Pyhän Birgitan kirkko Lapuanjoen yli vievän sillan luona on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kirkko on rakennettu vuonna 1708 ja sitä pidetään eräänä Pohjanmaan kauneimmista kirkoista. Daniel Hjulström ja Johan Alm ovat maalanneet 1700 -luvun keskivaiheilta olevat kattomaalaukset. Kuorin ikkunan lasimaalaukset on Lennart Segerstråle tehnyt vuonna 1940. Kirkossa on myös Thelin urut vuodelta 1786.

Zacharias Topelius, eräs Suomen suurimmista kirjailijoista, syntyi 14. päivänä tammikuuta 1818 Kuddnäsissa. Kuddnäs—Topeliuksen syntymäkoti on Uudenkaarlepyyn kaupungin omistuksessa ja on vuodesta 1934 toiminut museona. Päärakennuksen lisäksi taloryhmään kuuluu pakaritupa, vaunuliiteri ja huvimaja. Museo on yleisölle avoinna toukokuusta elokuuhun. 

Munsalan kaunis harmaakivikirkko on rakennettu vuonna 1784. Kirkossa on maamme vanhimmat käytössä olevat, Ericus Germanin vuonna 1736 rakentamat kirkkourut. Urut on entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön 1974. Kirkossa on myös hieno piispa Henrikiä esittävä puuveistos. 

Jepuan ristimuotoinen puukirkko on rakennettu vuonna 1861 Kirkossa on puuveistoksin koristellut Thelin urut vuodelta 1770. Vanhin veistos esittää kuningas Daavidia ja on myöhäiskatoliselta ajalta ts. 1400 luvulta. Alexandra Såltin on maalannut alttaritaulun joka esittää Maaria Magdaleenaa tyhjän haudan ääressä pääsiäisaamuna.

Alahärmän nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1900-1903 ja vihittiin käyttöönsä ensimmäisenä adventtina vuonna 1903. Harmaasta luonnonkivestä tehdyn, malliltaan tornillisen pitkänkirkon on suunnitellut Jos Stenbäck. Vuonna 1937 tehtiin sisä ja ulkopuolella korjauksia arkkitehti Ilmari Launiksen mukaan. Seiniin laitettiin kosteuseristykset ja asennettiin kuumailmalämmitys. 

Alttaritaulu "Kristus Getsemannessa" on tohtorinna Aleksanda Såltin maalaus vuodelta 1904. 20-äänikertaiset urut ovat alunperin J.A. Zachariassenin vuonna 1904. Vuonna 1976 Kangasalan urkutehdas on rakentanut urut uudelleen lisäten samalla kaksi äänikertaa. Kirkossa on tilaa 1000 hengelle.

Ylihärmän kamara paljastui merestä vuosina 5000—500 e.Kr. Ensimmäiset pysyvät asutukset kirjattiin 1577 Naarasluoman varteen, nykyisen kirkonkylän tienoille. Lapuan kappelina 1670 luvulta toimineen Naarasluoman—suunnilleen tuolloisen Yli- ja Alahärmän—alkuperäinen nimi vaihtui Härmäksi vuonna 1698. Ylihärmän omin luvin aloitettu puukirkko valmistui 1787 Ruohomäelle. Sen kauneus on kuuluisien kirkonrakentajien Antti ja Kaappo Hakolan käsialaa. Saarnahuonekuntana aloittanut Ylihärmä nimitettiin kappeliksi 1816 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1867. 

C.L. Engelin käsialaa oleva kellotapuli valmistui vuonna 1828. Sankarihauta alueen on suunnitellut professori J. S. Siren.

Kaunis kirkkopuisto monine muistomerkkeineen suo rauhallisen pysähdyspaikan tämän päivän kiireiselle ihmiselle. 1800-luvulla Ylihärmä oli puukkojunkkareiden ydinaluetta, ja kuuluisan häjyn,  Antti Rannanjärven hauta löytyykin kirkon vanhalta hautausmaalta.

Tuomiokirkko ( 1827 ) on viides seurakunnan kirkoista - kolmas nykyisellä paikalla. Sen rakensi Heikki Kuorikoski  C. L. Engelin piirustusten mukaan. Alttaritaulu  ( 1845 )  on B. Godenhjelmin. Katto ja lasimaalaukset ovat Paavo Leinosen ( 1927 ). Nykyisen asunsa kirkko sai peruskorjauksessa v. 1977. Urut ovat Suomen suurimmat. Niissä on 85 + 6 äänikertaa. Kirkkotekstiilit ovat Seppo Rihlaman ja Jorma Kaasisen suunnittelemat ( 1977 ). Kirkossa on 1300 istumapaikkaa.

Toimituskappelina olevan sakariston yläsalin seinällä on edellisen kirkon alttaritaulu vuodelta 1791.

Tapuli kohosi jo neljännen kirkon rinnalle v. 1730. Muistomerkit kirkkotarhassa liittyvät kansamme historiaan: esipolvien muistomerkki ( Kaarlo Lamminheimo ); Kuoleva soturi, vapaussodassa kaatuneiden muistopatsas ( Yrjö Liipola, jalustassa silloisen kirkkoherran Wilhelmi Malmivaaran säkeet ); Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas ( Inkeri Mustonen ) sekä jääkäripatsas ( Lauri Leppänen ). Yrjö Liipolan enkelipatsas on pystytetty vuosien 1939 1944 sodissa kaatuneiden haudoille. Lisäksi kirkkopihassa on Suomen sodan aikana v. 1808 Lapuan taistelussa kaatuneiden muistomerkki ( Kaarlo Lamminheimo ). Kirkon seinässä on talvisodan aikana Lapualle sijoitetun unkarilaisen vapaaehtoispataljoonan jättämä muistolaatta. 
 

Tulipalossa 1981 tuhoutuneen Lapuan seurakunnan KAUHAJÄRVEN kyläkirkko rakennettiin vuonna 1867 ja vihittiin käyttöönsä kesäkuun 22 päivänä 1871. Vihkimisen suoritti kirkkoherra J. Helenius. Malliltaan kahdeksankulmaisen, pyöreän matalatornisen kirkon rakentamisen hoiti rakennusmestari Juho Ranttila. 

Arkkitehti Alvar Aallon piirtämä tapuli rakennettiin vuonna 1923. Samanaikaisesti kirkko laudoitettiin sisältä ja päältä, välikatto, penkit, ovet ja ikkunat uusittiin. Vuonna 1937 laitettiin uusi tiilinen vesikatto ja suoritettiin sisä- sekä ulkomaalaus. Vuonna 1967 sisämaalaus uusittiin ja laitettiin kuumailmalämmitys. Kirkko tuhoutui tulipalossa 22.5.1981.

Alttaritaulu "Jeesus ristillä" on Lamminheimon maalama vuodelta 1937. 4 äänikertaiset urut ovat Linnanmäen rakentamat vuonna 1977. Tilaa on 350 hengelle. Uusi kivikirkko valmistui kesällä 1983 ja vihittiin tarkoitukseensa 7. 8. 1983. 
 

Lapuan seurakuntaan kuuluvat Tiistenjoen kirkko valmistui vuonna 1953. Arkkipiispa Salomies vihki kirkon kayttöön samana vuonna. Puusta rakennetun, malliltaan tornillisen pitkänkirkon, on suunnitellut ja rakentanut rakennusmestari Eero Ojaniemi. 

Alttaritaulu "Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekevät ja raskautetut " on Kaarlo Lamminheimon maalaus. Kangasalan urkutehtaan valmistamat 24 äänikertaiset urut. Kirkossa on tilaa 600 hengelle. 

NURMON SEURAKUNTA on vanhaa eteläpohjalaista viljelys- ja asutusaluetta. Nurmo on osa maakunnan liikenne- ja talouskeskusta, ja on tästä syystä kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Seurakunnan jäsenmäärä on n. 9500 (v. 1994). Seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen v. 1879. Sitä ennen Nurmo oli Lapuan emäseurakunnan kappeliseurakunta.

NURMON NYKYINEN KIRKKO on seurakunnassa toinen. Ensimmäinen kirkko, "saarnatupa", rakennettiin Nurmon ja Seinäjoen silloisen väen tarpeisiin v. 1727. Noin 200 hengelle rakennettu kirkkorakennus oli tyyliltään ns. pitkäkirkko. Mainittakoon, että kirkko oli rakennettu ilman lupaa. Kirkko "virallistettiin" ja vihittiin kirkoksi monien anomusten jälkeen vasta v. 1766.

Vanhan kirkon käydessä pieneksi ja huonokuntoiseksi alettiin rakentaa uutta kirkkoa v. 1778. Nykyinen ristikirkko on tunnettujen alahärmäläisten kirkonrakentajien Antti ja Kaappo Hakolan rakentama. He ovat rakentaneet myös lähiseudulla sijaitsevat Kuortaneen ja Ylihärmän kirkot. Antti Hakola aloitti Nurmon kirkon rakennustyön mutta hän hukkui Nurmonjokeen kesken rakennustyön. Hänen poikansa Kaappo Hakola vei työn loppuun v. 1779. Tapulin olivat samat rakentajat tehneet jo v. 1770. Ensimmäinen kirkkoherra oli Albert Emil Tallroth (myöh. Honkajuuri) 1882 1890.

Nykyinen kirkko kohosi vanhan kirkon vierelle. Alkuperäiset ikkunat olivat nykyisiä huomattavasti pienemmät. Kirkon sisä-korkeus lattiasta keskikupoliin on 10 metriä. Kirkonporstuat eivät kuuluneet suunnitelmiin alunperin, vaan rakennettiin 50 vuotta myöhemmin (1825).

KIRKKO on sisältä pyritty palauttamaan alkuaikojen asuun. Saarnastuoli on Salomon Köhlströmin rakentama v. 1782. Saarnastuolin 5 haarainen kynttelikkö on vuodelta 1795. Ensimmäisen maalin sisätiloille antoi kirkkomaalari Johan Tilen, jonka mallin mukaisia ovat saarnastuoli sekä kattojen ja seinien reunaornamentit vuodelta 1787. Kirkkomaalari Juho Koskiniemi maalasi ikkunoihin ”verhot”, seinien yläosien ornamentit sekä ”Kylväjä” maalauksen v. 1844. Taiteilija Frans Hiivanainen maalasi ”Hyvä Daimen” ja ”Tuhlaajapoika” maalaukset v. 1913. 

Alttaritaulu on taiteilija Väinö Hämäläisen teos ”Jeesus ja syntinen nainen” vuodelta 1914. Alttariseinän lasimaalaukset ovat pääjohtaja Mauri Honkajuuren perheen lahjoitus seurakunnalle v. 1948. Kirkon ensimmäiset urut olivat vuodelta 1924. Kirkon nykyiset urut ovat varsin uudet, vuodelta 1986. Ne ovat urkutehdas Hans Heinrichin rakentamat.

Kirkossa tehtiin sisä ja ulkosaneeraustyö v. 1979. Korjausten yhteydessä pyrittiin vaalimaan kirkon alkuaikojen asua. Samassa yhteydessä saatiin uudet, taiteilija Kerttu Vihko Voipion suunnittelemat kirkkotekstiilit. Kirkon ulkoväri oli alunperin punainen. Nykyisen vaalean värinsä kirkko ja tapuli saivat vasta v. 1913.

Kirkkoon mahtuu noin 650 henkilöä.

KIRKON VIERESSÄ kohoava kappeli, jossa on nyt vain vainajien säilytystilat, rakennettiin v. 1928. Kappelin vieressä on sankarihauta-alue, jossa on mm. v. 1921 paljastettu 1918--sodan sankaripatsas, Kalervo Kallion veistämä sankaripatsas vuodelta 1951 sekä 1860 luvun suurten nälkävuosien muistokivi. Sodan aiheuttamista menetyksistä muistuttaa 164 sankarivainajan muistoristiä. Äyräpään taistelussa 5.3.1940 kaatui yhtenä päivänä 40 nurmolaista. Kirkon läheisyydessä on useita seurakunnan palvelijoiden muistokiviä. Tapulin ulkoseinään sijoitettu vaivaispoika on 1840 luvulta.

Nurmon seurakunta edustaa tyypillistä eteläpohjalaista kirkollista elämää, johon kirkon sisäiset herätysliikkeet ovat antaneet voimakkaan panoksen. Nurmon seurakuntaa on 1800 luvulta lähtien tunnetun julistajan Niilo Kustaa Malhergin ajoilta sävyttänyt voimakkaasti herännäisyyden vaikutus.

Lähde: Nurmon kirkosta ja seurakunnasta -moniste. 1995 

Seinäjoen seurakunnan pääkirkon, Lakeuden ristin, on suunnitellut akateemikko professori Alvar Aalto. Tiilestä tehty ja päältä rapattu kirkko valmistui vuonna 1960. Siinä on istumapaikkoja 1345. Kirkon vieressä olevan kellotornin korkeus on 65, I metriä. Kirkossa on Kangasalan urkutehtaan valmistamat 52 äänikertaiset urut. Lakeuden Ristissä on jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja ym. hengellisiä tilaisuuksia. Istumapaikkoja on 1345 hengelle.

Seurakuntakeskus valmistui vuonna 1966 professori Alvar Aallon suunnittelemana. Se on tarkoitettu lähinnä seurakunnallisia tilaisuuksia varten, erilaisiin perhejuhliin, sekä seurakunnan kerhojen toimintapaikaksi. Seurakuntakeskuksessa sijaitsevat seurakuntasali, johon mahtuu 250 henkilöä sekä hallintotilat.

Alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" maalasi taidemaalari Alexandra Frosterus Såltin vuonna 1877. 10 äanikertaiset urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin rakentamat. Istumapaikkoja kirkossa on 550 hengelle

Seinäjoen seurakunnan hautausmaa sijaitsee kirkon ympäristössä.

Kirkon alkuajoilta ovat peräisin tukholmalaisen puuveistäjän Jaakko Klerckin tekemät neljän evankelistan ja kastemaljaa pitelevän enkelin veistokset. 

Taiteilija Urho Lehtisen lehterimaalausten aiheina ovat kylvövertaus, suuret illalliset, kymmenen viisasta ja tyhmää neitsyttä, taivasten valtakunnan nuotta ja Hyvä Paimen. Katossa huomionarvoiset maalaukset Iankaikkinen evankeliumi, Elämän puu, Taistelu ja voitto sekä Karitsan valtaistuin. Lehtisen käsialaa ovat myös sakariston ikkunoissa olevat lasimaalaukset Usko, Toivo ja Rakkaus sekä siunauskappelin ( K.S.Kallio) alttaritaulu.

Kaksiosainen alttaritaulu, jonka ylempi osa on nimeltään "Vapahtaja ilmoittaa itsensä Marialle" ja alaosa "Jeesus haudassa", on Aleksanda Frosterus Såltin maalaus vuodelta 1879. 

Eteläisellä lehterillä on kirkkoon lahjaksi saatu könninkello. Sen valmistaja kolmannen polven kellomestari Juho Yli-Könni.

Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat 34 äänikertaiset.
 

Kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut taiteilija Blacksdadius vuonna 1857. Yläosa "Jeesus ristillä" ja alaosa ' Ehtoollisen asettaminen". Kangasalan urkutehtaan valmistamat 36 äänikertaiset barokkiurut ovat vuodelta 1965. Kirkossa on tilaa 1100 hengelle.

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas. Vihkiminen suoritettiin 21.12.1958. Rakennusmateriaali on betonia ja kuparia. Ulkoa kirkko muistuttaa selkä ylöspäin olevaa avointa kirjaa, Raamattua. Alttaripöydällä on edellisestä, palaneesta kirkosta pelastetut taiteilija Eino Räsäsen tekemät pronssipatsaat "Maria" ja "Johannes". Saman taiteilijan työtä ovat saarnatuolin etuseinässä olevat puuveistokset ja eteisessä oleva reliefi "Jeesus siunaa lapsia". Kuorin eteläseinällä on taiteilijoiden Antti Salmenlinnan ja Gunnar Forströmin lasimaalaus, joka kuvaa Jeesuksen toista tulemista. Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat 40 äänikertaiset. Istumapaikkoja on noin 1000 hengelle.

Kauhajoen seurakuntaan kuuluva Kauhajärven kirkko vihittiin käyttöönsä 20 11.1951. Puurakenteisen, malliltaan tornillisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Jaakko Pelto. Alttaritaulun "Kristus ristillä" on maalannut taiteilija Ilmari Launis. Kangasalan urkutehtaan valmistamat 5 äänikertaiset urut ovat vuodelta 1977. Kirkossa tehtiin peruskorjaus vuosina 1979-1980 insinööri Sulo Kantojärven tekemien piirustusten mukaan. Samalla kirkkoa laajennettiin ja uusittiin lämmitysjärjestelmä ilmalämpölaitteistolla toimivaksi.

Kauhajoen seurakuntaan kuuluva Nummijärven kirkko valmistui vuonna 1934. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Matti Visanti. Kirkko on malliltaan puurakenteinen, torniton pitkäkirkko. Nummijärven kirkon viirissä oleva kukko kuvaa valvomista. Meidän tulee aina olla valmiita Kristuksen tulemiseen. ("Ennenkuin kukko laulaa"). Kirkon sisällä näkyvä tasasivuinen risti ja ympyrä sen ympärillä on lähetyksen risti, joka kuvaa maailmalle tarkoitettua sanaa.

Teuvan nykyinen kirkko, järjestyksessä kolmas, valmistui vuonna 1953. Kirkon suunnitteli arkkitehti Elsi Borg ja alttaritaulun maalasi Tove Jansson.

Nykyisen kirkon nelikulmainen ja holvikattoinen runkohuone rakennettiin jo vuonna 1435. Piispa Mikael Agricola suoritti kirkon uusintavihkimisen "Pyhän Neitsyt Maarian kunniaksi" vuonna 1555 sen korjaustöiden päätyttyä. Vuonna 1653 kirkkoa jatkettiin sen itäpäädyssä, minne alttarikin oli sijoitettu. 

Kirkkoherra Henric Johan Carlborgin johdolla vuosina 1732-1736 kirkko entisöitiin ja muutettiin samalla pohjaltaan ristin muotoiseksi, nykyinen kellotapuli rakennettiin vuonna 1757. Vuosina 1953 ja 1978 suoritettiin kirkon tuoreimmat entisöimistoimenpiteet, jonka jälkeen kirkon sisälle mahtuu 1200 istujaa. Bruno Christensenin urkuvalmistamo asensi uudet 33 ääniset urut 1978. 

Nähtävyyksinä mm. kastemalja jalustoineen, joka on arkkitehti Ola Hanssonin piirtämä ja Öölannin hiekkakivestä valmistettu, sisältä kullattu, hopeinen kastemalja on vuodelta 1885 vaasalaisen kultaseppä S.F. Sundholmin valmistama.

Pohjois-saksalaisen mestarin tekemää krusifiksia käytettiin alttarin koristeena ennen alttaritaulun hankkimista vuonna 1803. Krusifiksi kuuluu Suomen kauneimpiin ja se on tehty vuosina 1475 - 1500. 

Vuonna 1862 hankittiin kirkkoon viisi Josef Westerlundin valmistamaa kaunista messinkikruunua. Kirkon saarnatuoli on kokkolalaisen Johan Kyntzelin vuonna 1737 valmistama. 

Nähtävyytenä lisäksi kirkon läheisyydessä sijaitsevat 150 vanhaa kirkkotallia, jotka tuovat tuulahduksen menneiltä ajoilta.

Kaskisten kirkko valmistui vuonna 1965. Siinä on istumapaikkoja 200, johon voidaan helposti lisätä ovet avaamalla seurakuntasalin 130 hengen istumatilat kirkkoon liittyvästä salista. Kirkon arkkitehtina on ollut Erik Kråkström. Kirkkoon on urut toimittanut vuonna 1966 Kangasalan urkutehdas.