Buddhalainen tarkkaavaisuus (mindfulness)

 

Lähteet: Ken Holmesin lyhyt katsaus Kagyu Samye Lingin taskuallakassa vuosille 2012–2013 ja Ken ja Katia Holmesin kääntämä teos Gems of Dharma, Jewels of Freedom (Gampopa). Suomennos Ani Sherab. Copyright ROKPA 2012. Ks. myös

An Introduction to Buddhist Mindfulness

 

Maallistunut mindfulness-harjoitus on tullut suosituksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Useimmat sen nykymuodot ovat lähtöisin Jon Kabat-Zinnin teoksista, joita buddhalaisuus on innoittanut. Se on nostanut esiin kysymyksen, mitä mindfulness alun perin on mahtanut tarkoittaa. Tämä artikkeli käsittelee buddhalaista tarkkaavaisuutta vain suppeasti ja sen vertaaminen maallistuneeseen mindfulness-harjoitukseen jää lukijalle.

 

Perinteisesti tarkkaavaisuus esitetään buddhalaisen polun ensiaskeleena. Itse asiassa se kattaa neljä ensimmäistä valaistumisen 37 osatekijästä. Ne ovat tarkkaavaisuuden suuntaaminen 1. kehon, 2. tunteiden, 3. mielen ja 4. ilmiöiden pohdiskeluun. Kyse on koko buddhalaisen opin perustasta ja näihin tarkkaavaisuuden kohteisiin keskittymällä määritellään Buddhan opetusten kolme komponenttia: oikea käytös, oikea mietiskely ja oikea viisaus.

 

Tarkkaavaisuus määritellään silloin näin:

tietoisuuden (mietiskely) luomalla pohjalla

mietiskelijä on tarkkaavainen teoistaan (viisaus)

ja voi käyttäytyä oikein.

 

Tarkkaavaisuus edustaa viisauden kasvua. Viisastumme sekä itseämme että havaintomaailmaamme koskevissa asioissa – elämänviisautemme kasvaa. Sitten voimme tehdä tarvittavat muutokset joita tarvitaan, jotta todella vapautuisimme kärsimyksestä (olemassaolon kiertokulusta eli samsarasta).

 

Neljä asiaa, jotka tulee muuttaa, ovat seuraavat neljä valaistumisen 37 osatekijää. Nämä neljä oikeaa pyrkimystä ovat:

 

5. Pyrkiä eroon pahasta ja olemassa olevista huonoista tavoista.

6. Olla tekemättä pahaa ja välttää kehittämästä huonoja tottumuksia, joita nyt ei ole.

7. Kehittää hyveitä, joita ei vielä ole.

8. Lisätä hyveitä, jotka ovat jo kehittyneet.

 

On vaikea muuttaa itseään, ellei tunne itseään. Täytyy olla tietoinen siitä, mitä tulee muuttaa ja miksi. Olipa kyse puhdistamisesta tai korjaamisesta, pitää tietää mitä tekee.

 

 

Ero tarkkaavaisuuden (mindfulness) ja tietoisuuden (awareness) välillä

 

Termiä mindfulness on käytetty jokseenkin vapaasti kuvaamaan tiettyjä selkeästi määriteltyjä buddhalaisia aiheita. Niin kävi jo Tiibetissä, mutta nyt kun maallistunutta mindfulness-harjoitusta tehdään länsimaissa, se on korostunut entisestään. Useimmat buddhalaiset käyttäisivät siitä luultavasti nimitystä tietoisuuden harjoitus (awareness training).

 

Perinteinen buddhalainen tarkkaavaisuus kuuluu kolmen toisiaan tukevan termin ryhmään:

tietoisuus (engl. awareness, tiib. she-shin, skt. samprajanyam)

tarkkaavaisuus (engl. mindfulness, tiib. dren-pa, skt. smrtih)

huolellisuus (engl. care, tiib. pa-jö, skt. apramadha).

 

Tiibetiläiset yhdistävät tavuja, ja kun lama sanoo ”dren-she” tai ”be mindful”, hän luultavasti pyytää meitä olemaan huolellisen tarkkaavaisesti tietoinen.

 

Tietoisuus on laveasti käytetyn mindfulness-termin meditatiivinen rakenneosa, kun taas tarkkaavaisuus (tiibetiksi kirjaimellisesti ”mielessä pitäminen” tai ”muistaminen”) on viisaus-komponentti. Tietoisuus on kuin mielen kamera, se ei tee arvovarauksia vaan toimii pelkästään tapahtuneen todistajana. Mietiskely aloitetaan usein yksinkertaisilla tehtävillä tulemalla tietoiseksi hengityksestä, kehon tuntemuksista, kävelystä, syömisestä jne. Harjoituksen myötä mieli on kirkkaasti läsnä toiminnassa.

 

Tarkkaavaisuus sen sijaan ei ole pelkkä todistaja, sillä se tarkastelee tapahtunutta älyn kautta. Tarkkaavaisuuden tehtävänä on erityisesti pitää mielessä kaikki hyvät ja viisaat neuvot. Se arvioi tilanteen ja päättää miten toimitaan. Se on kuin turvakameraa tarkkaileva vartija.

 

Tarkkaavaisuus liittyy muistamiseen tai oikeastaan siihen, että emme unohtaisi hankkimaamme viisautta. Buddhalaisittain viisautta kasvatetaan opiskelun, pohdiskelun ja mietiskelyn avulla. Viisaudessa on kyse on ajatuksista, arvoista ja kokemuksista, erityisesti meditaatiokokemuksista. Tarkkaavaisuus auttaa pitämään viisauden mielessä, niin että voimme elää parhaalla mahdollisella tavalla. Se koskee sekä elämää yleensä että kokemuksiamme hetkestä hetkeen. Mietiskelyssä tarkkaavaisuus viittaa siihen, että emme unohda ohjeita ja sovellamme niitä mahdollisimman hyvin koko ajan.

 

Kotisivu