|
27. kagyu monlam -rukoustapahtuma 24. - 31.12.2009
Yhteenveto 27. kansainvälisestä kagyu monlamista Lyhyt opetus 21 ylistyksestä Taralle Karmapa osallistuu puiden istutukseen Gayan lentokentällä Akshobya-tulirituaali elävien ja kuolleiden hyväksi 27:nnen kagyu monlamin viimeinen istunto Milarepa-opetukset - erillinen sivusto Erityisraportti alttarilahjoista (tormat)
27. kagyu monlam
-rukousjuhla pidettiin Bodhgayassa 24. – 31.12.2009. Gyalwang Karmapa
Ogyen Trinley Dorje
johti sitä yhdessä muiden korkeiden lamojen kanssa. Ennen rukousjuhlaa, 20. - 22. joulukuuta Gyalwang Karmapa opetti ulkomaalaisia opiskelijoita. Aiheena oli Nagarjunan ”Kirje ystävälle”. Viimeinen tiistain opetus koski ympäristönsuojelua. Ennen monlamia järjestettiin myös karma gunchö -väittelytilaisuus Bodhgayassa Tergarin luostarissa. Gyalwang Karmapa opetti buddhalaista filosofiaa.
Gyalwang Karmapan tavoitteena oli saada päätökseen Milarepan
elämään liittyvä kommentaari, jota hän on opettanut kolmena vuonna.
Hän antoi myös mietiskelyohjeita opetusten ohessa sekä lyhyitä
rukouksiin liittyviä selityksiä joka istunnolla.
Monlamin aikana Gyalwang Karmapa antoi Milarepa-initiaation.
27. kagyu monlamin ohjelmaan kuului myös pitkän iän rukouksia ja rukouksia dharman kukoistamisen puolesta, Lääkäribuddhan rituaali, Kangyurin ääneen lukeminen, sutrien lausuntaa, 16 arhatin rituaali, almukulkue, Lama chöpa -rituaali, uhrilamppurukous ynnä muuta.
YHTEENVETO 27. KANSAINVÄLISESTÄ KAGYU MONLAMISTA BODHGAYA 24. – 31. joulukuuta 2009
Kiitollisuudenosoitus
Mikä monlam on?
Kansainvälinen kagyu monlam on 8-päiväinen buddhalainen rukousjuhla,
joka pidetään vuosittain Bodhgayassa, paikassa missä Buddha
valaistui. Monlam on tiibetin kieltä ja merkitsee toivomusrukousta.
Tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen seuraajat tapaavat
rukoillakseen maailmanrauhan puolesta kaikkien tuntevien olentojen
hyödyksi. Suurin osa on munkkeja ja nunnia, mutta maallikkoseuraajia
osallistuu myös vuosittain yli 50 maasta.
Hänen pyhyytensä 17.
Gyalwang Karmapa Ogyen
Trinley Dorje, joka on tiibetinbuddhalaisen karma kagyu-koulukunnan
pää, johtaa juhlaa tukenaan monia johtavia kagyu-perinteen
rinpocheja mukaan luettuna kunnianarvoisat Jamgon Kongtrul Rinpoche
ja Goshir Gyaltsab Rinpoche.
Tämän vuoden monlamin aihe on kiitollisuus Buddhaa kohtaan ja tänä vuonna erityisesti Milarepaa kohtaan. Hänen pyhyytensä mukaan: ”Pohjimmiltaan olemme kiitollisuudenvelassa neljälle ryhmälle, vanhemmillemme; buddhille, bodhisattvoille ja henkisille ystäville; maallemme; ja lopuksi kaikille tunteville olennoille.”
Erityistapahtumat
Koska Gyalwang Karmapa saattoi päätökseen Milarepan elämää koskevan transmission, 27. monlamin teemana oli Perinteen mestareiden, erityisesti Milarepan ystävällisyyden muistaminen. Aiheen pohdiskelemiseksi oli järjestetty erityistapahtumia: Milarepan voimansiirto, Milarepan juhlarituaali (tsog-puja) sekä munkeille ja nunnille 1.1.2010 tarjottu juhlalounas, jonka yhtenä ruokalajina oli nokkoskeittoa.
Gyalwang Karmapa johti juhlarituaalin (tiibetiksi tsog, sanskritiksi ganachakra). Se on 1. Jamgon Kongtrul Rinpochen kirjoittama Milarepan gurujooga. Tähän pujaan voivat osallistua sekä luostarivalan ottaneet että maallikot, mutta vaatimuksena oli, että he ovat suorittaneet neljä alkuharjoitusta (ngöndro). Mukana oli noin 700 osallistujaa.
Illalla 1.1.2010 esitettiin erityinen Milarepan elämää käsittelevä musiikkinäytelmä, jonka Hänen pyhyytensä on itse kirjoittanut.
Tästä esityksestä hänen pyhyytensä sanoi näin: ”Se, että esitämme Milarepan namtharin (elämäntarinan) musiikkinäytelmänä länsimaisena uutena vuotena uudistaa itse asiassa tiibetiläisen perinteen 7. Karmapan, Chodrag Gyatson ajalta, jolloin Ihmeiden juhla pidettiin ensimmäisten 15 päivän aikana tiibetiläisenä uutena vuotena. Noina 15 päivänä oli tapana kokoontua monlamiin aamuisin ja iltapäivisin ohjelmassa oli Buddhan ja suurten mestareiden elämistä kertovia näytelmiä. Tämän vuoden Milarepan elämäntarina on keino varmistaa, ettei vanha perinne katoa.”
”Toiseksi se muistuttaa meitä Milarepan hyvistä ominaisuuksista, hänen puhtaudestaan ja turmeltumattomuudestaan. Ihmiset ovat lukeneet hänen tarinansa, mutta nyt he voivat myös nähdä sen ja toivottavasti siitä tulee siten entistä elävämpi. Toiveeni on, että se kylvää pienen vapautumisen siemenen kaikkien niiden mieliin, jotka katsovat sitä.”
”Milarepan elämäntarinasta on monia versioita, mutta olen käyttänyt näytelmän pohjana kuuluisinta tekstiä, jonka on kirjoittanut Tsang Nyon Heruka. Käsikirjoituksen tekoon kului minulta useita kuukausia. Olen muuttanut tiibetin kirjakielen murteeksi, niin että kaikki voivat ymmärtää, ja yhdistänyt perinteistä teatteria nykypäivän draamaan.”
Tänä vuonna pääportti oli yksinkertaisempi kuin koskaan ennen. Oli Gyalwang Karmapan toive, että sen pitäisi olla ympäristöystävällinen, joten se tehtiin bamburuo’osta, uusiutuvista materiaaleista ja kierrätyspaperista. Valkoiset paperiset rukousmyllyt riippuvat bambukehyksestä. Niihin on kirjoitettu mantra Om Pemo Uni Kha Bema Le Hung Phat. Se tulee sutrista ja on täten Buddhan omia sanoja. Mantralla on puhdistava vaikutus, niin että kaikki monlamjuhlien aikana portista kulkevat saavat siitä henkistä hyötyä.
YMPÄRISTÖASIAT KESKIPISTEENÄ
Kaikki luostareidensa ympäristöasioiden parissa työskennelleet munkit ja nunnat sekä ympäröivän yhteisön edustajat tapasivat Tergarin luostarissa Bodhgayassa puhuakseen siitä mitä olivat vuoden aikana tehneet. Hänen pyhyytensä avasi uuden verkkosivun www.khoryug.org (”khoryug” tarkoittaa tiibetiksi ympäristöä). Sivustolla voidaan käsitellä viimeisimpiä uutisia ja ehdotuksia ympäristön suojelemiseksi.
Stupan ympärillä on eri kielillä suuria julisteita, joissa lukee ”108 asiaa, jotka voit tehdä ympäristön suojelemiseksi”. Se on kirjanen, jonka voi myös ladata internetistä (englanninkielinen pdf-tiedosto).
Monlamin aikana osallistujat puhdistivat Bodhgayassa sijaitsevan Kalachakra-kentän roskista, niin että se on valmiina Dalai laman opetuksia varten tammikuussa. Samalla siivottiin tori, suoalueet ja järvet, joita Tergarin luostarin ympäristössä sijaitsee. Biharin hallitus antoi heille äskettäin luvan istuttaa lääkekasveja Sujatan sivutielle. Julkisilla paikoilla näytettiin ympäristökasvatuksen liittyviä filmejä ja vanhemmat munkit selittivät, miksi ympäristöasiat ovat tärkeitä.
Ympäristöön liittyen Hänen pyhyytensä sanoi: ”Mitä sitten teenkin, haluan että se kestää, että sillä on näkyvä vaikutus ja että se on käytännöllistä. Jos saan tilaisuuden, haluan edesauttaa pitkän aikavälin myönteistä muutosta ympäristöasioissa Tiibetissä ja Himalajalla ja erityisesti hyödyttää tämän alueen metsiä, vettä ja eläimistöä.”
Hän totesi ytimekkäästi: ”Suojelkaa ympäristöä. Eläkää yksinkertaisesti. Toimikaa myötätunnolla. Tulevaisuutemme riippuu siitä.”
Tapahtumien seuraaminen internetin kautta osoittautui suureksi menestykseksi. Näyttää siltä, että Hänen pyhyytensä toive ja visio siitä, että ne, jotka eivät pääse paikan päälle voisivat kokea tapahtuman ja liittyä mukaan rukouksiin, on toteutumassa. Linkki: kagyumonlam.tv
Lääke- ja ruoka-apu
Sojong-valat teksti (lyhennetty) Pema Orser Dorje, kuva Cheng, Lu-ChungKarmapa tai Gyaltsap Rinpoche antoivat sojong-valat aamuisin. Gyalwang Karmapan mukaan sojong-valojen ottaminen 24 tunniksi kerrallaan tuo mukanaan hyötyjä, jotka hän jakoi kolmeen tyyppiin:
1. Aikaan liittyvä hyöty:
Samadhirajasutran mukaan jos verrataan niitä, jotka kunnioittavat Buddhaa antamalla lahjoja niihin, jotka pitävät valat yhden ainoan päivän ja yön, viimeksi mainittujen ansio on suurempi. Erityisesti huonoina aikoina, kun Buddhan opetukset ovat heikentyneet, on hyödyllisintä pitää edes yksi vala yhden päivän ajan.
2. Paikkaan liittyvä hyöty:
Jos verrataan harjoituksen tekemistä puhtaassa ja epäpuhtaassa maailmassa, itsekurin ylläpito epäpuhtaassa maailmassa edes hetken aikaa on hyödyllisempää.
3. Sisältöön liittyvä hyöty jaetaan seitsemään osaan:
a) Kukaan ei voi vahingoittaa sojong-valat ottanutta, eivät ihmiset eivätkä ei-ihmiset. Jos joku pitää itsekuria yllä, hän ei vahingoitu vaikka hän olisi kielteisessä mielentilassa.
b) Kaikki jumalat ja ihmiset uhraavat hänelle ja deevat toimivat suojelijoina ja tukena.
c) Valat on helppo pitää. Mahayana-valat kestävät vain yhden päivän ja yön, joten maallikotkin voivat pidättäytyä sen aikaa, vain 24 tuntia. Luostarivaloihin mahayana-valat sisältyvät, joten munkkien ja nunnien tulee vain olla huolellisia ja ahkeria kahdeksan valan ylläpitämisessä.
d) Valojen myötä saavutetaan onnellinen olotila lyhyellä aikavälillä ja vapautuminen pitkällä aikavälillä.
e) Kaikki hyvät teot muuttuvat entistä vahvemmiksi. Jos verrataan lahjaksi annettua kulhollista öljyä Meru-vuoren kokoiseen lahjaan, sojong-valojen haltijan hyveiden pisarakin on voimakkaampi.
f) Kaikki hänen toiveensa toteutuvat.
g) Hän syntyy hyvään kehoon deevana tai ihmisenä Maitreya-buddhan seurueeseen tulevaisuudessa.
Hänen pyhyytensä selitti sitten, että motivaation täytyy olla selkeä. Bodghayassa on monia tukijoita, joilla on mahdollisuus tehdä lahjoituksia sanghalle. Lahjat eivät mene hukkaan, jos luostarivalan ottaneilla on puhdas motivaatio tehdä dharmaharjoitusta, ponnistella ja pitää valat parhaan kykynsä mukaan. Ahkeruuden ja itsekurin tarkoitus on, että omasta harjoituksesta innostutaan.
Siihen mennessä kun Hänen pyhyytensä sai loppuun amoga shila -resitaation sointuvalla sanskritillaan, auringon ensimmäiset säteet koskettivat bodhipuun lehtiä, jotka muodostivat ikään kuin kultaisen katoksen taivasta vasten. Lintujen kuoro lauloi ja ihmiset alkoivat lausua aamurukouksia. Oravat puikkelehtivat puun oksistossa ja teetä tarjoavat munkit ilmestyivät täyttäen osallistujien kupit höyryävän kuumalla teellä, jonka myötä paasto päättyi.
Hänen pyhyytensä vakuutti, että joka ikinen mestari Intiassa ja Tiibetissä luottaa Taraan. Hän on ylivertainen, mitä ongelmien ja vaikeuksien poistamiseen tulee. Kun rukoilemme Taraa, hän kukistaa sekä ulkoiset että sisäiset esteet ja saa dharmanharjoittajien viisauden kasvamaan. Nämä kyvyt ovat korvaamattomia, koska on niin paljon hankaluuksia, jotka estävät meitä kehittymästä täydellisesti.
Tiibetissä suuret mestarit rukoilevat Taralta pitkää ikää, perinteensä esteetöntä jatkumista ja toimintansa sujumista kuin itsestään. Hänen pyhyytensä pyysi, että pitäisimme erityisesti mielessämme Khyabje Bokar Rinpochen jälleensyntymän ja rukoilisimme, että hän palaa pian maailmaan jatkamaan monissa tehtävissään ja pitämään huolta oppilaistaan. Hän sanoi myös, että eräs perinteemme suurista mestareista, Pawo Rinpoche oli vakavasti sairas ja pyysi meitä rukoilemaan Taraa, niin että esteet poistuisivat. Resitaation johtaja alkoi sitten laulaen lausua 21 ylistystä hitaalla ja soinnikkaalla äänellä.
KANGYUR-KULKUE
30.12.
2009, Mahabodhi temppeli, Bodhgaya, teksti Karma Palmo (lyhennetty)
Aamurukousten jälkeen noin klo 9 Hänen pyhyytensä Karmapa nousi istuimeltaan ja valmistautui johtamaan kangyur-kulkuetta stupan ympäri.
Kulkueen edellä käveli munkkeja seremoniallisissa keltaisissa hatuissa suitsukkeet käsissä ja kaksi heistä soitti jarling-torvia. Karmapalla oli päässään Gampopa-hattu. Muut tulkut ja rinpochet olivat pukeutuneet punaiseen hattuun. Heidän perässään tulivat täysin vihityt munkit ja nunnat. 108 munkkia kantoi kukin yhtä kirjakääröä vasemmalla olkapäällään. Kunniakierros päättyi stupan portaille. Tietä reunustivat sadat katsojat käsissään khata-liinat, lootuksenkukat ja rukousnauhat.
Sitten kirjakääröt jaettiin sanghan jäsenille luettaviksi. Tekstit luettiin yhteen ääneen, kuten tapana on. Suitsuke tuoksui ja sen lisäksi jotkut aistivat taivaallisen tuoksun, joka seuraa ahkerasta dharmanharjoituksesta.
Gyalwang Karmapa osallistuu puiden istutukseen Gayan lentokentällä 30.12.2009, Gayan lentokenttä, Bodhgaya, teksti Jo Gibson (lyhennetty), kuva Karma Norbu
Gyalwang Karmapa saapui lentokentälle noin klo 11 aamulla suoraan Mahabodhi temppelin luona tehdyistä aamuseremonioista. Intialaiset viranomaiset toivottivat hänet tervetulleeksi VIP-tiloissa. Pieni metsänuudistusprojekti Gayan lentokentän joutomaalla oli saanut Biharin hallituksen luvan ja se aloitettiin nyt kagyu monlamin yhteydessä.
Edellisenä päivänä khoryug-organisaation vapaaehtoiset munkit ja nunnat olivat puhdistaneet alueen roskista ja kaivaneet istutuskuopat taimia varten. Gyalwang Karmapa istutti ensimmäisen kymmenestä ashoka-puusta pieneen puutarhaan terminaalin sisäänkäynnin eteen. Tergarin luostari huolehtii puista. Keväällä 2010 istutetaan enemmän puita, silloin kosteusolot ovat otollisemmat.
Akshobya-tulirituaali elävien ja kuolleiden hyödyksi 30.12.2009, Tergarin luostari, Bodhgaya, teksi Michele Martin, kuva Pema Orser Dorje
Jo monta päivää ennen tätä seremoniaa ihmiset olivat tuoneet lähisukulaistensa – kuolleiden ja elävien – nimiä munkeille, jotka istuvat pöytien ääressä teltassa Mahabodhi Societyn vieressä. He toivoivat, että seremonia auttaisi heidän rakkaitaan. Buddha Aksobyalla (tiibetiksi Mikyopa, ”Liikkumaton”) ajatellaan olevan erityinen kyky auttaa kuolleita ja niitä, jotka ovat kuoleman ja seuraavan jälleensyntymän välisessä välitilassa, bardossa.
Hänen pyhyytensä suoritti tulirituaalin yhdessä muutamien täysin vihittyjen munkkien ja valikoitujen avustajien kanssa; muita ei päästetty temppelihalliin. Kerätyt nimet oli laitettu kahteen laatikkoon. Hänen pyhyytensä siunasi nimet ja lopuksi ne poltettiin ulkona suuressa nuotiossa. Yleisö seurasi kolmisen tuntia kestänyttä tilaisuutta ulkoa ja rukoili kaikkien olentojen puolesta, varsinkin lähimpien omaisten. Lukemattomat paperinpalat ruokkivat tulta ja liekit nousivat korkealle. Jotkut nimet lensivät korkealle ilmaan, ennen kuin paperi ehti muuttua tuhkaksi. Hänen pyhyytensä palasi sisälle temppeliin tekemään loppurukoukset samalla kun yleisöstä moni jäi nuotion luo lausumaan om mani padme hum -mantraa ystävien ja sukulaisten muiston lämmittäessä heidän sydäntään.
Almukulkue
31.12.2009,
Mahabodhi-temppeli, Bodhgaya, teksti Karma Palmo (lyhennetty),
Monlamin viimeinen päivä valkeni sumuisena. Pyhiinvaeltajat kiersivät Mahabodhi-stupaa rukoillen. Hänen pyhyytensä saapui antamaan sojong-valat kello 6. Seurasi sanskritinkielisiä rukouksia, joiden aikana muutama siunauksellinen sadepisara putosi, mutta auringon noustessa taivas kirkastui. Aamurukoukset kestivät kello 10:een asti ja lausuttiin rukoukset 16 arhatille:
”Kaikki te arhatit, vanhimmat, jotka avaatte Buddhan kallisarvoisten sanojen arkun: kutsun teidät tänne levittämään aitoa dharmaa. Rukoilen teitä tulemaan, koska lahjani tarkoitus on olla hyödyksi olennoille.”…
…”Suojelette dharmaa, varsinkin Sugatan sanoja. Kuusitoista Vanhinta, olette hylänneet oman etunne ja jääneet samsaran viidakkoon muiden hyödyksi. Tulkaa tänne sitoumuksenne ja myötätuntonne tähden.”
Monlamin kahdeksantena päivänä resitoidaan Lahja gurulle (tiibetiksi lama chöpa). Sen tauolla tehtiin almukierros, joka päättyi Kauriiden lehtoon. Siihen osallistuivat täysin vihityt munkit ja nunnat tiibetiläisestä, korealaisesta, kiinalaisesta ja vietnamilaisesta perinteestä. Hänen pyhyytensä Karmapa seurasi kulkueen etenemistä bodhipuun alla.
Yleisö oli kerääntynyt tien varsille ja ojensi keksipaketteja, suklaata, hedelmiä ja pähkinöitä almukulhoihin ja vapaaehtoiset avustajat tyhjensivät kulhoja suuriin säkkeihin, koska ne täyttyivät nopeasti. Kulkue eteni hitaasti stupalta Kauriiden lehtoon Bodhgayan liikenteen seassa.
Puistossa oli rauhallista, Karmapa istuutui valkoisen katoksen alle ja sangha suoriin riveihin nurmikolle. Ruokarukoukset lausuttiin ja kasvisateria voi alkaa. Vapaaehtoiset avustajat tarjosivat ruokaa ja ateria nautittiin hiljaisuuden vallitessa. Lopuksi lausuttiin Sydänsutra ja omistusrukouksia.
27:nnen kagyu monlamin viimeinen istunto 31.12.2009, Mahabodhi-temppeli, Bodhgaya, teksti Jo Gibson, kuvat Karma Norbu, Cheng, Lu-Chung, Pema Orser Dorje
On tullut tavaksi, että Gyalwang Karmapa pitää päätöspuheen monlamin viimeisellä istunnolla. Tänään hän puhui ensin hyvien tekojen muille omistamisen tarkoituksesta. Ensinnäkin maallikoilla on velvollisuus antaa lahjoja sanghalle. Sangha, he, joilla on puhdas käytös, ovat lahjojen saajina ylivertaisia. Lahjojen antamisesta sanghalle seuraa kaksi hyötyä: antamisen ja lahjan vastaanottamisen hyöty. Maallikkojen tulisi antaa lahjoja sanghalle omistautuneella asenteella ja sanghalla tulisi olla aito pyrkimys rukoilla ja omistaa hyvät tekonsa muille. Jos nuo olosuhteet toteutuvat, on mahdollista, että maallikot ja sangha valaistuvat yhtä aikaa.
Muille omistaminen täytyy osata tehdä oikein, sillä jos oikea motivaatio puuttuu, lahjan antaminen voi jäädä epätäydelliseksi. Omistaminen voidaan tehdä kolmella tavalla. Ensimmäinen ja paras tapa on se, mikä kuvataan Viisauden täydellisyyden sutrassa ja Keskitiellä. Toinen tapa on omistaa ansio muille samoin kuin buddhat ja bodhisattvat. Kolmas tapa on omistaa ansio kaikkien olentojen valaistumiseksi ilman rajoja, niin että se sisältää omamme ja muiden ansiot ja kattaa kolmen ajan – menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden – ansion. Perusasia on, että on tärkeää toivoa aina kaikkien tuntevien olentojen rauhaa, onnea ja hyvinvointia ja omistaa ansio ilman ylpeyttä ja takertumista.
Lopuksi Gyalwang Karmapa muistutti kaikkia, että ansio on kuin vesipisara; yksinään se ei säily kauaa, mutta jos sen pudottaa mereen, se säilyy kunnes valtameret kuivuvat, ja silloin ansio on kunnolla muille omistettu. Hän kääri mustan kruununsa esiin keltaisesta silkkiliinasta ja asetti sen päähänsä valmiina lukemaan ensimmäisen rukouksen: Kahdeksan hyväenteisen aineksen lahjoittaminen.
Puheensa toisessa osassa, Gyalwang Karmapa ilmaisi kiitollisuutensa kaikille rukousjuhlan tukijoille ja muistutti sanghaa siitä, että sen tulisi rukoilla innokkaasti omistus- ja toivomusrukousten aikana. Hänen pyhyytensä mainitsi erityisesti Khenchen Thrangu Rinpochen, ”suuren ja ystävällisen opettajani” ja hänen Hong Kongin dharmakeskuksensa, jota Lama Sonam johtaa. He olivat 27. kagyu monlamin pääsponsoreita. Lisäksi olivat sadat vapaaehtoistyöntekijät, joita ilman monlamia ei voitaisi järjestää ja lopuksi jokainen voi kiittää itseään ja iloita hyvyydestä, jonka itse kukin oli luonut olemalla mukana ja osallistumalla monlamiin.
Hänen pyhyytensä palasi sitten ympäristöasioihin, joista hän puhui 26:ssa kagyu monlamissa. Hän huomautti, että tyhjät lupaukset olivat arvottomia ja että hän oli tehnyt parhaansa täyttääkseen oman lupauksensa työskennellä ympäristön parhaaksi. Maapallo on ainoa kotimme, hän perusteli. Niin kuin valtavassa teatterissa voimme tehdä hyvät tai huonot tekomme sen mukaan, olemmeko hyviä vai pahoja henkilöhahmoja vain ja ainoastaan tällä näyttämöllä, jonka maa tarjoaa. Ilman teatteria näytännöt loppuvat! Maa on ollut hyvin kärsivällinen ihmisen toimintaa kohtaan tähän saakka, mutta ellemme herää huomaamaan, että ihmisen toiminta vahingoittaa lukemattomia tuntevia olentoja, kauheat luonnonkatastrofit saattavat koitua osaksemme.
Hän puhui myös tulevan vuoden terveysasioista. Monet sairaudet liittyvät huonoon hygieniaan ja ne voidaan estää. Luostarit voivat tehdä paljon parannuksia tällä alueella. Milarepa-opetusten aikana hän oli korostanut dharmanharjoituksta enemmän kuin opiskelua ja rukoilua. Dharma täytyy yhdistää elämäämme ja sen täytyy johtaa toimintaan. Hänen pyhyytensä korosti, että rakastavaa ystävällisyyttä ja myötätuntoa tulee ilmaista toiminnan tasolla. Hän toivoi, että luostarit ottaisivat johtoaseman terveydenhoidon parantamisessa ja toimisivat esimerkkeinä paikallisissa yhteisöissään. Harmi kyllä, hän totesi, luostareista oli tullut kuin norsuja, suuria ja liikkumattomia.
Gyalwang Karmapa puhui sitten siitä, mitä hänelle henkilökohtaisesti merkitsee Karmapana oleminen ja mitä hän toivoi. ”Karmani takia minun täytyy kantaa Karmapan nimeä,” hän aloitti, ”mutta minulla on myös henkisiä heikkouksia. Voin itkeä ja nauraa. Jotkut ihmiset sanovat minulle, että Karmapa on Buddha. Et voi tulla sairaaksi etkä tunne mitään. Mutta niin ei ole.” Hän esitti sitten arvostuksensa kaikkia tiibetinbuddhalaisia koulukuntia kohtaan ja vannoi tekevänsä kaikkensa Tiibetin kansan puolesta. Hänen sydämensä on vilpitön ja hän toivoo voivansa käyttää elämänsä muiden hyödyksi. ”Elän ja hengitän,” hän sanoi, ”aikomuksenani olla hyödyksi muille.” Hän muistutti kaikkia siitä, että voidaksemme olla hyödyksi tarvitsemme ansioita ja ansio syntyy tarkkaavaisena olemisesta ja harjoittamalla kuutta täydellisyyttä. Hän ehdotti, että ihmiset katsoisivat miten hän vain 24-vuotiaana yrittää tehdä niin paljon ja verrata itseään siihen. ”Olen paljon vanhempi, minun täytyisi tehdä enemmän!”
Hän toi esiin myös erään kohdan, josta hän puhui Milarepa-opetusten aikana. Loppujen lopuksi se, valaistummeko vai emme riippuu sitä, teemmekö harjoitusta vai emme. Puheensa lopuksi hän keskittyi suuriin toivomus- ja omistusrukouksiin, jotka lausuttaisiin seuraavaksi ja johdatti jokaisen ajatuksia. Kaikki ansio tulisi sille, että tuntevat olennot, joita on rajattomasti, valaistuisivat ja että he vapautuisivat kärsimyksestä. Tämä tulisi tehdä puolueettomasti ja iloisesti yhteiskuntaluokkaa tai rotua ajattelematta.
Sitten hän esitti erityistoivomuksia: että rauha ja onni säilyisivät erityisesti Intiassa, buddhalaisuuden syntysijoilla; että dharma säilyisi pitkään ja olisi suureksi hyödyksi kaikille tunteville olennoille; että Hänen pyhyytensä Dalai laman – joka on Avalokiteshvara ihmisen muodossa – toiveet toteutuisivat; ja että hän itse voisi palvella dharmaa; että eri perinteiden johtajat eläisivät pitkään; että uusi Ganden Tripa eläisi kauan; että jonang-perinne saataisiin elvytettyä ja että sangha pysyisi sopusointuisena.
Hänen viimeiset toiveensa koskivat Tiibetiä: että Tiibetissä vallitsisi rauha ja onni ja että Lumen maa kukoistaisi vauraana.
Sitten tehtiin loppurukoukset ja jokainen tarttui khata-liinoihinsa Ensimmäinen rukous oli Dharman loiston toive, jossa kertosäkeenä on tenpa yunring bar gyur chig – loistakoon dharma pitkän aikaa. Joka kertosäkeellä Hänen pyhyytensä johdolla, kun hän heilautti khata-liinaa arvokkaalla ranneliikkeellä, koko bodhipuun alla oleva alue muuttui liehuvien valkoisten huivien ja iloisten kasvojen mereksi.
Valon lahja – Marme monlam
31.12.2009, Mahabodhi-temppeli, Bodhgaya, teksti Michele Martin
(otteita),
Uuden vuoden iltana stupan ympäristössä oli kuhinaa. Laulukuorot harjoittelivat vielä marmoriportailla, joiden edessä Hänen pyhyytensä istui tavallista matalammalla ja samalla tavallista lähempänä ihmisiä.
Portaiden yläpäässä oli valkokangas, jolle heijastettiin kuvia monlamista. Kaikki olivat saaneet kynttilät käsiinsä. Ne olivat savuttomia ympäristösyistä ja niitä reunusti pieni keramiikka-astia, jossa oli kullanväriset lehtikoristeet. Hänen pyhyytensä Karmapa sytytti ensimmäisen kynttilän. Gyaltsab Rinpoche sai valon kynttiläänsä Karmapalta ja niin valo levisi vähitellen kaikille.
Thai-munkit resitoivat palinkielisen sutran. Lausuimme sitten lyhyen Chenrezig-pujan, joka tuntui hyvin sopivalta, pidetäänhän Hänen pyhyyttään Chenrezigin ilmestyskehona. Korealaiset lauloivat ”Kellon laulun”, jossa toivotettiin hyvinvointia ja samsarasta vapautumista kaikille olennoille. Vietnamilaisilla oli mukanaan musiikki-instrumentteja kuten kello, rumpu ja gongi. Kiinalainen kuoro lauloi ”Rukouksen kymmenen ilmansuunnan buddhille”. Kaksi naista esitti gregoriaanista kirkkolaulua latinaksi ja lopuksi kaikki lauloivat yhteen ääneen Hänen pyhyytensä sanoittaman ja sanoittaman ”Rukouksen maailman puolesta”.
Seuraavaksi dharmapalat eli dharmansuojelijat esiintyivät tiibetiläisissä kansallispuvuissa ja lauloivat Kolmelle jalokivelle. He olivat nuoria naisia ja miehiä, jotka saavat täten vuosittain tilaisuuden tehdä pyhiinvaelluksen. Heidän tehtävänään on järjestyksenpito monlamin aikana.
Lopuksi kaikki esiintyjät kokoontuivat portaille ja lauloivat ”Lamppurukouksen”, jonka Jowo Atisha on kirjoittanut. Hänen pyhyytensä luki tekstin alun ensin ja me toistimme sen hänen perässään.
Kun Hänen pyhyytensä sytytti valon kynttiläänsä ja valo levisi kaikille, oli kuin pimeys stupan ympärillä olisi täyttynyt tähdistä. Karmapa kiitti kaikkia osanottajia ja toivotti hyvää uutta vuotta. Karmapa chenno -mantraa lausuen ihmiset tulivat hitaasti ulos portista ulkomaailmaan.
Milarepa-opetukset - erillinen sivusto Erityisraportti alttarilahjoista (tormat)
Lähteet : Kagyu monlamin viralliset sivut ja Kagyu Monlam Blog 22. kagyu monlam joulukuussa 2004 23. kagyu monlam tammikuussa 2006 24. kagyu monlam tammikuussa 2007 25. kagyu monlam joulukuussa 2007 ja Monlam logo 26. kagyu monlam tammikuussa 2009 27. kagyu monlam joulukuussa 2009 ja kuvagalleria 28. kagyu monlam joulukuussa 2010 29. kagyu monlam maaliskuussa 2012 30. kagyu monlam joulukuussa 2012
Karmapan ohjeita mönlameita varten 2004
Karmapan ympäristösivut (englanniksi ja tiibetiksi) Ympäristönsuojelukonferenssi 3. - 7.10.2009 Intiassa
Kagyu Monlam Chenmo (viralliset sivut tiibetiksi, englanniksi ja kiinaksi) Kagyu Monlam Blog (englanniksi) Kagyu Monlam Video (tiibetiksi, englanniksi, kiinaksi)
kagyumonlam.tv:
Nagarjunan kirje ystävälle. mp3-tiedostot ovat noin 2 tuntia pitkiä.
Karmapa antaa opetukset tiibetiksi, 1. ja 2. opetuksessa on
englanninkielinen käännös, 3. - 5. opetuksissa on englannin ja
kiinankielinen käännös.
Kuvat ja teksti Gyalwang Karmapan opetuksia Milarepasta Perinteisiä opetuksia - Opetuksia pääasiassa aasialaisille Bodhgayassa 31.12.2008. - 3.1.2009 Dharman mukainen elämä - Karmapan opetuksia länsimaalaisille Bodhgayassa 12. - 14.1.2009 Gyalwang Karmapan opetuksia madhyamikasta Rokpan soppakeittiö Bodhgayassa tammikuussa 2009
CD:t, DVD:t, kirjat, pinssit ja riipukset: Namse Bangdzo Bookstore
|
