Viimeisimmät tiedotteet

Elokuvatoimintaa Lapualla

Kerhollamme ei ole tällä hetkellä esitystoimintaa, mutta elokuvan alalla Lapualla on aktiviteettia.

4. -5. 11. 2016 Bottomland Film Festival.
31. 10. 2015 Bottomland Film Festival.

6. 7. 2014 oli ensi-illassa Mr Orange Filmsin tuottama lyhytelokuva Huhtikuu, joka nivoutuu Lapuan Patruunatehtaan räjähdykseen v. 1976.
Facebook
IMDb
 
30. 6. 2012 sai ensi-iltansa täällä tehty, EH-Companyn tuottama kokopitkä elokuva Sanelmi Murakami - suomalainen mies.

Matti Piuhola on poissa

Lapuallakin aikoinaan vaikuttanut, merkittävä elokuvamies Matti Piuhola kuoli 31. 12. 2007 Seinäjoen keskussairaalassa. Hän oli syntynyt Isossakyrössä 19. 10. 1929. Matti

Matti Piuhola Wikipediassa

Esko Nikkaria muisteltiin

Elokuvateatteri Karhu ja Tähdessä 17. - 18. 3. 2007

Joulukuussa 2006 menehtyneen lapualaisen näyttelijän Esko Nikkarin muistoksi järjestetyssä kaksipäiväisessä tapahtumassa esitettiin kolme Nikkarin elokuvaa ja kuultiin työtovereiden muisteloja

 

Tapahtumaa kohtaan oli suuri kiinnostus, sillä se keräsi kumpanakin päivänä lähes täyden salillisen.

Lauantaina esitettiin Markku Pölösen menestyselokuva "Kivenpyörittäjän kylä". Nikkari vetää tässä elokuvassa Jalmari Pesosen roolin. Näyttelijä Kalevi Haapoja puhui ennen elokuvaa Eskosta ystävänä ja työtoverina.

 

Sunnuntaina ohjaaja Heikki Kujanpää oli kertomassa "Pienen pyhiinvaelluksen" tekemisestä ja yhteistyöstä Nikkarin kanssa. Kuvassa Kujanpää tarinoimassa Eskon veljen, Eero Nikkarin kanssa. Muistelutuokion jälkeen katsottiin Kujanpään ohjaama "Pieni pyhiinvaellus", jossa Esko Nikkarilla on mieliinpainuva rooli körttipappina.

Videopätkä muisteluista:

Tapahtuman päätti Aki Kaurismäen minimalistinen mestariteos "Tulitikkutehtaan tyttö". Esko Nikkari sai tästä elokuvasta parhaan miessivuosa-Jussin. Elokuvan esitteli Tommi Takala Lapuan elokuvakerhosta.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli erittäin onnistunut, eikä edes sunnuntainen vaalipäivä verottanut väkeä. Sunnuntaina elokuvien välillä oli kahvitarjoilua ja musiikkia Kaisa Kujanpään ja Kalev Kaskelaisen esittämänä. .

Tilaisuuden järjestivät: Elokuvateatteri Karhu ja Tähti ja Lapuan elokuvakerho

Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

---

 

Lapuan elokuvakerhon

yhteyshenkilöt:

 

Tommi Takala 044 - 2518159, 040 - 7014875

Rauno Lepistö 06 - 4331499 rauno.lepisto (at) netikka.fi 

 

---

 

ELÄMÄÄ PIENEMPI ELOKUVAKERHO

Leffakorpin tarinointia v. 2001

 

Elokuvista kiinnostuminen on vähän samaa kuin meidän mediauskovaisten suhde tiedotusvälineiden antamaan yleisesti hyväksyttyyn kuvaan maailmasta. Se kiinnostaa niin kauan kuin se on uutinen. Taas toisaalta, se antaa käsityksen, että tämä uutinen on kaikki mitä on olemassa. Kaikki tämä muuttuu itsestäänselvyydeksi, banalisoituu. 

 

Elokuva, ja sen luoma universaalinen kieli on kärsinyt tappion kansainväliselle kuvavirralle, (itsearvoinen väkivalta, tuotteistuminen, pinnallinen populismi, tv-kanavien pakkosyöttömäinen sisällön korvaaminen määrällä, englanninkielisten elokuvien yliarvostus jne.) joka on nykyinen todellisuus. Elokuvakerhojen tarkoitus ei ole lisätä tätä kuvavirtaa, (tarjontaa kylläkin) vaan puhdistaa elokuvan olemusta, tuoda esille totuus todellisuuden takaa. Meille elokuvakerholaisille totuus on mielenkiintoisempi kuin tarjottimella eteen sysätty todellisuus. Lainaan tässä otteen noin vuoden takaisesta ohjaaja Heikki Kujanpään ("Pieni pyhiinvaellus") kirjoituksesta: 

 

"Jotkut elokuvat onnistuvat tekemään meihin syvän vaikutuksen, ja niistä muistamme sen oivalluksen hetken, jolloin elämämme valinnat tuntuvat näyttäytyvän ikään kuin uudessa valossa. Ajattelumme, tunne-elämämme ja sielumme saa ruokaa. Odotan aikaa, jolloin TV:n väkivaltaviihde häviää kilpailussa elokuville, jotka auttavat meitä kehittymään ja ymmärtämään elämän monimuotoisuutta." (Ilkka 20. 12. 2000) 

Juuri tällaiset näkemykset ovat elokuvakerhojen jalostunutta filosofiaa. Jos sinulla on näitä ajatuksia, liity kerhoon, liity elämää pienempään elokuvakerhoon! 

 

Elokuvakerhot eivät ole nykyisin in. Eikä tarvitsekaan. Eihän esim. jazz-musiikki ole kuollut vaikka se ei ole in tai pop. Sitäkin harrastetaan universaalisesti ympäri maailman. Tarvitaan vain elinvoimaa, vaalimista, hoivaamista, kultivoimista, luotumista. Ja kulttuuri pitää hengissä. 

Seinäjoella toimi aikoinaan varsin elinvoimainen elokuvakerho. Sen kulta-aikaa oli 70-luku. 80-90-luvulla koettiin jonkinmoista revivalhenkeä. Mutta toiminta lopahti. Miksi? Eikö Seinäjoelta löydy elokuvallista idealismia? Painopiste siirtyi vuosituhannen vaihteessa Lapualle, Eteläpohjanmaan ainoaan elokuvakerhoon - Lapuan elokuvakerhoon. 

 

Lapuallakin on aiemmin (vuosina1984 - 1986) tominut elokuvakerho. Näytäntöjä pidettiin aluksi Demarien kerhohuoneella ja sittemmin Lapuan Nuorisotalolla. Kerhossa oli jäsenenä mm. Helsingin Sanomiin elokuvista kirjoittava ex seinäjokinen Harri Römpötti. Puheenjohtajana toimi silloisessa kerhossa nykyisin kuvataiteilijana tunnettu Teemu Mäki. 

Nykyisessä elokuvakerhossamme on Lapuan lisäksi väkeä mm. Nurmosta, Seinäjoelta, Kauhavalta, Ylihärmästä ja Ylistarosta. 

 

Alkuun