Amélie
Le fabulex destin dŽ Amélie Poulain
 
Ranska 2001
 
Tuotantoyhtiöt: De Filmstiftung Nordrhein-Westfalen, France 3 Cinéma, La Sofica Sofinergie 5, Le Studio Canal+ [fr], de MMC Independent GmbH, Tapioca Films, UGC Images, Victoires Productions. Tuottajat: Jean-Marc Deschamps, Arne Meerkamp van Embden, Claudie Ossard (vastaava tuottaja, Saksa), Claudie Ossard. Ohjaus: Jean - Pierre Jeunet. Käsikirjoitus: Guillaume Laurant, Jean-Pierre Jeunet. Kuvaus: Bruno Delbonnel. Musiikki: Yann Tiersen. Leikkaus: Hervé Schneid. Näyttelijät: Audrey Tautou (Amélie Poulain), Mathieu Kassovitz, (Nino Quincampoix), Rufus (Raphaël Poulain, Amélien isä), Yolande Moreau (Madeleine Wells), Artus de Penguern (Hipolito), Urbain Cancelier (Collignon), Dominique Pinon (Joseph), Maurice Bénichou Bretodeau, Claude Perron (Eva), Michel Robin (Mr. Collignon), Isabelle Nanty (Georgette), Claire Maurier (Suzanne), Clotilde Mollet (Gina), Serge Merlin (Raymond Dufayel), Jamel Debbouze (Lucien),  Lorella Cravotta  (Amandine Poulain, Amélien äiti), Flora Guiet (Amélie 6 -vuotiaana), Amaury Babault (Nino lapsena), Jean Darie (sokea vanhus), ym, ym…
 
123 minuuttia
 
Jean - Pierre Jeunetin ”Amélie” tulee vihdoin Lapualle! Tämä oikeasti hauska ja suloinen elokuva aloitti kaksi vuotta sitten maailmanvalloituksen kotimaastaan Ranskasta. Elokuva sopii Koivunlehtiviikolle, kuin ruusu (tänään on Ruusun ja Roosan nimipäivä) ylioppilaan käteen.
”Amélien” menestys on jatkunut näihin päiviin saakka, mutta mikä on ”Amélien” salaisuus? ”Améliessa” on paljon anekdootteja, yksityiskohtia, kuvallisuutta ja kauniita juttuja. Ja se on idearikas.
                     
”Amélie” on komediallinen kertomus nuoresta tytöstä (Audrey Tautou, josta tulee mieleen nuori Audrey Hepburn) ja hänen
kasvustaan aikuisuuteen. Tarina alkaa Amélien hedelmöittymisestä. Samalla hetkellä v. 1973 tapahtuu muutakin (?), mutta elokuvakertomus lähtee seuraamaan Amélie Poulainen ihmeellistä kohtaloa.
                     
Amélien lapsuus tarkastellaan nopeasti. Lääkäri-isä etäinen, äiti hermoheikko ja kuolee Notre Damen tornista alas heittäytyvän turistin alle. Sitten vuoteen 1997 ja Pariisin Montmartielle. Amélien kiinnostuksen kohteet selviävät: crèmee brulee kuoren rikkomisesta lähtevä ääni, laakeiden kivien heittely Saint Martinen kanaaliin, Pariisissa tietyllä hetkellä saatujen orgasmien määrän arvioiminen…
                     
Uutinen prinsessa Dianan kuolemasta muuttaa kaiken; tästä säikähtäneenä hajuvesipullon korkki putoaa ja osuu kaakeliin. Kaakelin takaa löytyy vanha peltirasia. Rasiassa on samassa asunnossa asuneelle pojalle kuuluneita aarteita. Amélie päättää etsiä aarteen omistajan. Mikäli tämä noin viisikymppinen mies liikuttuu rasiasta, Amélie ryhtyy muiden ihmisten salaperäiseksi hyväntekijäksi.
                     
Henkilöhahmo Amélie on  suurisilmäinen ja tyylikäs ranskatar, kuten yleensä ranskalaisnaiset yleensä. Amélie on reipas nuori nainen, eikä vähäpukeinen, tympeä lolita. Lyhyesti sanottuna, viitaten Kati Sinisalon arvosteluun: ”Amélie juhlii tyttöyttä”.
                     
Mathieu Kassovitz, elokuvaohjaajanakin mainetta luonut, on elokuvan miespääosa, jonka hipiä varmasti miellyttää (lapualaista) naiskatsojaa.
                     
Ohjaaja Jeunetin edelliset elokuvat ”Delicatessen” (1991), ”Kadonneiden lasten kaupunki” (1995) ja ”Alien 4” (1997) olivat mielikuvitusmaailmoja, jotka Jeunet toteutti Marc Caron kanssa. Tiet erosivat koska Jeunet halusi tehdä elokuvan tunteista ja Caro jatkaa science fictionin parissa.
                     
”Amélie” on kirkas ja värikäs elokuva. Se on hienosti visualisoitu. Yksittäiset kuvat kelpaisivat kehyksiin. Elokuvassa on paljon päällekkäiskuvia, joka saa sen näyttämään kuvakirjalta. Siis aikuissatuinen kuvakirja. Yann Tiersin musiikki tuo elokuvaan nostalgisuutta.
                     
Elokuvaa on kritisoitu liiallisesta Pariisin puhdistamisesta, siitä digitaalisesti siivottu pois graffitit, rumat mainosjulisteet ja monikansalliset yritystunnukset. Lisäksi Pariisin katukuvasta puuttuvat lähes tyystin Ranskan siirtomaavallan jälkeinen ihmisrotu.

Internet Movie Database