Sisäilmaopas

(Allergia- ja Astmaliiton opas)

 

Sisältö

 

 

 

Sisäilmaopas terveellisempään asumiseen

 

Meillä kaikilla on oikeus terveelliseen sisäilmaan. Hyvä sisäilma on pölytön, hajuton, vedoton, ja meluton. Jokainen asukas ja työntekijä voi omalta osaltaan vaikuttaa hyvän sisäilman muodostamiseen.

 

Tässä oppaassa kerromme, kuinka rakennusten sisäilmaongelmat selvitetään ja miten sisäilman laatua pystytään parantamaan . Tarkkaile rakennuksen kuntoa

-         estä sisäilmaongelmat jo ennakolta.

 

Allergia- ja astmaliiton sisäilma asemalta

 

 

Sisäilma

-         ihmisen tärkein ympäristö

 

ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa litran verran ruokaa ja kaksi litraa vettä mutta vähintään 15 000 litraa ilmaa. Tästä valtaosa , jopa yli 90 %, on sisäilmaa. Erilaiset sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin niin asunnoissa kuin muissakin rakennuksissa valitettavan yleisiä.

 

Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimmät tekijät ovat kunnossa olevat rakenteet ja toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. Erityisesti allergiaa ja astmaa sairasravalle tärkeää on poistaa sisätiloista erilaiset oireita aiheuttavat ja lisäävät tekijät, kuten allergeenien ja epäpuhtauksien lähteet. Esimerkiksi tupakointi, lemmikkieläimet ja pölyävät materiaalit voivat aiheuttaa erilaisia terveys- ja viihtyisyyshaittoja.

 

Hyvän sisäilman tunnusmerkit

 

 

Sisäilman aiheuttamat haitat

 

Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä voivat olla esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaiset sairaudet kuten astma. Oireita ja sairauksia aiheuttavat myös monet muut tekijät kuin sisäilma. Sisäilmaa on syytä epäillä ongelmien aiheuttajiksi, jos oireet selvästi liittyvät rakennuksessa oleskeluun, esimerkiksi jos oireet helpottuvat tai häviävät oltaessa poissa rakennuksesta.

 

Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa myös epäviihtyisyyttä ja alentaa työtehoa. Erilaiset oireet ja viihtyisyysvalitukset ovat varsin yleisiä niin asunnoissa, päiväkodeissa, kouluissa kuin toimistorakennuksissakin.

 

Yleisimmät sisäilmahaitat

 

-         pölyt: huonepöly, ulkoa tuleva pöly ja noki, mineraalivillakuidut, asbestikuidut

-         allergeenit: siitepölyt, eläinpölyt, pölypunkit

-         mikrobit: homeet, hiivat, bakteerit

-         kaasumaiset aineet: hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). formaldehydi, ammoniakki, radon, tupakansavu

 

Sisäilmaongelmien selvittäminen

 

Erilaiset sisäilmaan liittyvät puutteet ja viat ovat rakennuksissamme hyvin yleisiä. Useimmiten sisäilmaongelmat liittyvät puutteelliseen ilmanvaihtoon, rakennus- ja sisustusmateriaalien pöly- ja kemikaalipäästöihin, rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin, epäpuhtauksia tuottaviin toimintoihin, epätyydyttäviin lämpöoloihin tai meluhaittoihin. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja sisäilman laadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden määrittäminen vaativat tietoa sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä ja rakennusteknistä ammattitaitoa.

 

Sisäilmaselvitykset ja kuntoarviot

 

Sisäilmaongelmien selvittämisessä ensimmäinen toimenpide on tarkastaa rakenteiden ja laitteiden kunto ja toiminta. Tarkastettavia asioita ovat

 

 

Muita tutkimuksia ja mittauksia kannattaa tehdä vasta, kun on varmistettu, että rakenteet ovat kunnossa, laitteet toimivat ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti.

 

Kokeneen asiantuntijan tekemät aistinvaraiset ja kokemusperäiset selvitykset ovat usein riittäviä suunnannäyttäjiä sisäilmaongelmien aiheuttajien paikantamisessa. Niihin voidaan yhdistää yksinkertaisesti tehtäviä mittauksia, kuten lämpötilojen ja ilmavirtojen mittaukset sekä pintakosteusilmaisimen käyttö. Tarkempia tutkimuksia on syytä tehdä vain erityisistä syistä. Jos esimerkiksi homekasvu on silminnähtävää, ei yleensä ole tarvetta mikrobipitoisuuksien määrittämiseen laboratorioanalyysein.

 

Mittaukset

 

Erilaiset sisäilmasta otettavat näytteet tulevat ongelmien selvittämisessä vasta viimeisenä, koska johtopäätösten tekeminen niiden perusteella on usein hankalaa. Esimerkiksi mikrobeilla ei ole olemassa tarkkoja terveysperusteisia raja-arvoja. Yksittäisiä mittauksia, joiden tuloksia ei osata tulkita, ei kannata suorittaa.

 

Kaikkien epäpuhtauksien, niin kemiallisten yhdisteiden ja hiukkasten samoin kuin mikrobienkin, pitoisuudet sisäilmassa vaihtelevat  voimakkaasti ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan. Tiettynä hetkenä mitattu alhainen pitoisuus ei siis sulje pois mahdollista ongelmaa.

 

Vaikka kyseessä olisi vain tietyn ongelman selvittäminen, täytyy aina ottaa huomioon muutkin sisäilmaan vaikuttavat perusasiat. Esimerkiksi ilmanvaihdon toiminta on aina tarkastettava. Usein on myös perusteltua tutkia rakennusta laajemminkin kuin vain epäillyltä ongelma-alueelta.

 

Ongelmien selvittäjän valmiudet

 

Sisäilmaongelmien selvittäjältä edellytetään monipuolista tietämystä ja kokemusta sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä. Tilaajan on syytä tarkistaa tekijän pätevyys (koulutus ja kokemus) sekä menetelmät, joita hän aikoo käyttää. Tehdyistä selvityksistä on saatava riittävän kattava kirjallinen lausunto johtopäätöksineen. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kosteus- ja homevaurioiden korjaustoimenpiteiden määrittäminen vaatii aina rakennusteknistä asiantuntemusta ja kokemusta korjausrakentamisesta.

 

Selvityskustannukset

 

Asunnossa tehtävä sisäilmanongelmien selvitys tai rakennustekninen kartoitus kosteus- ja homevaurioiden selvittäminen maksaa yleensä 500-1000 euroa. Laajat tai perusteelliset tutkimukset ilma- tai materiaalinäytteineen ja laboratorioanalyyseineen maksavat huomattavasti enemmän. Riitatapauksissa ajaudutaan helposti lukuisiin selvityksiin, jolloin kustannukset voivat nousta jopa varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi.

 

Menettely ongelmatapauksissa

 

Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä myös vaurioiden syiden selvittämisestä on kiinteistön omistajalla. Kun havaitaan vaurioita tai puutteita rakennuksen kunnossa tai epäillään sisäilmaongelmia, on aina ensimmäiseksi otettava yhteyttä kiinteistön omistajan edustajaan eli yleensä isännöitsijään. Edullisinta on, että ongelmat selvitetään ja korjataan viipymättä.

 

Tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä kunnan terveysvalvontaan eli terveys- ja ympäristötarkastajaan. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön omistajan tekemään tarvittavat selvitykset ja ryhtymään korjaustoimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavan tekijän poistamiseksi.

 

Työpaikkoja koskevissa ongelmissa tulee ensimmäiseksi ottaa yhteyttä esimieheen, joka ilmoittaa asiasta kiinteistön omistajalle. Työpaikoilla on mahdollisuus edetä myös työsuojeluorganisaation tai työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä työsuojelupiirin työsuojelutarkastajaan.

 

Kiinteistön omistajan kannattaa ongelmien syiden selvittämisessä ja korjausten suunnittelussa käyttää apunaan rakennus- ja lvi-alan asiantuntijoita. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan myös sisäilmaongelmien selvityspalveluita tarjoavia yrityksiä tai laitoksia (esim. VTT, Kansanterveyslaitos, aluetyöterveyslaitokset, teknilliset oppilaitokset). Mahdollista terveyshaittaa aiheuttavien vaurioiden korjaamiseen voi hakea valtion korjausavustusta kunnan kautta.

 

Toimenpiteet epäiltäessä sisäilmaongelmia

 

 

Ilmanvaihdon parantaminen

 

Ilmanvaihdolla poistetaan sisäilman epäpuhtauksia ja kosteutta

 

Ilmanvaihtoa tarvitaan terveellisen ja viihtyisän sisäilman ylläpitämiseen rakennuksessa. Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuo raitista ulkoilmaa korvausilmaksi. Rakennuksen ilmanvaihto voidaan toteuttaa joko painovoimaisesti tai koneellisesti, mutta aina suunnitellusti. Riittävä ilmanvaihto kaikkiin huonetiloihin saadaan varmimmin koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Järjestelmän etuja ovat myös lämmön talteenotto sekä tuloilman lämmitys ja suodatus.

 

Ilmavirrat käyttötarpeen mukaan

 

Ilmanvaihdon toiminnan edellytyksenä on se, että ilmavirrat on säädetty suunnitelmien mukaisiksi. Ilmaa täytyy poistaa riittävästi kosteista ja likaisista tiloista: pesu- ja kylpyhuone, sauna, wc, keittiö, vaatehuone ja varasto. Korvaus- tai tuloilmaa tuodaan varsinaisiin asuinhuoneisiin eli makuu- ja olohuoneisiin. Tyypillinen virhe on korvausilmaventtiilin puuttuminen tai korvausilman tulon estäminen vedon tunteen takia.

 

Makuuhuoneiden ilmanvaihto usein olematon

 

Yleisin sisäilmaan liittyvä ongelma asuinrakennuksissamme on se, että varsinkaan makuuhuoneissa ilmanvaihtoa ei ole järjestetty mitenkään. Tilannetta voidaan helposti ja edullisesti parantaa ulkoilmaventtiileiden avulla. Niitä voidaan asentaa tuuletusluukkuihin, ikkunankarmeihin tai suoraan ulkoseinään.

 

Jatkuvasti toiminnassa ja tehostus tarvittaessa

 

Koneellinen ilmanvaihto on asunnoissa pidettävä jatkuvasti toiminnassa huoneilmaan kertyvien epäpuhtauksien poistamiseksi. Liiallinen energiansäästö ilmanvaihdon ja sisäilman laadun kustannuksella ei ole hyväksyttävää. Hyvään ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu tehostusmahdollisuus. Lyhytaikaisesti ilmanvaihtoa voidaan tehostaa ikkunatuuletuksen avulla. Myös sisäovien aukipitäminen tehostaa ilmanvaihtoa. Makuuhuoneen ovi kannattaa siis pitää yöllä auki, jotta ilman tunkkaisuus vähenee. Kylpyhuoneen ovea on suositeltavaa pitää auki peseytymisen jälkeen ja pyykkiä kuivattaessa.

 

Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä

 

Ilmanvaihtojärjestelmään kertyvät epäpuhtaudet pienentävät ilmanvaihtoa ja voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Jotta tuloilman puhtaus voidaan varmistaa, on ilmanvaihtokanavien ja järjestelmän muiden osien oltava puhtaat. Kanaviston puhtaus ja ilmavirtojen oikea säätö tulee tarkistuttaa vähintään kymmenen vuoden välein. Venttiilit tulee jokaisen itse puhdistaa ja mahdolliset suodattimet vaihtaa pari kertaa vuodessa.

 

Sisäilman laadun parantaminen ilmanvaihdon avulla

 

 

 

Lämmitys

 

Sopiva lämpötila

 

Oikea lämpötila on ihmisen terveyden ja viihtyvyyden sekä hyvään työtehon edellytys. Lämpötilan kokemisessa on yksilöllisiä eroja, mutta tyytyväisten osuus on suurimmallaan, kun huonelämpötila on 21-22°C. Jokainen voi pukeutumisellaan vaikuttaa omaan lämpöviihtyvyyteensä.

 

Lämpöolot halutuiksi

 

Lämmitysjärjestelmän perussäätö on tärkeä toimenpide, jolla voidaan samanaikaisesti parantaa sisäilman laatua ja pienentää energiankulutusta. Perussäädön tarve tulee tarkistuttaa vähintään kymmenen vuoden välein.

 

Auringonsäteily saattaa aiheuttaa lämpimänä vuodenaikana huoneiden ylilämpenemistä. Tätä voidaan vähentää tehostamalla ilmanvaihtoa, koneellisen jäähdytyksen avulla sekä ikkunoiden aurinkosuojauksella esimerkiksi sälekaihtimien tai markiisien avulla.

 

Lämmönjakotavat

 

Eri lämmönjakotavoilla on mahdollista saavuttaa terveelliset ja viihtyisät lämpöolot: vesipatterit, sähköpatterit, lattialämmitys, kattosäteilylämmitys tai ilmalämmitys. Suositeltavimpia eivät ole suoran sähkölämmityksen läpivirtaustyyppiset patterit, joissa ilmavirta on kosketuksissa kuuman vastuksen kanssa, jolloin voi tapahtua pölyn palamista. Lämmittimen mahdollisimman alhainen pintalämpötila on etu.

 

Kosteus ja homevauriot

 

Altistuminen homeille

 

Homeille ja muille mikrobeille sekä niiden aineenvaihduntatuotteille altistuminen saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet sekä lisääntyneet infektiosairaudet. Suurin osa oireista ja sairauksista häviää tai ainakin helpottuu, kun altistuminen loppuu. Valtaosa kosteus- ja homevaurioista on korjattavissa. Laajat ja vakavat homeongelmat – puhumattakaan sellaisista tapauksista, joissa korjaaminenkaan ei enää kannata – ovat onneksi poikkeuksellisen harvinaisia.

 

Homevaurioiden syntyminen

 

Rakennusten homeongelmat aiheuttavat rakenteiden kostumisesta. Kosteus voi tunkeutua rakenteeseen rakennusvaipan vuodoista (vesikatto, ulkoseinät, ikkunat), maaperästä, perustuksesta tai alapohjasta, vesijohtojen tai viemäreiden vuodoista, pesukoneiden ym. laitteiden vioista, veden roiskumisesta ja sisäilman kosteuden tiivistymisestä pinnoille (puutteellinen ilmanvaihto, kylmät sisäpinnat ja kylmäsillat rakenteissa). On myös mahdollista, että rakennusaikainen kosteus on jäänyt rakenteiden sisään (märkien betonirakenteiden päällystäminen tai kastuneiden materiaalien, esim. rakennuslevyjen tai eristeiden, käyttäminen).

 

Vaurioiden havaitseminen

 

Kosteuden havaitseminen rakenteissa ja vikojen korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ehkäisee vaurioiden pahenemista ja terveyshaittojen syntymistä. Kosteusvaurion merkkinä rakennuksen sisä- ja ulkopuolella voi olla materiaalien irtoaminen (esim. maalin hilseily tai kupruilu), pintojen värimuutokset (esim. parketin tai muovimaton tummuminen tai kaakelisaumojen mustuminen), näkyvä homekasvu tai homeen haju (maakellarin haju)

 

Vaurioiden korjaaminen

 

Kosteusvaurioiden korjaaminen mahdollisimman pian on korjauskustannustenkin kannalta edullisinta. Aina tulee selvittää kosteusvauroiden syyt eli, mistä kosteus pääsee rakenteisiin. Sen jälkeen vaurioiden syyt tulee poistaa. Kosteusvaurion laajuus on myös selvitettävä, jotta kaikki vaurioituneet rakenteet korjataan. Korjauksia ei tule aloittaa ennen kuin vaurioiden aiheuttaja ja laajuus ovat selvillä. Korjaussuunnittelua joudutaan tosin tekemään usein korjausten etenemisen ohessa. Vaurioituneen kohdan paikkaaminen esimerkiksi päälle maalaaminen ei poista vauriota, vaan ongelma jatkuu ja näkyväkin vaurio todennäköisesti uusiutuu.

 

Homeiden tappamiseen ja homekasvun estämiseen tarkoitettuja kemikaaleja ei pääsääntöisesti korjauksissa tarvita. Niiden käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Purku- ja korjaustöiden aikana on muistettava suojata tai erottaa muut tilat, koska tällöin mikrobi- ja muut epäpuhtauspitoisuudet nousevat sisäilmassa erittäin suuriksi. Suojaus voidaan tehdä muoviseinien ja puhaltimien avulla. Myös korjaajan omasta suojautumisesta on huolehdittava.

 

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen edellyttävät erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Korjausten asianmukainen valvonta tulee varmistaa korjausten onnistumisen takaamiseksi. Työn valvojana voi toimia esim. korjaustyön suunnittelija. Tilaajan tulee saada riittävän seikkaperäinen työn kuvaus ja raportti tehdyistä töistä.

 

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen

 

1.      Rakenneratkaisujen selvittäminen (mm. piirustuksista)

2.      Käyttäjien haastatteleminen mm. vauriohistorian selvittämiseksi

3.      Kosteusvauriokohtien etsiminen aistinvaraisesti ja pintakosteusilmaisinta käyttäen

4.      Yleensä rakenteiden kosteuden ja lämpötilan mittaaminen

5.      Tarvittaessa näytteiden ottaminen mikrobikasvuston määrittämiseksi (materiaali- ja pintasivelynäytteet, joskus ilmanäytteet)

6.      Vaurioiden syiden selvittäminen (mistä ja miksi kosteus päässyt rakenteisiin)

7.      Vaurioiden laajuuden selvittäminen rakenteita avaamalla

8.      Korjaustoimenpiteiden määrittäminen

 

Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen

 

1.      Vaurioiden syiden ja laajuuden selvittäminen

2.      Muiden tilojen suojaaminen (korjattavien tilojen erottaminen esim. muoviseinin ja alipaineistaminen)

3.      Korjaajan henkilökohtainen suojautuminen purkutöiden aikana (P2- tai P3-luokan hengityssuojain sekä silmien ja ihon suojaaminen)

4.      Kastuneiden ja vaurioituneiden rakenteiden poistaminen ja vaihtaminen uusiin

5.      Niiden rakenteiden, joita ei voida tai ei ole järkevää vaihtaa (kantavat rakenteet, betonilaatat, tiiliseinät), kuivattaminen ja mahdollisen mikrobikasvuston poistaminen pinnalta höyläämällä, hiomalla tai harjaamalla sekä mittauksen perusteella kuiviksi todettujen rakenteiden päällystäminen

6.      Loppusiivous (kaikkien pintojen huolellinen puhdistaminen korjatuissa tiloissa)

7.      Korjausten onnistumisen seuranta

 

Rakennus- ja sisustusmateriaalit

 

Luokiteltuja tuotteita saatavilla

 

Terveellisten rakennusmateriaalien kehittämisessä on päästy tärkeä askel eteenpäin. Entistä enemmän tietoa on saatavilla tutkituista, vähäpäästöisistä rakennusmateriaaleista. Näitä M1-luokiteltuja tuotteita löytyy lähes kaikista materiaaliryhmistä: maaleja, tapetteja, lattianpäällysteistä, rakennuslevyjä, tasoitteita, eristeitä jne. Rakennustietosäätiö ylläpitää tuotekohtaista luetteloa tutkituista materiaaleista, jotka on luokiteltu niiden kemikaali- ja hajupäästöjen mukaan (www.rts.fi) Valitettavasti kaikista rakennusmateriaalien, sisustusmateriaalien ja kalusteiden epäpuhtauspäästöistä ei vielä ole olemassa julkista tietoa.

 

Haju varoittaa

 

Voimakas, epämiellyttävä haju on yleensä merkki mahdollisesta terveyshaitasta. Jo valmiiksi haisevaa materiaalia tai kalustetta ei ole suositeltavaa hankkia. Hyvä tuulettaminen ennen käyttöönottoa saattaa parantaa tilannetta.

 

Materiaalit käyttötarkoituksen mukaan

 

Epäpuhtauspäästöjen lisäksi rakennusmateriaalien valinnassa on kiinnitettävä huomiota käyttötarkoitukseen ja käyttöolosuhteisiin sekä siihen, että materiaali ei pölyä ja on helposti puhdistettavissa. Eli kannattaa suosia sileitä ja nihkeäpyyhintää kestäviä pintoja. ”Oikea materiaali oikeaan paikkaan” on aina hyvä pitää mielessä. Esimerkiksi märkätiloihin ei välttämättä sovi samat materiaalit kuin kuiviin tiloihin.

 

Vertailtaessa eri rakennusmateriaaleja sisäilman laadun kannalta tärkeintä on se, että rakenne on toteutettu kosteusteknisesti oikein ja materiaalit vastaavat tilan käyttötarkoitusta. Useilla eri rakennusmateriaaleilla saavutetaan huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna terveellinen sisäilma.

 

Materiaalien kastuminen

 

Materiaalien kastuminen voi mikrobikasvun lisäksi aiheuttaa erilaisia hajoamisreaktioita. Tällöin ilmaan voi vapautua ammoniakkia ja muita yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa ärsytysoireita.

 

Siivous

 

Oireita aiheuttavien tekijöiden poistaminen (allergiasaneeraus) ja siivouksen tehostaminen on tarpeen aina, kun jollakin perheenjäsenellä on allergiaa. Siivous on hyvä tehdä kerran viikossa. Pöly poistetaan pinnoilta parhaiten nihkeällä, öljytyllä tai mikrokuituliinalla pyyhkimällä. Kosteusvaurioiden ja ärsytysoireiden ehkäisemiseksi on veden ja kemikaalien runsasta käyttöä syytä välttää. Siivouksen yhteydessä on hyvä tuulettaa perusteellisesti.

 

Allergeenien vähentäminen

 

§         Ei tupakoida sisätiloissa

§         Ei lemmikkieläimiä niille herkistyneen allergisen kotona

§         Tavarat järjestyksessä ja tilat hyvin siivottavissa

§         Vuodevaatteiden pesu (60°C) ja tuuletus (pölypunkkien vähentäminen)

§         Pölyä keräävien tekstiilien ja pehmeiden pintojen minimoiminen

§         Pölyä keräävien pintojen minimoiminen (avohyllyt, paperitavara)

§         Siitepölyjen ja muiden pölyjen sisään tulemisen estäminen tuloilma- ja ikkunasuodattimien avulla

§         Allergisoivien kasvien välttäminen (esim. voimakastuoksuiset, kukkivat, itiöivät ja maitiaisnestettä sisältävät kasvit), jos ne aiheuttavat oireita

§         Pölyä sitovien siivousmenetelmien käyttö: nihkeäpyyhintä ja mikrokuitu- ja öljyliinat sekä keskuspölynimuri tai tehokkailla poistoilmansuodattimilla (Hepa- tai S-class) varustettu pölynimuri

 

Ilman laatua parantavat laitteet

 

Ilmankostuttimen käyttö pakkaskaudella voi vähentää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Kostutus ei saa olla niin runsasta, että kosteus tiivistyy ikkunoihin tai rakenteisiin. Kosteutta onkin syytä seurata toimivalla kosteusmittarilla. Höyrystävä kostutin on hygieenisin. Kostutin on puhdistettava säännöllisesti.

 

Ilmanpuhdistimen käyttö saattaa helpottaa hengitystieoireista kärsivän oloa esimerkiksi siitepölykaudella. Eri puhdistinmallien hiukkasten suodatuskyvyssä on kuitenkin suuria eroja. On muistettava, että ilmanpuhdistin ei korvaa sairauden hoitoa, riittävää ilmanvaihtoa, kodin allergiasaaneerausta ja säännöllistä siivousta.

 

Ionisaattoreiden hyödyllisyydestä ei ole luotettavaa näyttöä.

 

Ilmankuivaimen ja kondensoivan pyykinkuivaimen avulla voidaan tehokkaasti vähentää rakenteiden kosteusrasitusta pesu- ja kylpyhuoneissa, joissa pestään ja kuivatetaan paljon pyykkiä sekä käytetään suihkua usein. Kuivausrumpu sekä mankelointi ja silittäminen vähentävät tekstiilien pölyävyyttä.

 

Ulkoilman epäpuhtaudet

 

Ulkoilmassa ja maaperässä on monia erilaisia epäpuhtauksia (pölyt, typen oksidit, rikkiyhdisteet, otsoni, radon), jotka tunkeutuvat myös sisäilmaan. Sisäilman laadun parantamiseksi voidaan käyttää muun muassa ilmanvaihdon tehostamista, tuloilman suodattamista ja rakenteiden tiivistämistä. Radonin esiintyvyydestä, mittaamisesta ja radonkorjauksista saa lisätietoa Säteilyturvakeskuksesta (www.stuk.fi)

 

Yleisimpien ongelmien ratkaiseminen

 

Seuraavassa esitetään erilaisten sisäilmaan liittyvien ongelmien mahdollisia syitä. Nämä on otetta huomioon, kun ongelmia pyritään selvittämään ja sisäilman laatua parantamaan.

 

Tunkkaisuus

-         riittämätön ilmanvaihto

-         korkea ilman lämpötila

-         korkea ilman kosteus

-         pölyisyys tai epäpuhtaudet sisäilmassa

 

Epämiellyttävä haju

-         home: kosteusvaurio rakenteissa tai homehtunutta ainetta sisätiloissa (esim. kukkamulta)

-         viemäri: lattiakaivo tai vesilukko kuivunut tai viallinen

-         muu voimakas haju: voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali, kosteusvaurion aiheuttama epäpuhtauspäästö, tuloilman sisäänottoaukko epäpuhtauslähteen lähellä, likainen ilmanvaihtojärjestelmä tai puutteellinen siivous

 

Hajujen kulkeutuminen muualta

-         puutteellinen korvausilman saanti ulkoa

-         väärät painesuhteet tai ilmavirrat (esim. naapurin liesituuletin asennettu yhteiskanavaan)

-         hormien vuodot

-         rakenteiden ilmavuodot

-         ulkoa tulevat hajut (esim. naapurin parveketupakointi)

 

Veto

-         alhainen huonelämpötila

-         kylmät pinnat (esim. iso ikkuna)

-         ilmavuodot rakenteiden läpi

-         suuri ilmanvaihto

-         suuri ilman sisäänpuhallusnopeus

-         alhainen tuloilman lämpötila

-         tuloilmaventtiilin väärä suuntaus

 

Alhainen huonelämpötila

-         säätämätön tai viallinen lämmitysjärjestelmä

-         rakenteiden ilmavuodot tai puutteellinen lämmöneritys

-         suuri ilmanvaihto

 

Korkea huonelämpötila

-         säätämätön tai viallinen lämmitysjärjestelmä

-         auringon säteily

-         koneiden tai ihmisten aiheuttama lämpökuorma

-         riittämätön ilmanvaihto

 

Kuiva ilma

-         ulkoilman alhainen lämpötila

-         sisäilman korkea lämpötila

-         pölyisyys tai epäpuhtaudet sisäilmassa

-         suuri ilmanvaihto

 

Melu

-         rakenteiden puutteellinen äänieristys

-         ilmanvaihtoa ei ole säädetty oikein tai puutteellinen äänenvaimennus

-         äänenkehitys lämmityspattereissa tai vesikalusteissa

 

Kosteuden tiivistyminen pinnoille

-         puutteellinen lämmöneristys

-         kalusteet ulkoseinillä

-         suuri kosteuden tuotto

-         riittämätön ilmanvaihto

-         ylipaine

 

Rakentamisessa huomioonotettavat asiat

 

Uudisrakentamisessa hyvän sisäilman laadun kannalta tärkeimpiä asioita ovat puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä., kuivat ja kosteusteknisesti toimivat rakenteet,  vähäpäästöiset rakennus- ja sisustusmateriaalit, helppo siivottavuus ja allergeenien välttäminen . Hyvän sisäilman laadun saavuttaminen vaatii ammattitaitoa ja huolellisuutta kaikissa vaiheissa: suunnittelu, urakointi, käyttö ja huolto.

 

Sisäilmastoluokitus 2000 antaa tavoitearvoja hyvälle sisäilman laadulle sekä käytännön työkaluja suunnitteluun ja toteutukseen , jotta rakentamisen lopputuloksena on kuivat , vähäpäästöiset rakenteet ja puhdas ilmanvaihtojärjestelmä (www.sisäilmayhdistys.fi). Luokituksessa on toimintaohjeita mm. kosteuden- ja pölynhallintaan sekä ilmanvaihtokanaviston suojaamiseen.

 

Tehokas valvonta rakennustöiden aikana on hyvän lopputuloksen edellytys. Ratkaisevassa asemassa on vastaavan työnjohtajan ammattitaito ja riittävä ajankäyttö työmaalla.

 

Rakentamisen aikataulu ei saa olla liian kireä . Kaikki työvaiheet tulee tehdä riittävän huolellisesti , ja rakenteilla tulee olla riittävästi aikaa kuivua ennen niiden päällysrämistä. Betonirakenteiden päällystyskelpoisuus tulee todeta mittaamalla.

 

Halvimman tarjouksen valinta  on tullut tavaksi suunnittelijoita, urakoitsijoita sekä materiaali- ja laitetoimittajia valittaessa. On kuitenkin syytä muistaa, että hyvä laatu ja halpa hinta kulkevat vain harvoin käsi kädessä. Hankintahinnaltaan halvimman valitseminen voi tulla pitkällä tähtäimellä kalliiksi korjauskustannuksina tai huonosta sisäilmasta johtuvina terveyshaittoina tai alentuneena työtehona.

 

Rakennusten vastaanottotarkastuksiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Yhtä tärkeää on myös riittävä käyttäjille ja huoltohenkilöstölle annettava opastus, jota ilman toimivaan lopputulokseen ei päästä

 

Sekä uudis- että korjausrakentamisen yhteydessä on tärkeää huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Kaikkien materiaalien päästöt ovat uutena korkeimmillaan, joten ilmanvaihtoa on käytettävä tehostetusti vähintään puolen vuoden ajan ja tuuletettava tavanomaista useammin. Asumista remontoitavassa asunnossa on syytä välttää.

 

Sisäilmaongelmien ehkäiseminen rakennuksen kuntoa tarkkailemalla

 

Rakennuksen ja sen laitteiden toiminnan ja kunnon säännöllinen seuraaminen on vaurioiden ehkäisemisen ja sisäilman laadun säilymisen kannalta tärkeää. Vaurioiden, vikojen ja puutteiden mahdollisimman aikainen havaitseminen ja niistä isännöitsijälle ilmoittaminen on osa ennakoivaa kiinteistönhoitoa, ja sen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä korjauskustannuksissa. Tähän kuuluvat myös säännöllisesti, esim. viiden vuoden välein suoritettu rakennuksen kuntoarvio, josta ilmenee myös pitkän aikavälin kunnossapito- ja korjaustarpeet. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suoritetut korjaustoimenpiteet ovat edullisempia sekä korjauskustannusten ja rakennuksen arvon säilymisen että terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemisen kannalta.