Allergiasaneeraus ja siivous

(Allergia- ja Astmaliiton opas)

 

 

Allergiaoireiden ehkäiseminen ympäristöjärjestelyjen avulla on yhtä tärkeää kuin lääkehoito. allergisen kodin tulee olla pölytön, hajuton, ja helppohoitoinen. Ensisijaisesti kodista poistetaan allergiaoireiden aiheuttajat. Tavarat järjestetään paikoilleen ja huolehditaan siivouksesta sekä ilmanvaihdosta.

 

Oireiden aiheuttajat saneerataan

 

Kodin tavallisimmat allergeenit ovat eläinpöly, pölypunkkipöly, sieni-itiöt, siitepöly, vaate- ja tekstiilipöly sekä ruoat. Sisäilmassa on myös monia ärsyttäviä tekijöitä esim. kaikki tuoksuvat kemikaliot. Pahin sisäilman pilaaja on kuitenkin tupakansavu. Myös ulkoa tulevat epäpuhtaudet likaavat sisäilmaa.

 

Tavallisimpien allergeenien ja ärsykkeiden poistaminen ja siivouksen tehostaminen on tarpeen aina, kun jollakin perheenjäsenellä ilmenee allergiaa. Eläimet, tupakansavu tai villa- ja kokolattiamatot eivät sovi allergiseen kotiin. Ajan mittaan ne pahentavat allergiaoireita.

 

Saneeraaminen on hyväksi koko perheelle. Jos oireet kiusaavat vielä näiden perusjärjestelyiden jälkeen, joudutaan karsimaan tarkemmin pölyä keräävät tavarat ja kalusteet sekä tehostamaan siivousta.

 

Tupakka on pahin sisäilman pilaaja

 

Tupakointi – myös passiivinen tupakointi eli muiden tupakoinnista aiheutuvan savun hengittäminen – vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja. Tupakointi altistaa infektioille ja lisää allergisoitumista sekä pahentaa allergisia oireita. Lapsi ei voi ottaa kantaa savuttomuuden puolesta; vastuu on aikuisen.

 

Lemmikin hankintaa harkittava vakavasti

 

Eläinpöly on yksi voimakkaimmista allergisten oireiden aiheuttajista Myös eläimen sylki ja eritteet aiheuttavat hengitystie- ja iho-oireita.

 

Jo siinä vaiheessa kun kissan, koiran, marsun, undulaatin, kilpikonnan tai muun lemmikkieläimen hankkimista harkitaan, kannattaa pohtia, onko perheessä allergiaa. Allergiatesteillä ei voida ennustaa eläimelle herkistymistä.

 

Erityisen nopeita herkistäjiä ovat kissa ja jyrsijät, kuten marsu ja hiiret.

 

Akvaariokalat ovat tavallisesti allergiselle sopivia lemmikkejä. Akvaariota ei pidä kuitenkaan sijoittaa makuuhuoneeseen. Akvaarion puhtaudesta on huolehdittava niin, ettei veden leväkasvu pääse hengitysilmaan. Kalojen ruoka on valkuaisainetta. sitä pitää käsitellä varovasti, ettei se pölyä.

 

Perheessä, jossa on karjaa tai harrastetaan ratsastusta, navetta- ja ratsastusvaatteet on riisuttava ennen kuin tullaan asuintiloihin. Jos eläinallerginen itse hoitaa kotieläimiä hänen on tarvittaessa käytettävä hengityssuojaimia, suojakäsineitä ja suojavaatteita.

 

Pölypunkki viihtyy vuoteessa

 

Pölypunkki on hämähäkkieläin ja kooltaan niin pieni, että silmä ei sitä erota. Punkin eritteet sekä murskautunut kuollut pölypunkki aiheuttavat allergisia oireita. Punkki lisääntyy ja voi hyvin, jos huoneilman kosteus on yli 50 % ja huoneilma on lämmintä. Tällaiset olosuhteet on vuoteessa, kun sitä käytetään. Aina nukkumisen jälkeen vuoteen tulisi antaa olla jonkun aikaa sijaamatta kosteuden haihduttamiseksi.

 

Punkkipöly pidetään kurissa säännöllisellä vuoteen puhdistmisella. Patja ja vuodevaatteet imuroidaan ja pölytetään viikottain. Sijauspatja, peite ja tyyny pestään ajoittain; 60 asteen pesulämpötilassa pölypunkit kuolevat.

 

Patja ja petauspatja uusitaan 8 – 10 vuoden välein laadusta riippuen. Tyyny uusitaan 2 – 3 vuoden välein. peitto 5 – 6 vuoden välein.

 

Punkeista pääsee eroon myös lämpökäsittelyllä. Silloin vuodevaatteet pidetään kuivassa, + 60 asteisessa saunassa tunti, jolloin punkit kuolevat. Vuodevaatteiden tuuletus pakkasella tappaa valtaosan pölypunkeista. Senhetkinen punkkikasvusto voidaan hävittää kokonaan, jos on mahdollisuus tuulettaa vuodevaatteita vähintään –18asteessa 24 tuntia. Jos pakkasta on –28 astetta kaikki punkit kuolevat kuudessa tunnissa. Lämpö- ja kylmäkäsittelyjen jälkeen punkkipöly imuroidaan pois. Voimakkaasti punkkipölylle herkistyneet voivat suojata vuodevaatteet tiivispintaisella hengitettävällä suojakankaalla kuten mikrokuitu- tai tuulikankaalla tai erityisellä vuodevaatesuojuksella.

 

Helppohoitoiset tekstiilit

 

Tekstiilitapetit, nukkamatot, pölyä keräävät kokolattiamatot, ryyjyt, villahuovat ja shaalit tai samettiverhot eivät kuulu allergisen kotiin, jos ne aiheuttavat oireita. Kodin voi sisustaa sileäpintaisilla, helposti puhdistettavilla, pölyämättömillä materiaaleilla kuten esimerkiksi paperinaru tai trikoomatoilla sekä puuvilla- tai rullaverhoilla.

 

Pehmustettujen huonekalujen tulee olla helposti puhdistettavia sekä tiivis- ja sileäpintaisia. Nahan lisäksi monet kankaat ovat sopivia. Irtotekstiilit, kuten sohvatyynyt ja pöytäliinat, lisäävät huoneilman pölyisyyttä. Patja valitaan nukkumismukavuuden ja hoidettavuuden mukaan. Sijauspatja ja tyyny voivat olla spiraali- tai pallokeinokuitutäytteisiä tai vaahtomuovia sekä vesipestäviä. Vuodevaatteiden päällyskankaiden tulee olla tiiviitä. Lakanat pestään viikon – kahden välein. Herkimmät allergikot välttävät pyykin kuivattamista ulkona siitepölyaikana. Mankelointi vähentää pölyävyyttä. Vuode suojataan tiiviillä sileäpintaisella päiväpeitteellä.

 

Huonekasvit valitaan huolella

 

Näyttää siltä, että useimmat huonekasvit voivat aiheuttaa allergiaa. Sen takia allergisten ei kannata perustaa kotiinsa viidakkoa. Allergisen kotiin suositellaan vain sellaisia kasveja, joita voidaan joko suihkuttaa tai pyyhkiä. Kotiin eivät sovi saniaiset itiöittensä, kukkivat kukat siitepölynsä ja tuoksunsa tai limoviikunat ja tyräkit erittämänsä maitiasnesteen takia. Pajukissoja, koivunoksia tai niittykukkia allerginen voi ihailla ulkona. Koristekasvien lehtien pinnat, kukkamulta ja ruukut ovat hoitamattomina hyvä kasvualusta homeelle. Jo homeitiöt aiheuttavat allergiaoireita. Valtaosa kodin siitepölystä tulee ulkoa: ovesta ja ikkunoista sekä vaatteissa. Tuuletusikkunoihin ja ulkoilmaventtiileihin voi laittaa siitepölysuodattimet.

 

Pölysaneeraus alkaa järjestyksestä

 

Ihanteellisessa tilanteessa kaikille tavaroille on omat säilytystilat, kannelliset laatikot tai ovelliset kaapit kirjojen ja lehtien säilyttämiseen sekä tarvittaessa koriste-esineille lasivitriinit. Säle- ja ritiläovet keräävät turhaan pölyä. Avoimia kirjahyllyjä ei pitäisi sijoittaa ainakaan makuu- tai lastenhuoneisiin.

 

Tavallista on, että päällysvaatteet ja kengät säilytetään eteisen avonaulakossa. Parempi vaihtoehto on ovellinen kaappi, jolloin kengistä ja vaatteista lähtevä hiekka ja pöly eivät leviä muihin tiloihin.

 

Liinavaatteet huolletaan säilytetään keskitetysti, tarkoitukseen varatussa kodinhoitotilassa.

 

Kellarit, ullakot ja autotallit ja muut varastot siivotaan aika-ajoin. Järjestyksen säilymistä auttaa, jossa aputiloihin rakennetaan hyllyt ja tangot sekä koukut ripustettaville tavaroille. Kun tavarat ovat järjestyksessä ja suojattu esim. muovilla, on siivoaminen helpompaa ja tulee myös tehdyksi.

 

Siivouksella ylläpidetään saneerausta

 

Suursiivouksen tarve vähenee tuntuvasti, kun koti pidetään jatkuvasti siistinä ja paikkoja kohennetaan säännöllisesti. Rajut suursiivoukset saattavat aiheuttaa allergiselle sairaskohtauksen. Herkimmät pölyallergikot voivat käyttää siivotessaan hengityssuojainta.

 

Järkevää olisi huolehtia päivittäin pesutilojen puhtaudesta, irtoroskien poistamisesta ja tarpeen mukaan pölyjen pyyhkimisestä siivousliinalla. vaatteet, lehdet ka pikkutavarat järjestetään omille paikoilleen.

 

Kerran viikossa koti siivotaan perusteellisesti. Lattiat sekä muut pölyä keräävät pinnat – kukkia unohtamatta – pyyhitään siivousliinalla, sillä pinnoilla oleva hieno pöly ei lähde imuroimalla. Viikkosiivoukseen kuuluu myös patjojen imurointi sekä vuodevaatteiden pölyjen poisto ja tuuletus.

 

Parikertaa vuodessa puhdistetaan kaikki asunnon pinnat: imuroidaan ja pyyhitään kostealla seinät ja katot. Silloin pestään myös keittiön seinät ja kaapit unohtamatta kaappien yläpintoja. Myös ilmanvaihtoventtiilit puhdistetaan. Liesituuletin puhdistetaan joka toinen kuukausi.

 

Siivousvälineet ja siivousaineet

 

Kuivalla harjalla lakaistaessa tai kuivalla rievulla rievulla pyyhkiessä pöly leviää ilmaan. Nihkeään pölyliinaan pölyt sen sijaan tarttuvat. Esimerkiksi hyvistä liinoista ovat mikrokuituliinat ja öljytyt siivousliinat – pölyt tarttuvat niihin, eivätkä leviä huoneilmaan.

 

Oikein valitut ja puhtaana pidetyt siivousvälineet helpottavat siivoamista. Epämukavat ja likaiset työvälineet eivät anna toivottua siivoustulosta ja voivat jopa levittää likaa ja bakteereita.

 

Kun pinnat puhdistetaan säännöllisesti, pesuaineiden ei tarvitse olla ”likaa räjäyttäviä”. Usein vesi riittää. Voimakkaat pesuliuokset rasittavat niin pestäviä pintoja kuin pesijän ihoa ja hengitysteitä. Pesuaineita käyttäessä noudatetaan annosteluohjeita ja valitaan hajusteettomat, neutraalit puhdistusaineet. Saatavissa on myös tuotteita, joista on poistettu pahimmat ärsykkeet, kuten kirkasteet, hajusteet ja säilöntäaineet. Kuitenkin vasta kokeilemalla saa selville tuotteen sopivuuden. Herkkäihoisen kannattaa suojata kädet vinyylikäsineillä; kumikäsineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

 

Imurointi

 

Imuroiminen soveltuu lähes kaikille pinnoille, myös kattoihin ja seiniin sekä vuodevaatteille. Perheen ja asunnon koko, asuinympäristö sekä pölyallergian voimakkuus määräävät imuroimistarpeen.

 

Tehokkaat pölyimurin poistosuodattimet (esim. S-class ja hepasuodattimella varustettu) pitävät pienetkin pölyhiukkaset sisällään.

 

Imuroitaessa syntyvät ilmavirtaukset saavat pölyn liikkeelle. Hienon pölyn laskeutuminen kestää tunteja. Haittaa voi vähentää tehokkaalla tuuletuksella ja pyyhkimällä laskeutunut pöly pois siivousliinalla. Keskuspölyimuria käyttäessä pölyongelmaa ei ole, koska poistoilma menee suoraan ulos. Imuroitaessa suutinta liikutellaan kyllin hitaasti lyhyin limittäisin vedoin, jotta ilmavirta ehtii irrottaa pölyn ja roskat. Suuttimet puhdistetaan käytön jälkeen. Pölypussi ja poistoilman suodatin vaihdetaan riittävän usein.

 

Ilmanvaihto ja lämpötila

 

Pölysaneerauksen, säännöllisen siivoamisen ja riittävän ilmanvaihdon avulla huoneilma pysyy tavallisesti puhtaana ja raikkaana. Huoneilman tulee vaihtua jatkuvasti noin kerran kahdessa tunnissa. Tällöin haitallisten kaasujen määrät pysyvät normaalioloissa turvallisina ja kosteus hallinnassa. Ilmanvaihtoa voidaan tehostaa puhaltimien ja makuuhuoneisiin asennettavien ilmaventtiilien avulla.

 

Haitallisia kaasuja ovat hiilioksidi, rakenteista ja tekstiileistä vapautuvat orgaaniset yhdisteet sekä maaperästä vapautuva radon. Jos ihmisten määrä tai epäpuhtauspäästöt lisääntyvät, tulee ilmanvaihtoakin lisätä. Joskus tehokas ilmanvaihtokaan ei riitä, vaan tarvitaan rakenteiden ja materiaalinen parannustöitä.

 

Asunnon sopiva lämpötila oleskelutiloissa on 21 – 22 asteet ja makuuhuoneissa vähän viileämpi. Lämmityskaudella ihanteellinen ilman suhteellinen kosteus sekä asunnon että ihmisen kannalta on noin 30- 40 %.

 

Huoneilman viilentämine lisää sen suhteellista kosteutta. Pakkasella ulkoilma on kuivaa ja pakkaskausina myös asunnon lämmitys kuivuttaa huoneilmaa. Ilmankostutinta ei tavallisesti kotona tarvita. Mikäli lisäkostutusta pakkaskausina kuitenkin tarvitaan, on höyrystävä kostutin suositeltavin. Kosteusmittarin tarkkailu on tällöin suositeltavaa. Suhteellinen kosteus ei saa talvikautena nousta yli 45 prosenetin. Liiallisessa kosteudessa (yli 60%) viihtyvät ja lisääntyvät pölypunkit ja  homeet. Rakennusmateriaalien kosteusvaurioiden estämiseksi ilman suhteellinen kosteus ei saisi kohota yli 60 –70 prosentin. Kosteus myös lisää kemikaalipäästöjä eri materiaaleista.