Khenpo Karthar Rinpoche:

Tarkkaavaisuuden ydin

Englannin kielestä käännetty ja julkaistu Karma Triyana Dharmachakran luvalla.
Julkaisuoikeudet 1998 Karma Triyana Dharmachakra

Perustilanteemme ihmisinä on hyvin rikas ja täynnä voimavaroja. Meillä on kyky tulla täyteen kukoistukseen paljon rikkaammassa ja terveemmässä mielentilassa, kuin mitä tavallisesti koemme. On aivan kuin ulottuvillamme olisi hyvin parantava ja tehokas lääke. Jos käytämme sitä hyödyksi, se tuo terveyttä ja hyvinvointia. Kysymys kuuluu, miten tehdä niin. Miten käyttää voimavaramme?

Ensinnäkin meidän täytyy tietää miten työstää voimavarojamme niin, että kokisimme niiden tehon. Jos esimerkiksi haluamme kirjoittaa jotain siten että se kuulostaa järkevältä ja tarkoituksenmukaiselta, meillä täytyy olla paperia ja toimiva kynä. Tarvitsemme myös kätemme ja silmiemme ponnistuksen ja mitä tärkeintä, mielemme yhteistyön.

Jos yksikin näistä tekijöistä puuttuu, kirjoitus on pakostakin epätäydellinen. Ellei mustetta ole, emme saa mitään kirjoitettua. Elleivät silmämme katso sitä, mitä kirjoitamme, teemme paljon virheitä. Kirjoitammeko edes paperille on epävarmaa. Jos mieli on häiriintynyt muihin ajatuksiin kuin niihin, jotka aiomme panna paperille, teemme myös monia virheitä.

Tässä tutussa tilanteessa huomaamme, että kaikkien näiden eri osatekijöiden yhteistyö on tarpeen. Myös mielen kanssa työskennellessämme, ja soveltaessamme oikeita menetelmiä herännyttä mielentilaa kehittääksemme, tiettyjen osatekijöiden täytyy tulla yhteen ja niitä täytyy käyttää.

Sutrissa Buddha selitti, että mieltä kesytettäessä meidän täytyy etsiytyä yksinäiseen paikkaan tai yksinäisiin olosuhteisiin. Se ei välttämättä tarkoita menoa erämaahan. Yksinäisyys tässä tapauksessa merkitsee ennemminkin turvallisuutta.

Yksinäinen paikka ei ole sellainen, missä meidän täytyy olla huolissamme siitä, että käytämme jonkun toisen maata ja joku voi käskeä meidät pois tai että siellä saattaa olla villieläimiä tai että se ei ole tukeva ja jotain saattaa pudota päällemme. Jos meillä on tällaisia pelkoja ympäristöön tai fyysisiin oloihin liittyen, se ei sovi mietiskelypaikaksi.

Saattaa myös olla niin, että olemme hiljaisessa ja turvallisessa paikassa mutta sisäisesti mielemme on erilaisten ajatusten vallassa. Ehkä pohdiskelemme asioita, jotka meidän täytyy tehdä, virheitä, jotka olemme tehneet, kadumme ja turhaudumme niistä. Saatamme huolehtia puhelimen soimisesta, että menetämme tärkeän tapaamisen jne.

Voimme viihdyttää mieltämme erilaisilla ajatuksilla ja häiriötekijöillä. Silloinkaan emme ole todella yksinäisyydessä tai hiljaisuudessa paitsi ulkoisesti. Sellainen itsensä hemmottelu ei tuota mielen kesyttämisen kokemusta eikä ohjaa mieltä terveemmille urille.

Vastalääke itsensä hemmottelulle löytyy sitoumuksestamme. Kun sitoudumme löytämään hiljaisen paikan, se on tehtävä täysin ja vilpittömästi. Meidän on annettava itsellemme vilpitön lupaus siitä, että kun mietiskelemme, teemme sitä täysin keskittyneesti sen sijaan, että jatkaisimme tavanomaisia ajatuskehiämme muistellen menneitä, suunnitellen tulevaisuutta ja viihdyttäen itseämme kaikenlaisilla ajatuksilla, jotka itse asiassa ovat pettäviä. Meidän on sitouduttava pysymään tiukasti sen parissa, mitä olemme tekemässä.


Seitsemän seikkaa: mietiskelyasennon rakentaminen

Sutrat jatkavat sanoen, että meidän tulisi asettua mukavalle istuimelle, missä ei ole tarvetta nojautua vasemmalle eikä oikealle, eikä myöskään liikaa eteen tai taaksepäin. Nojautuminen voi aiheuttaa fyysisen järjestelmän, kehon rakenneosien toiminnan tasapainohäiriöitä.

Tällä mukavalla tasaisella istuimella tarvitsemme jotain, mitä kutsutaan nimellä ting nge dzin bur chon. Ting nge dzin tarkoittaa samadhia tai mietiskelyä ja bur chon tarkoittaa mietiskelytyynyä. Perinteisesti Tiibetissä mietiskelijät käyttävät neliskulmaista tyynyä, jonka korkeus on 4-5 sormenleveyttä. Joillekin sopii hieman korkeampi, toisille matalampi, riippuen ruumiin mittasuhteista. Istu tyynyn päällä niin, että se on takamuksesi alla, ei liian edessä, ja löydä mukava asento missä voit olla suorassa.

Kun olet löytänyt paikkasi tyynyllä, aseta jalkasi vajra-asentoon, jos mahdollista. [Toim.huom: Tätä on kutsuttu myös täyslootusasennoksi, mutta tiibetiläiset eivät käytä sitä termiä. Suom.huom: Intialaisessa hathajoogassa käytetyssä täysristi-istunnassa eli lootusasennossa vasen jalka on päällimmäisenä. Tiibetinbuddhalaisessa vajra-asennossa oikea jalka on päällimmäisenä.] Tämä ei ole helppo asento, ja ellet ole siihen tottunut, tavallinen risti-istunta (sattva asento) kelpaa. Vajra-asentoa ja risti-istuntaa kutsutaan tuhoutumattomiksi asennoiksi siinä mielessä, että ne ovat vakaat ja maadoittuneet. Se on ensimmäinen huomioon otettava seikka mietiskelyasennossa.

Toinen kehon asento on nimeltään ”ylös vetäminen”. Kun olet istuutunut risti-istuntaan asettaudu niin, että voit tuoda pakarasi yhteen. Sulje ja jännitä sen jälkeen peräaukon sulkijalihakset ja vedä sitten sisäelimiä ylöspäin hengittämättä ja ponnistaen kohtalaisesti. Sen jälkeen rentouta lihakset hitaasti ja varovaisesti takaisin normaaliasentoon.

Puhumme tässä siitä, miten ulkoisin keinoin voimme auttaa mielen kesyttämistä ja tehdä siitä helpompaa. Esimerkiksi tämä tietty asento parantaa terveyttämme ja auttaa ylläpitämään kehon elonvoimaa ja lämpöä. Tämä varmasti auttaa mielen voimistamisessa ja kesyttämisessä.

Kolmas asento on koskettaa kummallakin peukalon päällä nimettömän sormen ensimmäistä tai toista niveltä - ensimmäinen on se, joka yhdistää sormen kämmeneen. Peukalo voi olla kummassa nivelessä tahansa riippuen siitä, kumpi tuntuu kädessäsi luonnollisemmalta, mutta ei nivelten välissä. Sulje sitten sormet rentoutuneeseen ja löysään nyrkkiin ja tuo nyrkit polvien päälle kämmenet alaspäin.

Pidä siis peukalo kahdesta vaihtoehdosta siinä asennossa, joka tuntuu luonnollisemmalta. Tärkeintä on, että selkäsi pysyy suorassa ja polvet niin lähellä lattiaa kuin mahdollista. Jos pystyt tähän jo suhteellisen hyvin ja asentosi on oikein, älä ponnistele ylimääräisesti vaan ainoastaan pidä kyynärpääsi ja käsivartesi suorassa. Tässä on ennemminkin kyseessä luuston suoristamisesta kuin siitä että jännittäisi kudoksia, ihoa tai lihaksia, joiden täytyisi pysyä rentoina. Ainoastaan luuranko pidetään suorassa.

Jos selkäsi ei ole erityisen suora ja sinulla on vaikeuksia laskea polvia alas, pieni ponnistus ja käsivarsien suoristaminen auttaa lopulta tuomaan polvet hiukan lähemmäksi maata, mikä helpottaa selän suorassa pysymistä.

Neljäs kohta koskee sitä, että vaikka istuessasi käsivarret olisivatkin suorat, selkäsi saattaa silti olla vääntynyt tai köyristynyt, kädet ovat saattaneet liukua hiukan polvien yli. Jos niin on, jatkaessasi istumista asentosi muuttuu yhä huonommaksi ja köyristyt entistä enemmän, vaikka käsivartesi olisivat edelleen suorassa. Jos niin käy, sinun tulee suoristaa selkärankaasi. Suoran ja pystyn asennon pitäminen tällä tavoin on hyvin tärkeää. Suorista alaselkäsi taivuttamalla lantiota hiukan liikuttaen vatsanseutua taaksepäin niin, että alaselän mahdollinen kaarevuus poistuu.

Viides kohta koskee katseen suuntaa. Ilman, että koettaisit katsoa kieroon kohdista kummankin silmän katse nenään ja sieltä suoraa linjaa pitkin alaviistoon kyynärän mitan etäisyydelle kehostasi. Vaikkakin selkäsi on suora niskaan saakka niska voi vahingossa kallistua sivulle, eteen tai taaksepäin. Katseen asettaminen tällä tavoin auttaa niskaa pysymään kallistumatta liikaa mihinkään suuntaan.

Kuudes kohta on antaa kielen levätä litteänä ja jossain määrin tiukasti kitalakea vasten. Kieli on hieman kaartunut eteenpäin ja lepää keskellä kitalaen etuosaa (ei aivan korkeimmalla kohtaa eikä myöskään heti hampaiden takana). Tästä, niin kuin muistakin kohdista on välittömiä tai väliaikaisia hyödyllisiä vaikutuksia sekä myöskin pitkän ajan hyötyä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa välitön hyöty on, että kun lepuutat kieltäsi tällä tavoin, sinun ei tarvitse niellä niin usein, mikä saattaa olla häiritsevää, ja se myös estää yskänpuuskia.

Seitsemäs kohta kehon asennossa liittyy siihen, että niskasi ei ehkä ole aivan suorassa. Vaikka se olisikin suurin piirtein suorassa asetettuasi katseesi alaviistoon, se voi nojata hiukan eteen tai taaksepäin. Välttääksesi sitä vedä leuka sisään hivenen niin, että äänihuulissa tuntuu hieman puristusta. Tällä tavoin kaularanka on suorassa linjassa selkärangan kanssa luoden hyvin oikean ja suoran asennon.

Nämä ovat kehon seitsemän asentoa, joita suositellaan lämpimästi opetusten eri tasoilla.

Koska kaikki eivät ole tottuneet näihin kehon asentoihin, tai koska ruumiin notkeus ja muut seikat vaihtelevat, toiset pystyvät näihin asentoihin helpommin ja nopeammin kuin toiset. Olipa tilanne mikä tahansa, on tärkeää ymmärtää millainen ihanne istuma-asento on ja koettaa toteuttaa se mahdollisimman tarkasti omassa meditaatioharjoituksessa.

Mitä seurauksia huonossa asennossa olemisesta on? Jos mietiskelee vaikkapa tuijottaen ylöspäin jatkuvasti, se saattaa ensin tuntua kevyeltä ja mukavalta siinä mielessä, että on selkeä olo. Mutta jonkin ajan kuluttua voi tuntea kuin leijuvansa tai tulee paljon ajatuksia, vihaa tai turhautuneisuutta. Koska mieli ja keho ovat toisiinsa yhteydessä huono kehon asento voi nostattaa tällaisia tunnereaktioita.

Jos mietiskelemme eteenpäin kumarruksissa, se saattaa hetkellisesti tuntua rentouttavalta ja mukavalta, mutta todellisuudessa emme silloin kesytä mieltämme hallitulla tavalla. Sanotaan, että jos jatkaa sillä tavoin, se lisää tietämättömyyttä. Meistä tulee yhä laiskempia ja vaivumme uneen.

Sen kemian tai rakenteen mukaan, millä keho toimii, me annamme erilaisille toimintamalleille ärsykkeitä. Jos kallistumme oikealle mietiskellessämme, olemme alttiita miellyttävän laatuisille häiritseville tekijöille. Jos kallistumme vasemmalle, olemme alttiita epämiellyttäville haluille ja sen kaltaisille häiriöille. Sen mukaan kummalle puolelle nojaamme erilaatuiset häiriöt lisääntyvät ja me olemme erityyppisten halujen vietävissä. Tämän ymmärryksen valossa voimme nähdä kehon asennon tärkeyden.

Seitsemän kehon asennon muistaminen ja kunnollinen harjaantuminen niissä on hyvin tärkeää. Jos epäonnistuu niistä yhdessä, se aiheuttaa paljon haittaa mielen kesyttämisessä. Alussa ei ehkä ole kovin helppoa eikä mukavaa yrittää pysyä tässä asennossa. Se saattaa merkitä pienen epämukavuuden kestämistä tai pientä ponnistusta, mutta pitkällä tähtäyksellä se on varmasti vaivan arvoista.

Esimerkiksi, kuten edellä on sanottu, voi tuottaa hankaluutta saada yhteen paperi, kynä, mieli, silmät ja käsi, mutta toisinaan jonkin asian pitäminen hankalana ei anna siitä oikea kuvaa. Jos meillä on kaikki nämä tekijät, voimme välittää erittäin tärkeän sanoman kunnolla, ja niinpä nk. hankaluudet kannatti kestää. Ja toisaalta, jos yksikin tekijä jäi puuttumaan, tärkeä viesti ei mennyt perille.

Samalla tavoin nämä kaikki kehon asennot auttavat kesyttämään mieltä tehokkaasti ja luomaan yhä suuremman tyyneyden ja mielenterveyden.

Mietiskelyssä on monia eri menetelmiä. Jos kaikki eivät käytä täsmälleen samaa menetelmää kuin me itse, se ei tarkoita, että ne olisivat täysin erilaisia tai vääriä mitä perusmietiskelyyn tulee. Esimerkiksi, kehittääksemme mielen tarkkaavaisuutta ja yksipisteisyyttä voidaan käyttää tiettyjä kohteita kuten pistettä, valonsädettä, tavua tai kirjainta tms. Nämä eivät kuitenkaan ole kaikkein tehokkaimpia ja helpoimpia keinoja.

Aluksi meidän saattaa olla helppoa käyttää sellaista kohdetta. Uutena asiana se voi viehättää, ehkä tuntuu mukavalta keskittyä siihen. On kuitenkin kaksi syytä, miksei se ole kaikkein tehokkain menetelmä.

Ensimmäinen liittyy mielemme asteittaiseen kehittymiseen ajatuksen tilasta ajatuksettomaan, ei-käsitteelliseen tilaan. Ei ole helppoa lakata takertumasta erillisiin, aineellisiin, kiinteisiin kokonaisuuksiin ja siirtyä ymmärtämään epäaineellisuutta, mielentilaa ilman viitekohtia. Jos olemme kehittäneet jotain kuvaa kohtaan niin paljon tutunomaisuutta, ettemme tiedä, miten lakata pitämästä sitä todellisena tai kiinteänä, se voi nousta esteeksi, vaikkei niin välttämättä olekaan. Toinen syy siihen, ettei sellainen kohde ole paras mahdollinen, on se, ettei se ole erityisen luonnollinen. Se on jotain itsemme ulkopuolella ja jollakin tapaa pinnallinen. Sen jälkeen kun alkuperäinen viehtymys on kadonnut, se tuntuu hyvin erilliseltä.

Kaikkein tehokkain ja luonnollisin mietiskelymenetelmä on työskennellä hengityksen kanssa. Syntymähetkestämme aina siihen saakka kun otamme viimeisen hengenvetomme ja kuolemme, se on sama kuin elämänvoimamme. Meillä on siihen hyvin läheinen kosketus. Me hengitämme jatkuvasti. Kun ajatellaan muiden menetelmien mahdollisia puutteita, hengityksen käyttäminen on mitä tehokkain menetelmä.

Harjoitukseen ryhtyminen

Kun ensin on ymmärtänyt sisäisen tai mentaalisen yksinäisyyden tärkeyden sekä lähiympäristössä vallitsevan yksinäisen tilanteen tärkeyden, sovelletaan kehon seitsemän kohdan asentoa. Ei ole tiettyä järjestystä, jossa asentoon mennään, mutta tulee varmistaa, että kaikki kohdat ovat oikein. Kun olet päässyt siihen mukavasti ja pystyt pitämään sen, älä suunnittele enää muuta. Se mitä tapahtuu näin istuessasi on, että olet tilassa nimeltä ”sopusointuinen yllätys”. Häiritseviä ajatuksia ei ole ja olet hämmästynyt, koska kaikenlaiset ajatukset eivät vaivaa.

Kaikki yllätykset eivät tietenkään ole miellyttäviä tai sopusointuisia, mutta tämä on laadultaan sopuisa. Ne, jotka eivät ole tottuneet tähän asentoon ja joille se tuottaa hankaluutta, eivät helposti saavuta tätä avoimuuden tilaa. Riippuen itse kunkin menneistä tavoista reagoida tunnetasolla tiettyjä kiihkeitäkin kaavoja noudattaen, me emme ehkä pysy sopusointuisen yllätyksen tilassa kauan, ehkäpä vain hetkisen. Sen pituus riippuu siitä, miten kauan olemme harjoittaneet mietiskelyä, ja muista seikoista.

Tämän alkuhetken jälkeen häiriöt tai ajatukset nousevat. Kun ne nousevat, ota hidas, lempeä ja syvä sisään hengitys sierainten kautta ja anna hengityksen tuntua navan alapuolella. Sitten hengitystä pidättämättä hengitä ulos aivan yksinkertaisesti. Tämä hengitys rikkoo ajatusten tai häiriöitten ketjun automaattisesti ja keskittää sinut. Se tuo myös sisään puhdasta ilmaa ja antaa tunkkaisen ilman päästä ulos.

Kun olet keskittänyt itsesi täten, seuraa vain hengitystäsi. Kun hengität ulos, mielesi seuraa ulosmenevää hengitystä; kun hengitys tulee sisään, mieli seuraa sisään tulevaa hengitystä. Siinä ei ole mitään keinotekoista ensimmäisen syvän ja hitaan sisään hengityksen jälkeen. Siitä lähtien seurat luonnollista hengitysrytmiä, olipa se mikä tahansa, yrittämättä mitenkään muuttaa sitä, ponnistelematta hidastaaksesi tai nopeuttaaksesi sitä. Yksinkertaisesti seuraa hengityksen luonnollista kulkua ilman mitään ajatuksia siitä, miten kauas se menee tai koettamatta paikallistaa sitä tai tätä. Anna mielen pelkästään katsoa hengitystä, seurata hengitystä tai olla yhtä hengityksen kanssa. Tällä tavoin suhtaudutaan hengitykseen keskittymisen apuvälineenä. Me suhtaudumme ainoastaan hengitykseen, eikä meillä ole suhdetta mihinkään muuhun.

Harjaantuneemmat mietiskelijät, jotka kykenevät pitämään mielensä tällä tavoin keskittyneenä aivan helposti ilman häiriöitä voivat hieman tehostaa harjoitusta seuraamalla ja olemalla tietoisia ainoastaan sieraimista ulos menevästä ilmavirrasta - seuraten vain uloshengitystä. Tällä tavoin he siirtyvät kahdesta viitekohdasta - ulos ja sisään menevistä hengityksistä - pelkästään yhteen keskittymiskohteeseen.

On kaksi pääestettä, jotka heikentävät mietiskelyharjoituksen tehokkuutta ja vakautta. Niistä ensimmäinen on sutrien mukaan levottomuus tai ”villiys”. Se on tulosta vahvasta tunteesta kuten viha, suuttumus tai halu tai kiihottavasta väittelystä tai fyysisestä toiminnasta.

Kun näin on, asettuessasi mietiskelyasentoon ei rauhan tunnetta tule; itse asiassa asennon korjaaminen pahentaa tilannetta. Jos mietiskelet näin, vähitellen tulet yhä ärtyneemmäksi tai turhautuneemmaksi. Koetat käyttää itsekuria, joka ei toimi ja ajatuksia nousee entistä enemmän, kiihdyt, levottomuus lisääntyy ja turhautuneisuus kasvaa.

Selvitäksesi tilanteesta sutra suosittelee, että lasket katsetta alaspäin ja rentoudut istuessasi. Rentoudu, anna pään taipua rintaa vasten ja sulje silmät hyvin hellävaroen. Myös hengityksen tulisi olla hyvin kevyttä. Visualisoi, että hengityksesi muuttuu hyvin tummaksi ja hienoksi ja menee maan sisään näkymättömiin syvyyksiin. Hengitä sitten hitaasti sisään. Hengittäessäsi tätä tummaa, melkein näkymätöntä hengitystä on kuin koko olentosi muuttuisi pimeydeksi.

Pysy pimeyden tilassa ja toista tätä tarvittaessa useita kertoja. Näin tehdessäsi tunnet itsesi vakaammaksi ja normaaliksi etkä ole enää villien ajatus- ja tunnekuvioiden vallassa. Ota sitten tavanomainen kehon asento. Jos käytät tätä vastakeinoa liian kauan saatat vaipua uneen, joten heti kun tunnet rentoutuneesi tai palanneesi normaalitilaan palaa seitsemän kohdan asentoon ja tarkkaile hengitystä entiseen tapaan.

Toinen este on laiskuus. Mietiskelypaikkasi saattaa olla liian lämmin tai kostea, olet syönyt raskaan aterian, on pimeää tms.. Ehkä olet työskennellyt kovasti ja olet väsynyt. Kun sitten koetat mietiskellä tavanomaisessa mietiskelyasennossa, on kuin keho vajoaisi alaspäin. Aivan kuin jäseniä vedettäisiin pois oikeasta asennosta. Ajatusten on vaikea seurata hengitystä, yhteys katkeaa tai on heikko. On jopa vaikea sanoa oletko häiriintynyt vai etkö. Se on melkein unohduksen tilaan vaipumista.

Kun sellainen tilanne syntyy, ei ole kovin tehokasta eikä viisasta jatkaa yrittämistä. Sen sijaan muuta asentoasi ja suorista koko kehoa - koko kehoa, ei pelkää luustoa. Käytä hieman ponnistusta ja tiukenna asentoa oikein kunnolla. Katso silmilläsi suoraan ylöspäin ja käännä myös pää ylös. Visualisoi oikein kirkas valo yläpuolellasi ja kuvittele, että hengityksesi menee ulos tähän valoon ja tulee sisään valosta, kun hengität ulos ja sisään. Tällä tavoin pysyt paremmin hereillä ja normaalina fyysisesti ja mieleltäsi. Siitä voit sitten siirtyä takaisin tavalliseen asentoon ja seurata hengitystä kuten aikaisemmin.

Älä käytä vastakeinoja pitempään kuin on tarpeen. Kun tunnet olevasi tasapainossa, palaa hengityksen seurantaan, joko sisään ja uloshengityksen tai pelkän uloshengityksen, kumpi soveltuu sinulle paremmin. Nämä ovat hyödyllisiä lääkkeitä kahteen perusesteeseen. Näihin menetelmiin liittyy useita yksityiskohtia ja muunnelmia, jotka voit saada mietiskelynohjaajalta.

Eri henkilöt kokevat mietiskelyn eri tavoin. Joillekin mietiskely on alkuun helppoa ja mukavaa, eikä häiriöitä tai ajatuksia juurikaan ilmene; mutta kun he jatkavat istumista, ajatuksia alkaa nousta ja järjestelmällisyys katoaa. Näin voi jatkua, kunnes istunnon päättyessä henkilö on melkein turhautunut häiriöitten keskellä.

Tähän voi olla monia eri syitä, mutta yksi niistä on yliyrittäminen: työstää kehon asentoa liiaksi ja ponnistelee niin että jännittyy. Eräässä mielessä ei kiinnitä huomiota ollenkaan, mutta toisaalta, keskittymismielessä, tekee itsestään entistä jännittyneemmän ja tiukan. Se ei ole tehokasta eikä ohjeiden mukaista, siksi asiat eivät suju hyvin.

Kun niin tapahtuu, löysennä jäykistyneitä jäseniä hieman ja rentoudu. Tavoitteena on hyvin yhteen sopiva rakenne niin ruumiillisesti kuin mielen keskittymisen osalta, mutta sen tulee samalla olla avoin ja helppo. Se on tärkeää.

Toiset kokevat meditaation eri tavalla. Heille mietiskely on alun alkaen epämukavaa. He tuntevat asentonsa olevan poissa tasapainosta ja heillä on melko paljon ajatuksia. Sitten asteittain istunnon lähestyessä loppua heidän ajatuksensa vähenevät ja samalla vähenee epämukavuuden tunne. Lopussa heistä tuntuu, että on saavutettu hyvä yhteistyö mielen ja hengityksen välillä. Kun he jatkavat mietiskelyä, istunnon pidentäminen olisi mitä tervetulleinta. Jos mietiskely etenee tällä tavoin häiriöiden vähetessä ja avoimuuden tunteen vallitessa, se on yleensä merkki siitä, että asiat menevät oikeaan suuntaan. Silloin kannattaa jatkaa työskentelyä samalla tavalla eteenpäin.

Yksi hyvin tärkeä seikka on olla rajoittamatta mietiskelyharjoitusta pelkkiin muodollisiin mietiskelyistuntoihin. Kun olet saattanut istunnon päätökseen, älä heitä sitä pois palaten vanhoihin käyttäytymismalleihin. Jos teet niin, saat mietiskelystä hyötyä ainoastaan hyvin hitaasti ja harvakseltaan.

Lopetettuasi muodollisen harjoituksen sinun täytyy koettaa astua maailmaan mietiskely mukanasi - ei ehkä täysin, mutta ehdottomasti jokin aines siitä tulisi säilyä, jonkinlainen jännite, tietty tuntuma siitä. Voit esimerkiksi jatkaa tarkkaavaisuutta, lempeyttä ja pehmeyttä. On tietenkin niin, että lempeyskin voi olla aggressiivista, jos siihen liittyy paljon itsepäisyyttä. Ollaksesi vahva ja täsmällinen sinun ei tarvitse olla aggressiivinen. Meditaatioistunnon jälkeen sinun tulisi jatkaa aidon lempeyden ja pehmeyden tunteella.

Silloin tällöin, kun muistat, tarkista mietiskelysi laatu tai joitain sen eri puolia. Sinun ei tarvitse käydä läpi kaikkia kehon asennon yksityiskohtia, eikä seurata hengitystä, vaan ainoastaan olla itsesi kanssa, levätä jonkunlaisessa tietoisuuden tunteessa. Tämä on erittäin tärkeää tehdä niin usein kuin mahdollista. Sinun ei tarvitse kuluttaa siihen pitkää aikaa eikä ruveta tuijottamaan, mutta hetken aikaa ole tietoinen. Se voi tapahtua jopa hetkellä, kun teekuppi on tulossa huulillesi. Kestää hetken, ennen kuin kuppi on perillä. Voisit ehkä olla tietoinen juuri sen hetken verran. Voit myös olla tietoinen kuppia laskiessasi, tai minkä tahansa tämän kaltaisen tauon ajan.

Jokin mahdollisuus siirtää tietoisuuden kohdetta on aina läsnä, vaikka olisit keskellä kaaosta, kuten ihmisjoukossa, ja olisi selvitettävänä monia eri asioita, tai kun olet yhtäkkiä joutunut pelon valtaan. Jos sellaisessa tilanteessa voit pysähtyä edes hetkeksi, se avaa kokonaan uudenlaisen näkökulman. Kaaokseen ja hämmennykseen alkaa tulla järjestystä, tai ainakin jonkinlainen tuntuma siitä, mitä tehdä ja mistä aloittaa. Olla pelon valtaama on itse asiassa avoimuuden vastakohta. Jos olet sekaantunut väittelyyn tai muuhun keskusteluun, uuden näkökulman avaaminen auttaa suunnattomasti.

Herätä itsesi, jotta muistat tehdä näin. Jos teet niin yhä uudelleen, voit olla varma, että kuvasi siitä, miten asiat ovat, selkenee. Tällä tavoin mietiskelyharjoitus voi auttaa sinua kehittämään tehokkuutta ja täsmällisyyttä päivittäisissä toimissa, työssäsi, uralla ja kaikessa mitä teet. Kun jokin osa kaaoksesta ja ristiriidoista on poistettu, on paljon helpompaa työskennellä niiden ongelmien kanssa, joita nousee esiin. Vaikkei suurta syvällistä hyötyä alun alkaen olisikaan, vähintäänkin sinulle tulee tunne, että jos mietiskelet enemmän, perusavoimuus saa mahdollisuuden lisääntyä. Sen tähden todellinen hyöty on mielen selkeyden ja avoimuuden kasvussa. On niin sanotusti enemmän tilaa työskennellä, mikä on hyvin tärkeää.

Sitä kautta, että harjoitat muodollista mietiskelyä ja harjoitat itsekuria siinä sekä myös jatkat tarkkaavaisuuden harjoittamista muina aikoina, koet varmasti hyviä tuloksia harjoituksestasi jonkin ajan kuluttua. Sitten mietiskely alkaa vaikuttaa helpommin, eikä enää tarvitse ponnistella niin kovasti. Lyhyesti, kaikissa tilanteissa, kirjoitatpa tai luet kirjaa, jopa sivuja kääntäessäsi voit palata itseesi ja harjoittaa tämänkaltaista tarkkaavaisuutta.

Ohessa on esimerkki siitä, miten tällainen tarkkaavaisuus voi toimia. Perinteisessä luostarikoulussa ulkoluku (erityisesti tiettyjen juuritekstien memorisaatio) on hyvin tärkeää, ja kun oppilas saa ohjeita liittyen moniin kommentaareihin ja selityksiin, hän saattaa ottaa lainauksia monista eri teksteistä heti tuoreeltaan. Niissä on useita viittauksia, jotka vahvistavat ja selkeyttävät kyseistä asiaa.

Jotkut nuoret munkit työskentelevät tunnilla ahkerasti opetellen tekstejä ulkoa, mutta tauolla innostuvat leikkeihinsä. Lopulta he huomaavat, että on aika palata työhön, mutta heidän on vaikea syventyä uudelleen siihen, mitä opettelivat. Vastuullisemmat ja järkevämmät munkit muistelevat leikinkin aikana aina välillä seuraavaa riviä tai muutamaa lausetta siitä, mitä olivat opettelemassa. Seuraavalla tunnilla he muistavat sen ainakin jossain määrin ja se myös pysyy muistissa myöhemmin.

Lyhyesti kerraten yksi olennainen asia on kehon asennon tärkeys. Jotta mikään toiminta olisi tehokasta ja johtaisi tulokseen, kaikki se, mikä auttaa päämäärään, pitäisi liittää toimintaan. Tästä näkökulmasta katsoen kehon eri asennot auttavat tyynnyttämään ja kesyttämään mieltä. Hengityksen seurantaa käytetään mielentyyneyden edelleen kehittämiseksi. Muodollisten mietiskelyistuntojen lisäksi tulee muistaa yhdistää meditaatio jokapäiväisiin toimiin. Herättäen tarkkaavaisuutesi eri tilanteissa varaa hetkinen kaiken keskellä, ja sovella tällä tavoin mietiskelyä käytäntöön.

Seuraavaksi selitetään mietiskelyharjoituksesta tulevat hyödyt. Ensinnäkin minun on sanottava etten voi selostaa kaikkia hyötyjä, jotka mietiskelystä tulevat juuri nyt, ja vaikka selostaisinkin, se ei olisi ymmärrettävää. Voimme käydä aiheen läpi katsomalla välitöntä hyötyä, asteittaista hyötyä ja pitkän aikavälin hyötyä. Harjoittaessasi mietiskelyn eri asteita koet itse nämä hyödyt ja ne selitetään. Lähtökohta on se, että mietiskelyn hyöty ei rajoitu pelkästään siihen, että saavuttaa tyynen ja rentoutuneen mielentilan. Siihen liittyy enemmän. Se on jotain, mitä tehdä sisäisellä sitoumuksella koko elämän ajan.

Eräs asia, joka täytyy ymmärtää on se, miten mietiskely vaikuttaa fyysiseen kehoomme. Ruumis muodostuu viidestä elementistä, kuten niitä kutsumme. Kiinteä tai raskas puoli kehossamme on maaelementti. Kehon kuumuus ja lämpö on tulielementti. Kaikki erilaiset nesteet muodostavat vesielementin. Keveys tai liike kehossa on tuuli tai ilmaelementti. Viimeiseksi ruumiin aukot ja ontot tilat, sisäonteot muodostavat tilaelementin. Tämän järjestelmän keskellä on mieli.

Häkeltyneestä näkökulmasta katsoen mieli on jatkuva ketju ajatuksia. Näiden jatkuvien ajatuksien takia olemme kaikenlaisten nautintoa tuottavien ja viihdyttävien tunnereaktiomallien ja tottumusten vallassa. Se kiihottaa lisää hajanaisia ajatuksia ja tekee niistä entistä todemman tuntuisia johtaen entistä suurempaan hämmennykseen. Tätä kutsutaan samsariseksi mieleksi, mieleksi, joka toimii samsaristen mallien mukaan. Kun mieli ei ole tekemisissä tällaisten hajanaisten ajatusten kanssa eivätkä tottumukset ja kaavamaiset tunnereaktiot vaivaa sitä, kutsumme sitä valaistuneeksi mieleksi tai vajrayana opetusten näkökulmasta buddhaluonnoksi, jonka olemus on täysin puhdas.

Ne elementit, joista kehomme muodostuu, eivät ole pelkästään elementtejä siinä mielessä, kuin yleensä ajattelemme. Niillä on viisauden ominaisuus. Olet ehkä kuullut tapauksista, jotka liittyvät suurten mestarien kehoihin. Esimerkiksi, kun joku suuri mestari siirtyy pois, hänen ruumiinsa hajoaa ja häviää sateenkaariruumiiksi niin, ettei mitään aineellista jää. Joidenkin mestarien kuollessa heidän ruumiinsa kutistuu hyvin pieneksi. Kun joidenkin mestarien ruumiit polttohaudataan, ilmestyy pyhäinjäännöksiä, sateenkaaria tai kukkien sade. Nämä ovat tapahtumia, jotka tavalliset ihmiset näkevät, ne joilla on hämmentynyt havaintokyky. Korkeamman oivalluksen omaavat olennot todistavat erilaisista, syvällisemmistä tapahtumista.

Se, mitä näissä tilanteissa tapahtuu, on ilmennys siitä, mistä kehomme koostuu. Elementit eräässä mielessä eivät ole pelkkiä elementtejä. Suurten mestarien tapauksessa kuvatut tapahtumat ovat ilmennys heidän oivalluksestaan kaiken aineettomasta ja jakamattomasta luonnosta. Koska he ovat ylittäneet todellisuuden harhaan takertumisen, heidän oivalluksensa on ulkoisesti ilmaistu tällä tavoin.

Sitä mukaa kun harjoittaja edistyy, paitsi meditaatio-oivallusta, ilmenee monia poikkeuksellisia ja syvällisiä kokemuksia, oivalluksen merkkejä. On ollut monia sellaisia tapauksia, ja se voi tapahtua kenelle tahansa, joka mietiskelee jatkuvasti ja ahkerasti.

Esimerkiksi henkilö, joka on tulossa vanhaksi voi alkaa näyttää nuoremmalta. Joskus harmaantuneet hiukset voivat muuttua takaisin alkuperäisen tai luonnollisen värisiksi ja henkilön näkö saattaa parantua. Kehojemme fyysinen tai ulkoinen ilmaus koostuu eri elementeistä, mutta se ei ole rajoittunut pelkästään elementtien toimintaan.

Sen sijaan, että muuttuisimme seniileiksi iän myötä ja kadottaisimme muistimme ja mielen selkeyden, mietiskelijä voi kehittää kirkkaamman ja vakaamman mielentilan. Toisinaan ihmiset alkavat ymmärtää ja sisäistää kirjoituksia ja opinaloja, joihin he eivät aikaisemmin ole tutustuneet. On myös sanonta, että harjoittaja voi ”elää mietiskelyn ruualla.” Tämä merkitsee, että häntä ravitsee ainoastaan mietiskelyn voima, eikä minkään ravitsevan ruuan syöminen. Sellaista todella tapahtuu.

Jos ihmiset ovat jatkuvasti valtavan vihan tai halujen vallassa, se hukuttaa heidät. Niin monet asiat määräytyvät vihan ja halun mukaan, että se kuluttaa heidän energiansa kokonaan, ja heistä tulee lopen uupuneita. He tuntevat olevansa ikäänsä vanhempia ja heidän mielensä on hajanaisempi ja tylsempi kuin sen pitäisi. Erilaisissa elämän toiminnoissa, olivatpa ne henkisiä tai maallisia, heidän toimintakykynsä häviää ja he kokevat synkkyyden tilan. Koska heidän mahdollisuutensa kokea todellista viisautta on hukattu tai käytetty väärin, he tuovat eräänlaisen tuhon itsensä ylle.

Ennen vanhaan sekä buddhalaisissa että ei-buddhalaisissa perinteissä oli varsin tavallista vaeltaa erämaahan askeettina. Mietiskelytekniikat rajoittuivat shamatan kaltaisiin menetelmiin. Askeetti saattoi mietiskellä puun alla tai kalliopaateen nojaten vuosikaudet suurta ponnistusta osoittaen. Hänet nähtiin mietiskelemässä vuoden, kaksi, jopa useita, kehon heikentyessä ja muuttuessa melkein puun tai kallion väriseksi. Häntä voi olla vaikea erottaa, ellei katsonut tarkasti. Hän oli käytännöllisesti katsoen haihtumassa ympäröivään maisemaan, mutta silti elossa.

Koska askeetit eivät antaneet minkään häiritä mieltään, he kehittivät tietyn mielenrauhan. Kun mietiskelijä on kehittänyt tämän mielentyyneyden, mutta häntä ei ole ohjattu meditatiivisen tilan edelleen kehittämisessä, hän takertuu jatkuvasti tähän rauhaan tai autuuden tunteeseen. Koko tämän ajan ymmärrys rauhallisesta mielentilasta ravitsee tai pitää häntä yllä, mutta koska hän riippuu tässä rauhassa, hän ei tunnista viisautta. Jokin toimii, vaikkei sitä tunnisteta, joten silloinkin, kun mietiskelystä on rajoittunut käsitys, siitä on jotain hyötyä.

Hinayana harjoittajien elämistä on monia sellaisia esimerkkejä. Hinayana polun kulkijoiden näkemys tai ymmärrys on se, että pitäisi luopua absoluuttisesti kaikesta maallisesta ja tuntea absoluuttista inhoa syklisen olemassaolon tuskaa ja kärsimystä kohtaan ja samalla valtavaa kaipuuta mietiskelyn autuutta ja rauhaa kohtaan sekä sitä kohtaan, mikä on syklisen olemassaolon tuolla puolen. Nämä harjoittajat menevät myös eristyneisiin oloihin ja yksinäisyyteen mietiskellen siellä niin monta vuotta, että fyysisesti tai ulkoisesti on vaikea määritellä ovatko he elossa vai elottomia, jonkinlaisen tietoisuuden tai tajunnan kuitenkin jatkuessa.

Buddhalaisen harjoituksen valtavirrassa on ollut myös henkilöitä, joilla on ollut hyvä onni kohdata sellainen ulkoinen tilanne, missä mietiskelyn hyödyt ilmenevät. Yhdessäkin tapauksessa mietiskelijän ainoa ruuanlähde kolmen vuoden ajan oli lampaanmaksa: varmastikin siinä putosi paino jonkin verran, mutta ei sen pahempaa, hänen mielensä oli selkeä ja tajuinen. Suuri joogi Milarepa saattaa olla monille tutumpi. Monien vuosien ajan Milarepa mietiskeli jatkuvasti vuorilla. On tarina siitä, miten hän söi nokkosia, mutta sekin on epävarmaa, koska kesäisin oli hyvin vaikea löytää nokkosia, saati sitten talvella. Silti hän jatkoi monia vuosia ja suurella oivalluksella!

Jos luulet mietiskelyn tuovan elämääsi jotain syvällistä itsesi ulkopuolelta, olet kokonaan poissa jäljiltä. Se ei ole oikea näkemys, eikä ymmärrys, eikä totta. On tärkeää työskennellä niiden kykyjen ja mahdollisuuksien kanssa, jotka sinussa on. Sinulla itselläsi on kaikki tarvittava perustavan ja kaiken edellä käyvän hyödyn kehittämiseksi samoin kuin mitä käsittämättömimmin edistyneen hyödyn luomiseksi. On vain kysymys sen havaitsemisesta ja kyvystä tulla siitä osalliseksi.

Olen esitellyt teille kehon asennot, kuten vajra-asennossa istumisen (tai ellei se ole mahdollista, risti-istunnassa), ja peukalonpäiden asettamisen nimettömien sormien ensimmäisten tai toisten nivelten kohdalle sekä katseen tarkentamisen kyynärän mitan päähän eteesi. Näin siksi, että meissä toimii viisi tuulta.

Näistä tuulista jokaisen olemus on viisaus. Kun nämä tuulet tai tuulienergiat valuvat ulos kehostamme, syntyy kaikenlaisia häiriöitä, monenlaisia ajatuksia tietämättömyyden, vihan ja halun alueilla. Se luo paljon hämmennystä, koska näiden tuulien viisauden laatu heikkenee tai vähenee. Äsken mainitut kolme asentoa pitävät ”Kaikenkattavan tuulen” (yhden viidestä) kunnolla hallinnassa. Kun Kaikenkattava tuuli on hyvin hallinnassa, viisaus pysyy myös sisällä raviten kehitystämme. Nämä kehon kolme asentoa ovat ulkoisia asentoja, mutta sisäisesti ne auttavat pitämään Kaikenkattavan tuulen sisällä.

Eräs seitsemästä asennosta on nimeltään ”Sisään vetäminen”. Sen jälkeen, kun olet asettunut kolmeen ensimmäiseen asentoon järjestät istuma-asentosi uudelleen vetämällä istumalihaksesi yhteen sulkemalla ja tiukentamalla peräaukon lihakset jossain määrin sekä vetämällä koko vatsan sisään ponnistusta käyttäen, ja rentouttaen kaikki sen jälkeen hitaasti. Tämä on kehon asento ulkoisesti, mutta sisäisesti se auttaa pitämään kunnossa sen, mitä kutsutaan nimellä Alempi tai Vatsanseudun tuuli ja se auttaa pidättämään viisauden, joka tähän tuuleen liittyy.

Kehollamme on tiettyjä kykyjä. Sillä on esimerkiksi kyky kokea hyvän olon tila ja myöskin kyky pitää itsensä lämpimänä. Se, miten paljon tästä lämmöstä ja hyvän olon tunteesta koemme riippuu siitä, miten hyvin olemme yhteydessä näihin voimavaroihin. Pidättämällä Alemman tuulen kuvatunlaisella kehon asennolla pidätämme itsessämme hyvänolon ja lämmön voimavarat. Se ravitsee kehoa fyysisesti, ja se vuorostaan ravitsee mieltä kehittämällä sitä kohti entistä suurempaa viisautta ja tervejärkisyyttä.

Korkeamman tantran perinteessä on mietiskelymenetelmä nimeltä Sisäinen lämpö. Kun tekee tämän harjoituksen kunnolla, voi tuntea itsensä lämpimäksi keskellä kylmää lumilakeutta - jopa alastomana lumessa. Jonain myöhempänä ajankohtana saatatte saada yksityiskohtaiset ohjeet tämän harjoituksen tekemiseksi vajrayana menetelmän mukaan; nyt ainoastaan esittelen teille joitain taustatietoja niin, että voitte tutustua itse tähän mahdollisuuteen.

Eräs kehon asennoista on pitää selkä suorassa pystyasennossa nikamat suorassa linjassa. Tätä asentoa käyttämällä navan alueella toimiva tuuli, jota kutsutaan Ruuansulatuksen tuuleksi, saa tarpeeksi tilaa. Huono ruuansulatus ja sen tapaiset fyysiset sairaudet johtuvat tämän tuulen heikkoudesta tai puutteesta. Kun Ruuansulatustuulella on tarpeeksi tilaa toimia, se pysyy hyvässä kunnossa ja sisäisesti se edesauttaa mielenterveyttä tai mielen kehitystä.

Seuraava asento on antaa kielen levätä litteänä kitalakea vasten. Fyysisellä tasolla sille annettu selitys on, että se vähentää syljeneritystä ja näin ei tarvitse jatkuvasti nieleskellä. Nielemiseen liittyvä toiminto ja ääni saattaa muuten olla häiritsevää. Lisäksi, jos on yskä, kielen lepuuttaminen tällä tavoin voi estää tai vähentää yskimistä.

Kun kerran istut näin ja otat yllä olevat seikat huomioon istuma-asennossa, kaula saattaa kuitenkin olla kenossa eteen tai taakse hiukan liian paljon. Viimeinen asentoon liittyvä yksityiskohta onkin tuoda leuka hiukan taaksepäin ja alas aina niin pitkälle, että tunnet kevyen paineen äänihuulissa, sitten nosta leukaa sen verran, että paine helpottaa ja jää siihen asentoon. Tämän ulkoinen tarkoitus on tuoda niskanikamat suoraan linjaan selkänikamien kanssa. Sisäisesti tähän asentoon liittyvä tuuli on nimeltään ”Ylös menevä” tai ”Ylöspäin virtaava” tuuli. Jos antaa tämän tuulen vaellella vapaasti se aiheuttaa monenlaisia häiriöitä nostamalla esiin tottumuksen voimaan ja emootioihin liittyviä käyttäytymismalleja, jotka johtavat moniin nautintoihin ja heikkouksiin. Ylöspäin virtaavan tuulen pitäminen hyvässä kunnossa on tärkeää, koska tämä tuulienergia auttaa oivaltamaan mielen totuuden.

Käyttämällä kehon fyysisiä asentoja nämä neljä tuulta pidetään kunnolla hallinnassa. Alempi (Alaspäin liikkuva) tuuli, Ylösmenevä tuuli ja niiden välissä olevat pidetään luonnollisilla tai oikeilla paikoillaan.

Viides tuuli on nimeltään ”Elämän tuuli” ja sitä voitaisiin kutsua ”Viisauden kehdoksi”. Sieltä löytyy viisauden olemus. Kun muut tuulet toimivat kunnolla ne ruokkivat tätä keskellä olevaa Elämän tuulta ja laajentavat täten viisautta.

Juuri nyt me yksinkertaisesti vain tutustumme asentoihin ja hankimme hieman ymmärrystä mahdollisuudesta kokea kaikkien muiden tuulien meneminen Elämän tuuleen, niiden kotiutuminen viisauden kehtoon. Se ei tapahdu meille tällä hetkellä, ja sitä on itse asiassa melko vaikeaa aikaansaada, mutta kun se tapahtuu jollekulle, sanomme tämän henkilön olevan suuressa samadhin tilassa.

Monet tiedemiehet ovat tahtoneet tietää, mitä tapahtuu, kun henkilö meditoi samadhitilassa, jossa muut tuulet ovat liittyneet Elämän tuuleen. Tähän asti ei ole pidetty sopivana tutkia sitä. On kuitenkin niin, että jos kokeilee ilmavirtaa sierainten edessä sellaiselta henkilöltä, jonka kaikki tuulet ovat yhtyneet Elämän tuuleen, ei tunnu mitään uloshengitystä. Henkilö ei hengitä. Tai jos tunnustelet hänen pulssiaan, se ei syki. Vaikka hän on liikkumaton, hän tuntuu säteilevän tavallista enemmän. Näin tapahtuu, kun kaikki tuulet ovat toimineet yhteistyössä toistensa kanssa ja viisauden eri puolet ovat yhdistyneet.

Puhumme asioista, jotka tällä hetkellä näyttävät melko käsittämättömiltä ja epärealistisilta. Ehkäpä näyttää siltä, että kaikki, mitä voimme nähdä ja koskettaa, on realistista, mutta kaikki, mikä ylittää sen on epätodellista. Totuus on kuitenkin se, että kun ihminen kokee sellaisen viisauden tai samadhitilan, hänellä on sisäinen näkemys menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Hän voi saavuttaa suuren viisauden ja monenlaisia oivalluksia. Tämä on aito, kokemuksellinen tilanne, joten mietiskelyharjoitusta ei pitäisi tehdä kevyesti niinkuin se olisi jokin maallinen näytös tai show. Ei pitäisi ajatella, että ottaa siitä selvää jonain päivänä, mutta se ei ole vielä tärkeää, tai että voi tehdä sen satunnaisesti ja se kuitenkin kehittyy kunnolla (niin kuin jotkut pikkuasiat), tai että jos on mietiskellyt jo useita kertoja, tietää siitä kaiken. Sitä ei pidä kohdella sillä tavoin kevyesti.

Tämä on toinen tärkeä asia: olet ehkä mietiskellyt jo jonkin aikaa, ja huomaat, ettei mitään jännittävää, ratkaisevaa eikä erilaista tapahdu. Alat ihmetellä: ”Mitä oikeastaan voisi tapahtua?” Niinpä luovutat. Ensit luovut kehon asennosta ajatellen: ”Miksi istuisin näin. Se on epämukavaa ja aiheuttaa enemmän häiriötä kuin että istuisin tavallisella tavallani.” Lopulta lakkaat mietiskelemästä kokonaan. Tämä mahdollisuus on varmastikin olemassa.

Olen antanut nämä ohjeet kaikille henkilökohtaisesti, joten teille on kerrottu tosiasiat ja tämän asennon merkitys. Muut lamat, kuten kunnianarvoisa Chogyam Trungpa ovat myös korostaneet shamata harjoitusta ja antaneet nämä ohjeet. Niitä on tässä korostettu. Eri syistä on niin, että aina ei ole tarpeellista tai hyödyksi selventää kaikkia kohtia.

On vilpitön toiveeni, että opitte nämä asiat, jotka olen selittänyt teille. Luotan vilpittömyyteenne, sitoumukseenne harjoittaa ja haluunne käyttää aidolla tavalla sitä, mikä on annettu käyttöönne.

Kun mietiskelyohjeet annettiin teille, teille annettiin jalokivi, jota ette löydä mistään muualta. Teidän tulisi käyttää sitä viisaasti. Joskus näyttää siltä, että ihmiset eivät ehkä tiedä, että heille on annettu jalokivi, tai he eivät osaa käyttää sitä kunnolla. Se on todella aito jalokivi sisältä ja ulkoa. Se ei ole jäljennös. Älä anna kenenkään varastaa sitä, älä jätä sitä mihinkään äläkä kadota sitä. Pidä se mukanasi koko ajan. Tee siitä omasi, koska se on todella arvokas. Et ehkä saa toista samanlaista.

Jalokiven mukana seuraa muutamia tärkeitä osviittoja sen todellisesta arvosta ja hyödyistä, joita mikään toinen ns. jalokivi ei voi korvata. Pidä se mielessäsi ja käytä astinlautana jatkossa.

Nämä asennot ja harjoitukset eivät ole vain huvin vuoksi. Ne eivät ole kummallisia tapoja eivätkä kulttuurisia näyttelyesineitä. Jos ne olisivat vain sitä, se olisi hyvin turhauttavaa. Jos ainoastaan istuu näissä asennoissa koettaen estää häiriöitä nousemasta, voi varmastikin tulla hulluksi. Miten pitkään pystyt estämään ajatuksiasi ilman että mitään tapahtuu? Miten kauan voit istua siten?

Kokeile näitä asentoja. Käytä hyödyksi voimavarasi, sen olennon, joka olet. Aloita tunnistamalla ja koskettamalla oikeita kohtia ja kasvu voi olla mittavaa. Ellet ymmärrä sitä etkä osaa kunnolla suhtautua, luonnollisestikaan hyötyä ei ole. Olet kuin vanki, jonka käsketään mennä tiettyyn selliin istumaan tietyssä asennossa ja jätetään eristyksiin tietyksi ajaksi. Sen sijaan että vanki rauhoittuisi ja paranisi hän luultavasti kiristyy hulluuden rajoille. Pelkkä yksinään istuminen tietyssä paikassa jonkinlaisessa asennossa ei riitä.

Mainitsin aikaisemmin, että hengellisessä elämässänne samoin kuin aineellisessa tai maallisessa elämässä mietiskelystä voi olla hyötyä ja se voi tuoda viisautta enemmän tai vähemmän sekä vaikuttaa mielenne selkeyteen ja rauhaan. Se voi parantaa viestintäkykyänne muiden kanssa ja saa arvostamaan ja ymmärtämään harjoitusta paremmin. Voitte myös suhtautua työhön uudenlaisella tehokkuudella, avoimuudella ja helppoudella. Jos voitte ymmärtää, miten todella kaikki teissä toimii ja saatte yhteyden kehonne ja mielenne aarteisiin, nämä asiat varmasti tapahtuvat elämässänne.

Kävelymeditaatio

Kuten ehkä tiedätte sutrissa mainitaan sekä istumis- että kävelymeditaatio. Vahvan tarkkaavaisuuden ja tietoisuuden idea on näissä opetuksissa läpikäyvänä. Perinteinen ohje kuuluu: ”Kun istut, tiedä, että istut, ja kun kävelet, tiedä että kävelet.” Tämä viittaa hetkestä hetkeen läsnäolon vahvaan harjoittamiseen. Entisaikaan Tiibetissä kävelymeditaatio ei kuitenkaan ollut suosittua, itse asiassa, sitä ei harjoitettu. Oli tapana istua risti-istunnassa maassa tai lattialla. Ehkä se on yksi alikehittyneisyyden eduista - ihmiset eivät olleet tottuneita istumaan mukavissa tuoleissa. Kun he opiskelivat tai ottivat vastaan opetuksia, he istuivat yksinkertaisesti risti-istunnassa. Kun ihmiset mietiskelivät ja lepuuttivat mieltään keho edellä kuvatussa erityisasennossa, jalat, polvet ym. eivät väsyneet eivätkä kipeytyneet, joten kävelymeditaatiota ei opetettu tai suositeltu.

Näyttää siltä, että elämme nyt aikana, jolloin Buddhan viisautta voidaan käyttää monilla eri tavoilla. Eri asiat ovat tärkeitä ja käyttökelpoisia. Ihmiset eivät tänä päivänä ole tottuneita istumaan risti-istunnassa, ja jos he tekevät niin pitkän aikaa, he tylsistyvät ja kivut alkavat kiusata. Sen sijaan, että luopuisi mietiskelystä kokonaan, voi yhdistää istumis- ja kävelyharjoitukset. Siinä saa liikuntaa ja mieli saa tilaa tulla selkeämmäksi. Samalla ruumis lepää ja vaihdellen toimintaa istumisen ja kävelyn välillä mieli selkenee. Toinen tärkeä syy, miksi kävelymietiskely voi olla hyödyllistä, liittyy siihen, että se on lähellä mietiskelyn jälkeistä olotilaa ilman että mietiskely on lakannut. Se auttaa siirtämään mietiskelyn tai jonkinasteisen meditatiivisen jännitteen jokapäiväiseen elämään. Tämä silta muodollisen ja epämuodollisen harjoituksen välillä näyttää tärkeältä askeleelta.

Sutrat eivät erikseen kuvaa sitä, miten käsiesi tulisi olla ja miten sinun tulisi kävellä kävelymeditaatiossa. Fyysiseltä kannalta katsottuna saattaa kuitenkin olla este ennemminkin kuin auttava tekijä mielenrauhan saavuttamisessa, jos kädet heiluvat vapaasti sivuilla. Sen tähden kädet pidetään yhdessä rinnan korkeudella kämmenet ylöspäin ja oikea vasemman päällä. Tämä on myös tarkkaavaisuuden ele siinä mielessä että on keskittynyt, joten asento näyttää olevan sopiva tämän kaltaiseen harjoitukseen.

Buddhille ja arhateille osoitetuissa rukouksissa sanotaan, että he liikkuvat ”kurjenaskelin”, mikä kuvaa heidän arvokasta ja pyhää ulkomuotoaan. Buddhat ja arhatit ovat suuren rauhan tilassa ja heillä on hyvin ylevä ja hyvinmuodostunut ulkomuoto. Kävelymeditaatio heijastaa sen kaltaista arvokkuutta. Me kävelemme nostamalla ensin vasenta kantapäätä ja sitten loput jalkaterästä kohti varpaita. Sitten otamme askeleen ja asetamme kantapään maahan ensiksi ja asteittain koko jalan. Tällä tavoin otamme kohtuullisen pituisia askelia. Lisäksi Dharman pyörän kääntämisen eleenä Buddhat ja Arhatit kulkevat aina myötäpäivään, joten tuntuu järkevältä ja sopivalta soveltaa myös sitä käytäntöön. Kävely tällä tavoin oikea jalka ensin ja etenemällä myötäpäivään kehittää mielenterveyttä ja tyyneyden tilaa.

Kävele kohtuullisen lyhyin askelin ja kohtuullista vauhtia. Jos liikut liian hitaasti, keskittyminen menee tasapainon pitämiseen. Alat horjua, kun liikut liian hitaasti tai nostat jalan liian korkealle. Jos kävelet nopeasti, se ei juurikaan eroa tavallisesta kävelystä, joten kävele keskinkertaista vauhtia.

Ryhmäharjoituksen merkitys

Kuten tiedämme, kun joukko ihmisiä tekee jotain hyvää yhdessä, syntyy valtava myönteinen tulos ja kun joukko ihmisiä päättää tehdä jotain pahaa yhdessä, tuloksena on valtava tuho. Tämä periaate sopii varmasti myös meditaatio harjoitukseen ja haluaisin pitää mielessä sen, miten tärkeää ryhmässä harjoittaminen on. Me tietenkin koemme yleisen inspiraation ja tuen toistemme läsnäolosta, mutta siihen liittyy enemmän. Esimerkiksi tässä huoneessa, kun yksi kynttilä palaa, se antaa jonkin verran valoa ja lämpöä, mutta jos palavia kynttilöitä on useita valo ja lämpökin lisääntyvät. Buddhan aikana joukkokokoontumisia ja mukana oloa korostettiin paljon. Kaikkien läsnäolijat ymmärsivät aidosti mietiskelyn tärkeyden ja heidän asenteensa oli edetä päättäväisesti ja tehdä se. Tällä asenteella ihmiset ponnistelivat ja kokoontuivat yhteen harjoitusta varten.

Totuus on se, että jos vaikkapa viisi ihmistä mietiskelee yhdessä, jokainen heistä jakaa viiden henkilön tuottaman hyödyn harjoituksesta. Niin henkisissä kuin tavanomaisissakin tilanteissa ryhmän yhteistyötä rohkaistaan, koska se on tehokkaampaa.

Joku saattaa ajatella, että se ei voi olla totta, koska tunnetut oivaltaneet olennot kuten Milarepa menivät yksinäisyyteen. Jos ryhmän ponnistus on niin tärkeää, ehkäpä Milerepa ei olisi jättänyt yhteiskuntaa. Milarepalle yhteiskunnan jättäminen ei kuitenkaan ollut tärkeä asia - hän oli vain ainoa laatuaan. Olipa hän ryhmässä tai yksin, hän oli enimmäkseen yksin ainoalaatuisuudessaan, päättäväisyydessään, sisäisessä näkemyksessään jne.

Jos Milarepan kaltaisia olisi ollut monta yhdessä tehden saman kuin hän, hekin olisivat kokeneet saman oivalluksen, mutta ikävä kyllä hänen kaltaisiaan ei ollut monia. Sen jälkeen, kun Milarepa oli kehittänyt oivalluksensa hän inspiroi muita ja välitti opetuksia taitavasti. Oli sanonta, että missä Milarepa oli, koko maakunta (tai oikeastaan koko Tiibet) täyttyi repoista eli puuvillakaapuun pukeutuneista joogeista. Tuhansia Milarepan oppilaita mietiskeli yhdessä ja meni eri paikkoihin kuin joogien armeija. Erilaisin oivalluksen tasoin he demonstroivat oivalluksen merkkejä toisilleen inspiroiden toisiaan sillä tavoin.

Suuren Gampopan aikana usein kokoontui jopa 50000 ihmistä mietiskelyistuntoon tai opetustilaisuuteen. Jos näille ihmisille olisi ollut tärkeää harjoittaa yksin erillisissä paikoissa, se olisi voitu järjestää ja sitä olisi korostettu. Sen sijaan korostettiin yhdessä harjoittamista mitä vahvimmin, milloin se vain oli mahdollista.

Kautta Buddhan opetusten tuodaan esiin toisten hyödyksi työskentelemisen tärkeys. Se on tärkeää muille ja meille itsellemme on tärkeää osallistua sellaisiin hyviin tekoihin. Meillä kaikilla on jonkinlainen tunne siitä, miten tärkeää se on, mutta meidän tasollamme ei ole paljon, mitä voimme muille tehdä. Yksilölliset kykymme ovat hyvin rajoittuneet. Toisinaan voimme ehkä hiukan auttaa puheemme tai kehomme kautta, jos voimme tuottaa jotain, mitä joku tarvitsee. Meillä voi olla aito pyrkimys tai toive, mutta todellisuudessa emme ole kovinkaan hyödyllisiä tai emme tiedä, miten laajentaa hyödyllinen vaikutus pidemmälle.

Tämä mielessämme voimme ymmärtää, että mietiskeleminen yhdessä ja toistensa auttaminen ryhmässä on varmastikin tapa, jolla alkaa auttaa muita. Yksi keskuksen hyödyistä Dharman harjoittamisessa on tarjota paikka laajentaa yhteistyötä tai osallistumista. Ehkäpä yksi ihminen ei voi tehdä paljon yksilönä, mutta ryhmä voi tehdä paljon. Hyöty, jonka pystymme ulottamaan kohti muita on myös itsellemme avuksi.

Esimerkiksi, työskentelemällä yhdessä ryhmänä ja liittämällä voimat yhteen olemme saaneet paljon aikaan ja päässeet vierailemaan joidenkin korkeiden henkisten opettajien luona. Monet heistä ovat todellakin sellaisia, että pelkkä mestarin näkeminen vapauttaa, mikä merkitsee, että heidän näkemisensä voi olla syy, joka lopulta johtaa meidät kokemaan vapautumisen. Näin tapahtuu, koska pystymme saamaan yhteyden heidän pyrkimykseensä olla hyödyksi muille. Ryhmätoimintamme kautta sadat muut ihmiset saavat suureen opettajaan kontaktin, voivat kuulla hänestä ja nähdä hänet. Tuotettu hyöty on valtava, ja se on korkein, suurin mahdollinen hyöty.

Vaikka harjoittaisit vain yksiksesi, on hyvä, että harjoitat. Jos kuitenkin pysyttelet pelkästään syrjässä, etkä todella ulota itseäsi muiden luo, et ole suureksikaan hyödyksi. On varsin epätodennäköistä, että kukaan opettaja tai suuri mestari voi täyttää toiveitasi ja tulla vierailulle yksin sinun takiasi. Opettajalla on todennäköisesti tärkeämpää tekemistä kuin vierailla yhden tietyn yksilön luona.

Olettakaamme, että vaivaudut menemään jonkun suuren opettajan luo saadaksesi ohjeita. Palaat näiden ohjeiden kanssa ja työstät niitä. Niiden ymmärtäminen vaatii jonkin verran viisautta ja niiden oivaltaminen vaatii suuren ahkeruuden. On silti kyseenalaista saavutatko paljonkaan tuloksia. Vaikka saavuttaisitkin, siihen voi kulua pitkän aikaa. Oivallettuasi nämä opetukset voisit vihdoin lähteä muita auttamaan, mutta aikaa on kulunut, ennen kuin saavutat sen pisteen. Ja sittenkin, miten paljon voit tehdä on yhä kyseenalaista.

Siksi tärkeitä on tehdä kaikki mitä voit auttaaksesi muita nyt heti ja laajentaa sitä sen sijaan, että odottaisit kyetäksesi tekemään jotakin todella erikoista joskus myöhemmin. Tuo myöhempi aika ei ehkä koskaan tule. Yksi aika, jolloin oivaltaa kaikkein eniten on silloin, kun pystyy toimimaan toisten hyväksi. Se muuttaa tilanteet läpikotaisin toimiviksi.

Meillä tulisi olla valtava kiitollisuuden ja arvostuksen tunne kunnianarvoisaa Chögyam Trungpa Rinpochea ja Kalu Rinpochea kohtaan, jotka olivat ensimmäisiä pioneereja tuomassa tiibetinbuddhalaisuutta länteen. He ovat läpikäyneet suuria koettelemuksia ja kohdanneet vaikeuksia perustaessaan tänne monia keskuksia ja korostaessaan näiden keskusten tärkeyttä.

Tuloksena heidän ahkerasta ja myötätuntoisesta työstään vuosien ajan monia suuria opettajia - perimyslinjan korkeimmat opettajat - on tuotu tähän maahan ja muihin osiin läntistä maailmaa. Tämä on niinikään tulosta siitä, että he rohkaisivat oppilaitaan olemaan ryhmissä ja työskentelemään yhdessä. Hyöty siitä on nyt tuotu teidän elämäänne ja te voitte tuoda sen toisten elämään. Alusta alkaen, ajatuksena ei koskaan ole ollut kehittää mitään sisäänlämpiävää ryhmää tai muista erillään olevaa järjestöä pelkän identiteetin vuoksi. Se ei koskaan ole ollut aikomus eikä tarkoitus.

Tavoitteena on, että jos työskentelemme yhdessä yhteistoiminnassa ja yhteisymmärryksellä, se, mitä emme pysty tekemään muille yksinämme tulee mahdolliseksi muiden avustuksella. Hyöty, jonka he saavat ja ansiokas kertymä, joka siitä seuraa, on loppumaton eikä sitä voi verrata mihinkään, mitä tavallisesti pidämme kallisarvoisena tai arvokkaana.

Näistä syistä pyydän teitä pitämään mielessänne, että voimien ja ponnistusten yhdistäminen on suositeltavaa ja työskentelyn jatkaminen sillä tavoin hyvin tärkeää. Esimerkiksi, buddhalaisen polun alussa, kun annetaan turvautumisvala poikkeuksetta kaikkien olentojen hyödyksi ja valaistukseksi, pidetään turvautumisen valaistuneita objekteja suurimpana inspiraationa kyvylle olla muille hyödyksi. Otettuanne tämän valan ja tehtyänne tämän sitoumuksen, siitä lähtien teette mitä vain on vallassanne päämääränä olla toisille hyödyksi. Tästä voi tulla valtava ilon lähde, kun kykenette täyttämään sitoumuksen, jonka auliiseen ottoon teillä on ollut onnekas mahdollisuus.

Kun työskentelette yhdessä tällä tavoin, saavutetaan paljon hyvää. Se auttaa säilyttämään Dharmaa. Ansiokkaan karman kertymä tuo oman valaistumisenne lähemmäksi. Hyvä karma on erottamaton osa todellista oivallusta ja ehdottoman välttämätön, jotta todellinen valaistuminen tapahtuu. Olemalla hyödyksi muille täytätte kaikkien Buddhien ja Bodhisattvojen sekä omien opettajienne toiveet. Kaikilla tavoin, kun teette syvällisiä ja jaloja tekoja, seuraatte polkua.

Harjoittajina meillä on tiettyjä rooleja ja vastuita, jotka meidän täytyy muistaa. Jossain mielessä me olemme vielä aloittelijoita tällä hetkellä. Sellaisina olemme melkoisen tärkeitä. Me edustamme jotain, joka voi suuresti muuttaa muiden elämää. Kaikella on väliä - työllä, jota teemme, miten esittelemme itsemme sekä kyvyllämme toimia yhteistyössä, olla avoimia ja vieraanvaraisia sekä anteliaita.

Kehittämällä näitä kykyjä osallistumalla keskusten toimintaan emme pelkästään tee parasta palvelusta itseämme kohtaan vaan olemme myös korkealaatuinen esimerkki toisille. Olemme sosiaalisia olentoja. Vaikutuksella muihin on merkitystä. Jos vaikutamme johonkuhun myönteisellä tavalla, hän voi vaikuttaa seuraavaan jne. Vaikka toimintamme olisi alkanut yhteen henkilöön vaikuttamisesta, se voi laajeta moniin muihin. Tästä näkökulmasta vastuumme tehtävästä on varsin vakavasti otettava.

Toisaalta jollakulla saattaa olla tunne, että hänen todella täytyy tehdä henkilökohtaiset harjoituksensa ja työskentely ryhmässä, lahjoitusten kerääminen ja ajan ja tilan järjestäminen ei sovi, koska oma harjoitus kärsii. ”Omien harjoitusteni takia en voi tehdä paljoa.” Toisaalta näin säilytetään Dharmaa harjoittamalla sitä mutta toisaalta se voi myös olla taantumisen syy, koska joku muu voi ajatella, ”No, tämän henkilön pitäisi olla harjoittaja, mutta hän ei tee hyvää muille, miksi minun siis pitäisi?” Sen kaltainen vaikutus saattaa levitä, ja silloin ehkä vain harvat ottavat aidosti vastuuta kantaakseen. Heidän kannaltaan on hyvin onnekasta, että he pystyvät siihen, mutta jos heitä on vain muutama, se ei tule olemaan kovin helppoa.

Yksi asia on se, että meille ei ole koskaan luvattu Buddhadharman harjoittamisen ja sitoumustemme pitämisen olevan helppoa. On jokseenkin selvää, että emme sitoudu yksinkertaiseen emmekä helppoon tehtävään sanoessamme, että pyrimme työskentelemään kaikkien olentojen hyödyksi. Me olemme itse asiassa sitoutumassa hyvin vaikeaan tehtävään, mutta sellaiseen, joka on kaikin puolin kannattava. Olipa apumme miten vähäinen tahansa, se on osana.

Olen vakuuttunut siitä, että te kaikki teette parhaanne ollaksenne avuliaita kaikilla mahdollisilla tavoilla. Se ansaitsee aina ihailua ja kunnioitusta. Tämän kaltainen toiminta on hyvin tärkeää, joten älä luovuta; sinulla ei ole varaa pysähtyä. Pyydän teitä, älkää missään vaiheessa hylätkö sitä, älkääkä menettäkö rohkeuttanne tai vähentäkö ponnistuksianne ja toimianne. Pitämällä yllä tuntuma vilpittömästä sitoumuksesta ja auttamalla muita keskuksien kautta, luodaan aidosti kypsä pohja todelliselle oivallukselle meditaatiossa. Olemme puhuneet erilaisista esteistä ja meidän tulee ymmärtää, että yksi pääsyistä näille esteille on se, että emme pysty ulottamaan apuamme muille.

Harjoituksessa kehittyminen

Kun mietiskelee tietyn aikaa ja jotain nousee esiin, on usein epävarmaa, tulisiko sitä pitää esteenä vaiko oivalluksena. Tavallisesti oppilas lähestyy silloin henkistä ystävää tai opettajaa selventääkseen asian. Koska teillä kuitenkaan ei ehkä ole mahdollisuutta nähdä lamaa usein ja koska luotan siihen, että mietiskelette ahkerasti ja sinnikkäästi, haluan sanoa muutaman sanan esiin nousevista asioista.

Ensimmäinen muistettava seikka on, että on erinomaista, jos pystytte mietiskelemään pitkän aikaa, kuten kokonaisen pitkän istunnon tai useita istuntoja joka päivä. Mitä pidempiä ja useammin, sen parempi. Se on harjoitusprosessi. Ellette voi tehdä niin muiden sitoumusten ja kiireitten tähden, on hyvin tärkeää omistaa asialle ainakin jonkin aikaa päivittäin. Toisin sanoen, mietiskelyn harjoittaminen jatkuvasti on erittäin tärkeää, jotta harjoituksesta tulisi todella tehokas ja jotta saavuttaisitte suoran kokemuksen sen mahdollisista hyödyistä. Saattaa olla, että joinain päivinä pystytte mietiskelemään pitkän aikaa ja toisina ainoastaan lyhyen. Joka tapauksessa jatkuva harjoitus on kaikkein tärkein asia, joka teidän tulisi muistaa.

Muodollisessa meditaatioharjoituksessa on tärkeää pysyä jalat maassa eikä epäillä tai vaalia suuria odotuksia, toiveita ja pelkoja. Tehkää se, mitä teidän tulee tehdä ja seuratkaa menetelmää. Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan tapahdu heti. Jos alkaa suunnitella, odottaa ja kuvitella kaikenlaista siitä tulee vain takapakkia.

Harjoitus sinänsä ei sisällä suuria tapahtumia. Kuitenkin mietiskelyä jatkettaessa ajan myötä saattaa nousta tiettyjä kokemuksia. Joskus mietiskellessämme meille voi tulla niin paljon ajatuksia ja häiriöitä, että varmuutemme häipyy ja epäilemme mietiskelyn menneen jossain vikaan. Voi näyttää siltä, että jotain kauheita esteitä on noussut, jokin on kääntynyt väärin päin tai kehomme kemiat ovat muuttuneet. Joskus näin tapahtuu, kun henkilö on jonkin oivalluksen kynnyksellä. Kun niin tapahtuu, meidän tulee vain jättää sen kaltainen kokemus ilman huomiota ja keskittyä tekniikkaan.

Toisinaan kokemus voi olla vastakkainen: hyvin rauhallinen, kerrassaan rauhallinen ja sopusointuinen. Silloin voi jopa tulla ajatus, että ”Jos todella on olemassa jokin ei-ajatusten tila, ehkä tämä on se, ja nyt olen kokenut sen!” Tämän kaltaiseen kiihtymykseen saattaa joutua ja kiintyä ajatukseen saavutetusta oivalluksesta. Tämä ei kuitenkaan ole aito saavutus, jota tavoittelemme. Se on itse asiassa aivan hetkellinen, ei pysyvä eikä yllä pidettävissä oleva kokemus. Seuraavana päivänä tai jopa seuraavana hetkenä sitä ei enää ole. Todellinen oivalluksen saavutus ei ole noin epävakaa. Joten, kerran vielä, kun näin tapahtuu, jättäkää se vain huomiotta ja jatkakaa tekniikkaan tukeutuen. Olkaa ainoastaan tietoisia kokemuksesta.

Eräs mahdollisuus on kokea uskomatonta keveyttä. Niin ei varmastikaan tapahdu alkuvaiheessa tai missään tietyssä vaiheessa, mutta saatatte joutua tilaan, jossa teidän on todella tarkistettava oletteko olemassa vai ette - tarkistettava tunteenne ja kehonne tuntemuksia. Olette kuulleet puhuttavan aineettomuudesta ja tyhjyydestä ja alatte ajatella: ”Ehkä tämä on jotain siihen liittyvää! Ehkä alan saavuttaa jotain oivallusta aineettomuuden totuudesta tai tyhjyydestä!” Taas kerran, älkää kiinnittykö tähän kokemukseen tai kiintykö siihen antamalla sille suuren merkityksen. Pysykää vain tietoisina ja huomioikaa tämän kaltaisia kokemuksia.
 

kotisivulle