Uudet käytössäännöt Kagyu Mönlamia varten
laatinut hänen pyhyytensä 17.
Gyalwang Karmapa
 
28.7.2004
Gyuto, Intia

Olen kutsunut uchot sekä Nepalin ja Intian luostareiden edustajat tänne esittääkseni ajatuksiani tulevien kagyu mönlamien suunnittelusta.

Ensinnäkin, mitä itseeni tulee, vietin lapsuuteni kotimaassani tavallisen lapsen tavoin. Myöhemmin kagyupat antoivat minulle nimen Karmapa. Vastuuni kasvoi melkoisesti ja huoleni kagyupoista sen myötä, luonnollisesti.

Suoraan sanottuna en voi kilpailla ystävällisyydessä enkä tekojen tasolla aikaisempien Karmapoiden kanssa, mutta ajan suhteen täsmällinen vaihdos on tärkeä.

Mitä kagyu mönlamiin tulee, tämä ei ole Intiaan tulomme jälkeinen keksintö. Tämä aloitettiin kolmesataa vuotta sitten, ja sitä on tehty seitsemännen Karmapan, Chodrak Gyatson, kahdeksannen Karmapan Mikyo Dorjen, yhdeksännen Karmapan Wangchuk Dorjen ja kymmenennen Karmapan Choying Dorjen aikana. Vaikka tapahtumaa ei aina ole kutsuttu erityisesti kagyu mönlamiksi, kaikki kagyupat kokoontuivat tuolloin muistelemaan Gautama Buddhan ystävällisyyttä ja rukoilemaan maailmanrauhan puolesta, juuri niin kuin kagyu mönlamissa nykyisin.

Seitsemännen Karmapan, Chodrak Gyatson aikana juhlittiin myös neljää perinteistä festivaalia, jotka liittyvät Buddhan elämään, erityisesti Chötrul Düchen kuukalenterin ensimmäisen kuukauden aikana oli silloin tärkeä. Juhlien aikana garchenin kallisarvoiset pyhäinjäännökset, keltakultaiset, tummankeltaiset ja monet muuta lahjat, joista Tiibetissä ei oltu kuultu eikä nähty, tuotiin esille ja niitä vaihdettiin päivittäin. Karmapa Chödrak Gyatso teki kumarruksia uhrilahjojen edessä.

Erityisellä kunnioituksella hän aamuisin itse lausui Suuren toivomusrukouksen, mikä on nykypäivänä yksi tärkeimmistä rukouksista. Iltaisin esitettiin upeita teatteriesityksiä, joissa laulun ja tanssin keinoin kerrottiin suurten intialaisten ja tiibetiläisten mestarien elämästä.

Chötrul dawa on samaan aikaan kuin Buddhan festivaali ja tiibetiläinen uusi vuosi. Yleensä Karmapa Chödrak Gyatso ei suonut pitkiä tapaamisia uskollisille seuraajilleen, mutta kun tee oli tarjoiltu sanghalle, yleisölle annettiin hyvin lyhyitä audiensseja. Vaikka aamurukoukset kestivät suhteellisen pitkään, tavallisesti kävi niin, että yleisö sai nähdä vain vilauksen Karmapasta. Historiankirjojen mukaan yleisö tuli katsomaan vuosittaista Garpa Losar -esitystä.

Koska meidät täytyy yrittää seurata menneiden mestareiden jalanjälkiä niin tarkkaan kuin mahdollista, on hyvin tärkeä opiskella ja ymmärtää näiden jalojen mestareiden suuret teot ja harjoittaa dharmaa jopa näinä huonoina aikoina.

Itse olen opiskellut tätä historiaa jatkuvasti, ja toivon että mönlam-seremonia ei olisi pelkästään hyvä vaan erinomainen kaikin puolin. 


Toivomusrukousten rituaalit

Vaikkakin voitte hyvin käyttää kagyu mönlam -rukouskirjaa, jossa on kokoelma rukouksia ja punaiset kannet, on myös olemassa seitsemännen Karmapan Chödrak Gyatson kirjoittamat toivomusrukoukset, joissa on 20 lukua. Suuren mestarin elinaikana tätä rukousta luettiin gar-ki chötrul mönlamissa. Olen saanut sellaisen kirjan, ja se on mainio. Siinä on sutra-rituaaleja, jotka ovat Buddhan opetuksia. On myös toinen kokoomateos, jossa on rukouksia jokaisesta buddhalaisesta perinteestä. Se on hyvä muiden perinteiden edustajille, jotka muuten saattavat tuntea olonsa vaivautuneiksi, mm. sakya-, nyingma- ja geluk-perinne.

Koska Buddhan opetukset ovat universaalisti kunnioitettuja ja epäilysten tuolla puolen, minusta tuntuu, että on sopivinta jos voimme resitoida nämä rukoukset siten kuin Karmapa Chödrak Gyatso ne laati. Olen parhaillaan kokoamassa yhteen ja toimittamassa tätä kirjaa.

20 lukua sisältäviä toivomusrukouksia lausuttiin ensimmäisen kerran lhabab düchenin aikana, sitä vietetään 9. kuukauden 15. päivänä. Sen jälkeen aina kun on jokin buddhalainen pääjuhla, näitä rukouksia lausutaan yhdessä vilpittömien valojen kanssa, ja kuten chöjung khepai ja kamtsang chöjung -tekstit kertovat, ihmeitä tapahtuu, mm. sateenkaaria ilmestyy, kukkasia sataa alas ja Kongpon alueella, missä harvoin näkyy kotkia, monet kotkat kiertelevät taivaalla, maassa kasvaa valtoimenaan tuoreita kukkia ja sateessa on miellyttävä tuoksu.

Siksi perustamme rukouksemme tähän kokoelmatekstiin. On tarpeen lisätä siihen muutamia rukouksia, kuten vanhojen intialaisten mestareiden Kyebar Phagton, Lha le phuljungin, Ngag wo ngag ton, ja Topa Gya Nga chupan Buddhan ylistykseksi laatimat rukoukset. Luullakseni on oikein hyvä, jos lausumme näitä rukouksia.

Yleensä pitkän iän rukouksia tehdessämme lausumme vain tarpeelliset kamtsang-rukoukset. Aikaisemmin tätä kutsuttiinkin nimellä kamtsang mönlam, mutta nyt tapahtuman nimi on kagyu mönlam, joka on varsin vaikuttava nimi. Rukouskokoelman täytyy siis vastata tuota nimeä. Muuten voi olla, että nimi ja totuus eivät käy yksiin.

Ryhdyimme pitämään näitä kagyu mönlam -tapahtumia, jotta buddhadharma vahvistuisi, erityisesti kagyu-opetukset. Meidän pitäisi resitoida pitkän iän rukoukset myös drikung kagyun, drukpa kagyun ja taklung kagyun suurille mestareille. Muuten olemme puolueellisia ja vahingoitamme kagyun yhtenäisyyttä. Samalla tavoin, koska Rumtek ja Sherabling ovat kamtsangin kaksi pääluostaria, näiden luostarien lausuntamestarien tulisin johtaa päivittäisiä rukouksia vuorotellen. Koska tällä kertaa rukousten resitaatio poikkeaa hiukan aiemmasta, selitän ne myöhemmin yksityiskohtaisesti.


Rukousseremonian käytössäännöt

Koska olemme kaikki Buddhan seuraajia, meidän tulee toimia Buddhan kolmen ohjeen mukaan. Niiden, jotka ovat täysinvihittyjä munkkeja, tulee seurata rabjung-sääntöjä. Maallikkojen tulee seurata genyen-ohjeita. Vaikka sekä gelong että getsul -munkit osallistuvat kagyu mönlamiin, monilla heistä ei ole kaikkia niitä tarvikkeita, jotka edellytetään.

Kaikilla gelong-munkeilla ei esimerkiksi ole namdzaria (juhlaviittaa), toisilla ei ole thangoa (hametta) tai lhungseytä. Monia tarvikkeita puuttuu. Kagyu-luostarin ikivanhojen sääntöjen mukaan kaikkien gelong-munkkien täytyy omistaa kolme tarviketta: kolme dharmavaatetta, almukulho ja istuinalusta. Niiden omistaminen oli pakollista.

Kahdeksas Karmapa Mikyö Dorje laati ohjesäännöt Karma Shungluk Lingin luostariin ja niissä painotettiin, että tässä munkkien laitoksessa kolme vaatetta, istuinalusta ja kulho olivat ehdottomia tarvikkeita. Niinpä, vaikka emme voisi hankkia niitä kaikille getsuleille, meidän tulee hankkia ne kaikille gelongeille niin pian kuin mahdollista. Kuunsirpin muotoinen viitta (dhakham) on myös tarpeen, koska aamut ja illat ovat Bodhgayassa kylmiä. Takin tai viitan (gzen) kietominen pään ympärille ei ole oikeaoppista, mutta viitta on sekä mukava että sääntöjen mukainen.

Kolme dharmavaatetta ovat hame (thango), viitta (lago, chugu) ja juhlaviitta (namdzar). Koska ne ovat tärkeät, olen antanut vähän varoja luostarien edustajille munkkien ja nunnien vaatteita varten. Lisäksi tarvitaan kevyt alushame. Väreinä kolme väriä on sallittu, annan niistä esimerkit huomenna.

Kolmea dharmavaatetta täytyy käyttää määrättyjen sääntöjen mukaan. Karmapa Mikyö Dorjen mukaan dharmavaatteita käytetään kietomalla ne kehon ympäri ja olkapään yli. Niillä ei peitetä kasvoja eikä niihin kietouduta huolettomasti. Alushameen ja hameen tulisi ulottua nilkkoihin, mutta ne eivät saa olla sen pidempiä. Liivin (tongka) täytyy olla siististi vyön alle laitettuna.

Vinaya-säännöt määräävät myös, että omaisuus tulee siunata. Täysin vihittyjen munkkien odotetaan siis antavan vaatteensa siunattaviksi.

Toivon, että kagyu mönlamin aikana kaikki täysinvihityt munkit ottavat mahayana-valat (bodhisattva-vala) joka aamu. Ne getsulit ja maallikot, jotka haluavat ottaa valat, voivat myös tehdä niin ja pidättäytyä iltaruoasta.

Sojongin ensimmäisenä päivänä neljä täysinvihittyä munkkia tästä yhdyskunnasta antaa mahayana-valat ja siunaa omaisuuden.

Kokoontumisten aikana täysinvihityt munkit kulkevat hameessa (thangsham) ja alushameessa (thangsham san), he kietoutuvat dharmavaatteeseen (chugu) ja viittaan (nulsan), järjestävät juhlaviitan (namdzar) olkapäälleen, pitelevät keltaista puolikuun muotoista hattua (dhakham) ja almukulhoa käsissään, kumartavat kolme kertaa ja siirtyvät paikoilleen järjestyksessä.

Kunnes johtava lama on istuutunut, hattuja pidetään käsissä kunnioituksen osoituksena ja alas istuttaessa ne asetetaan oikealle puolelle.

Kun tullaan kuuntelemaan opetuksia, tarvitsee vain kietoa viitta (namdzar) olkapäille ja pukeutua dharmavaatteeseen (chugu), almukulhoa tai puolikuun muotoista hattua (dhakham) ei tarvitse kantaa mukana.

Tantran mukaan on niin, että jos jonkun täytyy lähteä huoneesta kokoontumisen tai opetuksen aikana, hänen on kumarrettava kolmasti ennen lähtöään lupaa kysyäkseen ja kolme kertaa palatessaan pyytääkseen anteeksi.

Monivärinen hattu, jota käytämme, oli aikoinaan nimeltään mietiskelyhattu, ja ehkäpä voidaan ajatella, että vain suuret mietiskelijät (gomchenit) käyttivät sellaisia. Karmapa Mikyö Dorje sanoi, että on käytettävä keltaista hattua (tse sha), ja useimmissa suurissa luostareissa oli tapana käyttää sitä.

Ikivanhojen sääntöjen mukaan kokoontumisten aikana tulee istua seitsemän kohdan Vairochana-asennossa (nam nang chö dün), mikä ei ole helppoa. Sen tähden pitäkää jalkanne samalla tavoin risti-istunnassa vajra-asanassa, kädet meditaatioasennossa (chag nyam shag) ja selkäranka suorassa kuin nuoli. Leuka on hieman alaspäin taivutettuna, silmät keskittyneenä nenänkärkeen. Mietiskelkää näin ja lausukaa rukouksia erkanematta mielessänne myötätunnosta ja mahamudrasta.

Jos emme pysty edes tähän rukouksia lausuessamme, vähintäänkin meidän tulisi pidättäytyä juttelemasta ja vilkuilemasta huolettomasti ympärillemme. Muuten resitaatio ei ole sen enempää rukoilua kuin mietiskelyäkään, ja me vain huiputamme itseämme ja muita. Tämä rukouksiin liittyvä sääntö ei koske pelkästään täysinvihittyjä munkkeja vaan myös noviiseja ja maallikoita.

Lisäksi kokousten aikana on istuttava järjestyksessä. Rivien tulee olla yhdenmukaisia ja niiden välissä tulee olla tarpeeksi tilaa teen tarjoajille ja kurinpitäjille, jotta he voivat kulkea ympäriinsä. Istumisjärjestyksen tulee noudattaa vinaya-sääntöjä vanhemmuutta vakaasti kunnioittaen.

Täysinvihittyjen munkkien tulee resitoida seuraavat sanat kädet yhteen liitettyinä ennen kuin he juovat teetä tai syövät lahjoitettuja ruokatarvikkeita, jotta ne tulevat puhdistetuiksi: namo baghawati sumeru kalpa rajya tathagataya aryate samnyag sambudhaya, teyatha om kalpe kalpe maha kalpe kalpepari shodhani swaha. Resitoituaan sen heidän tulee hyväksyä lahja kunnioittaen ja kädet yhteen liitettyinä. Täysinvihittyjen munkkien on resitoitava nämä mantrat sydämen pohjasta puhdistaakseen lahjat. 


Istuimet

Kolmanneksi puhumme istuimista. Karmapa Chödrak Gyatso istui kagyu mönlamissa mieluiten aina matolla eikä valtaistuimella. Kun olemme nyt tulleet tänne ja rukoilemme buddhalaisuuden suurella keskuspaikalla Bodhgayassa Buddhan suuren stupan edessä, ei ole oikein istua korkealla valtaistuimella. Menneitten kagyu-mestareiden esimerkkiä seuraten me kaikki istumme siis matalalla matolla. Opetuksen aikana valtaistuin on kuitenkin sallittu opettajan esille tuomiseksi ja hänen suurten opetustensa kunnioittamiseksi.

On mahdollista, että joidenkin mielestä kagyu-opetusten täytyy kukoistaa, ja että sen tähden istuminen ilman valtaistuinta ei ole oikein. Olemme nähneet, että aikaisemmin, kun kagyu-perinne oli vahvimmillaan, suuret mestarit istuivat mieluiten matalilla istuimilla. Sen tähden tämä on sopusoinnussa menneitten mestarien suurten tekojen kanssa heidän hylätessään ahneuden ja ylpeyden. Tämän polun seuraaminen varmasti auttaa kagyu-opetusten leviämistä ja tekee niistä loistokkaita, eikä vahingoita niitä. Tätä meidän ei ole syytä epäillä.

On myös niin, että luostarien kurinpitäjillä (gekot) on raskas velvollisuuden taakka kannettavanaan. Jos he istuvat yhdessä paikassa, he eivät näe tilanteita muualla huoneessa. Siksi heidän täytyy kiertää kokouksessa olijoiden ympäri.

Ensinnäkin kurinpitäjien ja heidän apulaistensa tulee tarkistaa munkkien nimilista ja katsoa, ovatko kaikki paikalla. Muuten monet munkit ovat kokoontumisesta poissa ja vaeltelevat toreilla. Heidän täytyy keskittyä itsekuriin kokouksessa. Jos joku rikkoo sääntöjä, heitä täytyy ensin neuvoa, eikä heti rankaista. Munkkien kovistelu julkisella paikalla ei ole sopivaa.

Näinä päivinä monet munkit käyttävät hienoja kenkiä, mikä vaikuttaa oudolta, eikä anna hyvää kuvaa. Meidän tulee siis käyttää kunnollisia yksinkertaisia kenkiä. Kaikkien munkkien täytyy ajaa hiukset usein.


Päätössanat

Lopuksi pyydän, että pitäisitte nämä sanani mielessänne. Pidän kaikkia aikaisempia Karmapoita mestareinani, enkä ole koskaan elämässäni ylpeillyt sillä että olen Karmapa. Vastuullani on jatkaa menneiden mestareiden suuria tekoja ja säilyttää, suojella ja levittää menneitten mestareiden puhtaita opetuksia näinä huonoina aikoina. Tämä ei ole pelkästään minun vastuuni, vaan myös kaikkien muiden.

Siksi teidän kaikkien täytyy ponnistella kovasti puhtaalla motivaatiolla kagyu-perinteen kehittämiseksi. Erityisesti mönlamin aikana bhiksuina teidän jokaisen ajatuksenne ja tekonne tulee olla Buddhan toiveiden mukaisia eikä niissä saa viivytellä hetkeäkään. Älkäämme vetäytykö taakse huonoja aikoja syyttäen, vaan olkaamme tarpeeksi rohkeita kohdataksemme nykyisyyden.

Kaikkien meidän kagyupoiden täytyy ottaa kagyu-perinne henkilökohtaisesti vastuullemme ja ponnistella lujasti dharman edistämiseksi.

Ei ole oikein ajatella että oma kagyu on oikea kagyu ja muut ovat ei-kagyu; sillä tavalla hylkäätte dharman, olette häpeä kagyulle ettekä kunniaksi perinteelle.

Yleisesti sanottuna kaikki tiibetinbuddhalaiset perinteet ovat yhteydessä toisiinsa ja jokaisella on juuret Vajradharassa. Erojen korostaminen niiden välillä heikentää niiden välisiä samaya-siteitä.

Olen erittäin luottavainen, että tulevaisuudessa kaikki muut kagyu-mestarit tulevat mukaamme mönlameihin. Pidätte näkemystäni ehkä lapsellisena. Olen tavallinen olento, ja siksi epäilen, ovatko kaikki tekoni tosia dharman kannalta. Aikomukseni ovat kuitenkin mitä parhaimpia ja teen kaikkeni dharman puolesta.

Toivon, että tämä ei ole suututtanut ketään mestareista ja että tämä toimii hyvänä esimerkkinä kaikille tuleville kagyupa-seuraajille. Kiitos.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Alkuperäinen teksti on tiibetinkielinen. Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä, joka pohjautuu kiinankieliseen Hwa Yue Foundationin käännökseen. Englanninkielinen teksti on tukeutunut myös Jamyang Dorjen Dharma Nectaria 2004 varten tekemään käännökseen.

 

kagyu mönlam

kotisivulle