakseen itseään omalla tavallaan ja löytääkseen parhaan tavan, jolla voivat olla hyödyksi kaikille olennoille. Kysymys: Kun näin Karmapan ensimmäistä kertaa hämmästyin tapaa, jolla hän yksilöi yleisönsä, katsoo suoraan silmiin ja hymyilee. Se ei ole mikään tavallinen hymy. Se on hymy, josta huokuu myötätunto ja se täyttää minut kokonaan. Se inspiroi niin, etten haluaisi enää koskaan hukata yhtään hetkeä elämästäni. Sen takia tahtoisin vain tietää… mikä saa sinut hymyilemään? Vastaus: Ei ole tärkeää, mikä minut yksilönä saa hymyilemään. Tärkeää on se, mikä saa ihmiskunnan hymyilemään. Ihmiskunta hymyilee, kun motivaatiomme ja tekomme vastaavat toisiaan.
|