Ensimmäinen opettaja
Pervyj uchitel
Neuvostoliitto 1965

Tuotantoyhtiö: Kirgizfilm, Mosfilm. Ohjaus: Andrei Mihailkov-Kontšalovski. Käsikirjoitus: Tšingiz Aitmatov, Boris Dobrodejev, Mihailkov-Kontšalovski – Aitmatovin kertomuksesta. Kuvaus: Georgi Rerberg. Musiikki: Vjatšeslav Ovtšinnikov. Leikkaus: E. Ladisenskaja. Lavastus: Mihail Romadin. Näyttelijät: Bolot Beišenaljev (Djuišen), Natalia Arinbasarova (Altynai), Darkul Kujukova, Idris Nogaibajev, M. Kyštobajev. Pituus: 100 minuuttia.

Elokuva oli Neuvostoliitossa (1917 – 1991) aina arvostettu taiteenmuoto. D. W. Griffithin "elokuvaohjauksen isä" KANSAKUNNAN SYNTY (1915) teki suuren vaikutuksen V. I. Leniniin. Lenin ihastui siihen, miten elokuvalla voitiin hallita suuria ihmismassoja, kuvata luokkavihaa, poliisin sanktioita jne. Vuonna 1922 Lenin lausui kuuluisat sanat: "kaikista taiteista elokuva on meille tärkein." Uusi taiteenmuoto (seitsemäs?) – elokuva, ristittiin uudessa valtakunnassa "kommunistiseksi taiteeksi" (vrt. teatteri oli akateeminen taide). Erityisesti 1920-luvulla elinvoimainen neuvostoelokuva (Eisenstein, Dovzenko, Pudovkin, Kulesov, Vertov...) antoi vaikutteita koko elokuvan kehitykseen myös länsimaissa.

Neuvostoliitossa, kuten muissakin maissa kaikki elokuvaan liittyvä oli suurta aaltoliikettä. Toisen maailmansodan aikana oli tuotanto luonnollisesti suppeaa. 1960-luvulla tuotanto kasvoi voimakkaasti ja esimerkiksi v. 1965 katsojia oli neljä miljardia, melkein kaksinkertainen määrä Yhdysvaltoihin nähden.

Tuona kyseisenä vuonna teki elokuvadebyyttinsä – Andrei Tarkovskin ohella – Neuvostoliiton 1960-luvun merkittävin ohjaajatulokas, Andrei Mihailkov-Kontšalovski (s. 1937). Aiheena on neuvostovallan alkuajat 1920-luvulla. Punakaartin veteraani Djuišen tulee syrjäiseen kirgiisikylään perustamaan ensimmäistä koulua. Hän yrittää soveltaa "uutta oppia" feodaaliseen aikakauteen tottuneille ihmisille kohdaten kiivasta vastarintaa.

ENSIMMÄINEN OPETTAJA on säilynyt Mihailkov-Kontšalovskin tärkeimpänä elokuvana. Muita kuuluisia teoksia ovat Turgenjevin romaaniin perustuva AATELISKOTI (1969), Tšehovin innoittama VANJA-ENO (1971), lännessä tehdyt MARIAN RAKASTAJAT (1984), Akira Kurosawan aiheeseen perustuva PAKOJUNA (1985), toiminnallinen TANGO & CASH (1989). Myös Mihailkov-Kontšalovski on joutunut kokemaan kielletyn elokuvan mukanaan tuoman kirouksen, sillä hänen teoksensa NUOREN NAISEN ONNI (1966) oli käsittämättömästi kaksikymmentä vuotta kiellettynä Neuvostoliitossa. Mihailkov-Kontšalovski on toiminut myös käsikirjoittajana mm. Tarkovskin ANDREI RUBLEVissa (1966).

Andrei Mihailkov-Kontšalovskin veli Nikita Mihailkov on hänkin elokuvaohjaaja. Hänen kuuluisin teoksensa on AURINGON UUVUTTAMAT (1994).

"Rerbergin mustavalkokuvaus on kirpeän intensiivistä."

Antti Alanen

Internet Movie Database

Etusivulle