Kenting Tai Situpa:

Mahamudra-mietiskelyn perusta, polku ja tulos

 

Yhdeksännen Gyalwa Karmapan kommentaarin Mahamudra Ocean of Certainty mukaan

 

Mitä on mahamudra?

 

Kaikessa siinä mikä on suhteellista, helveteistä taivaisiin asti, on jotain hyvin syvällistä ja pyhää. Jopa Buddhien puhtaat maat ja tuskallisimmat hornankattilat ovat jotenkin yhteydessä toisiinsa, ne eivät ole toisistaan erillisiä. Niin kauan kuin jossain on jotain, se on yhteydessä kaikkeen muuhun. Esimerkiksi valaistuneiden bodhisattvojen ja neuroottisten, pahojen olentojen, keitä he ovatkaan, täytyy liikkua samassa tilassa ja hengittää samaa ilmaa universumissa. Kaikkien asioiden keskinäinen yhteys on suhteellinen mahamudra.

 

Koska kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa, huonoimmallakin olennolla on mahdollisuus kehittyä parhaimmaksi, buddhaksi. Mahamudra-käsityksen mukaan on siis niin, että kun näette pahan ihmisen (olen varma että jokaisella on joku määritelmä pahasta), niin hän on henkilö, joka ei tiedä olevansa buddha. Hän on käyttänyt aikaansa ja tilaisuutensa väärin ja ajallisesti ilmentynyt tulos on heidän omaa syytään. Ajallinen tarkoittaa tässä monta elämää, jopa miljardeja vuosia, mutta ei ikuisesti. Se on absoluuttinen mahamudra.

 

Perusta

 

Määritelmän mukaan mietiskelyn perusta on se tosiseikka, että kaikilla tuntevilla olennoilla on mahdollisuus tulla buddhaksi. Meidän planeetallamme harva on siihen kyennyt, mutta maailmankaikkeudessa valaistuneita olentoja on lukemattomia. Miten se on mahdollista? Koska se on kaikkien kohtalo. Joka ikisen tuntevan olennon päämääränä on absoluuttinen vapaus ilman rajoituksia. Absoluuttista vapautta kuvataan sanalla "buddhuus".

 

Jos tahtoo olla vapaa ilman mitään rajoja, se täytyy toteuttaa rajattoman päämäärän vuoksi - kaikkien tuntevien olentojen tähden. Jos tahtoo olla vapaa vain itsensä vuoksi, se on mahdotonta, koska itse on suurin mahdollinen vapauden rajoitus.

 

Perusta on yhtä kuin rajoittamattomat mahdollisuutemme kehittyä rajattomaksi. Jotta sitä voisi ymmärtää, on voitettava kaksi äärinäkemystä: ikuisuusoppi ja kielteisyysoppi. Sen tuloksena suhteellinen ja absoluuttinen totuus yhdistyvät.

 

Haluillamme ei ole mitään rajoja. Miksi? Se johtuu siitä, että mahdollisuuksillamme ei ole mitään rajoja. Halumme on mahdollisuuksiemme valo tai ilmennys. Milloin rajattomat halumme täyttyvät? - Silloin kun meistä tulee vapaa, ja siksi valaistuminen on päämäärämme.  Mahdoton ahneutemme todistaa sen. Ahneus on tietenkin kielteistä, mutta täytyy olla jokin syy miksi sitä on. Se ei ole vahinko. Sitä ei voi tyydyttää toivomalla, että olisi itse onnellinen kaikkien muiden sijasta. Vaikka söisi kaiken mitä haluaa ja tekisi kaiken mitä haluaa, halu ei lopu. Asiat kääntyvät vain huonompaan suuntaan. Kaikkia vihollisia ei voi voittaa, eikä kaikkia ystäviä auttaa.

 

Halut täyttyvät ainoastaan, jos vapaudumme kaikkien tuntevien olentojen vapauden tähden. "Haluan olla vapaa ilman mitään rajoituksia, jotta kaikki muut olennot hyötyisivät ja olisivat vapaita ja ilman rajoituksia." Se on bodhicitta, myötätunto, mahamudran perusta. Jos sitä vaalitaan polulla, tulokset tulevat.

 

Polku

 

Miksi niin harva on saavuttanut buddhuuden, miksi meistä niin monet eivät vielä ole siellä? Ei ole niin, että jossakin olisi tehty virhe tai olisimme hukanneet pääsylippumme, mutta joka tapauksessa me olemme täällä kun taas toiset ovat jo päässeet perille. Miksi oikein jäimme jälkeen? Kyse ei ole epäreiluudesta, eikä lahjonnastakaan, vaan olemme itse pelanneet epäreilua peliä ja korruptoituneet.

 

Polkua kuvataan sanoilla "vapaa liioittelusta ja vapaa vähättelystä". Jos dharmanharjoittaja on ahkera ja tekee hyvää hän saattaa tulla siitä ylpeäksi. Hän liioittelee harjoitustaan ja sen tuloksia ja tämä pitää karsia pois. Alussa on normaalia, että on iloinen, kun harjoitus sujuu hyvin, siihen on hyvä olla hiukan kiintynyt, muutenhan harjoituksia ei tule tehneeksi. Mutta siinä kulkee raja.

 

Vähättely tarkoittaa sitä, että oppii paljon asioita esimerkiksi tyhjyydestä, ei-dualismista, alkuperäisestä viisaudesta jne. Opittuaan ihminen sitten luulee ymmärtäneensä kaiken, vaikka hän ei ole, ja hän sanoo: "Minun ei tarvitse tehdä harjoituksia, hyvän tekeminen on tyhjyyttä, pahan tekeminen on tyhjyyttä, hyvän ja pahan tekemisen mahdollisuudet ovat yhtä suuret." Jos ajattelee liian paljon sen suuntaisesti ja toimii sen mukaan, vähättelee. Ihmisestä tulee hiukan niin kuin paholainen, koska hänen hyvästä ymmärryksestään tule kehityksen este.

 

Liioittelu ja vähättely täytyy taitavasti voittaa, ja sen jälkeen polkuna on ansion ja viisauden kertymän ykseys. Ansiot kerätään kehon, puheen ja mielen toiminnan kautta. Esimerkiksi tekemällä hyvää, rukoilemalla, olemalla antelias jne. Viisautta ei voi kerätä sillä tavalla. Viisaus kertyy, kun antaa sisäisten mahdollisuuksiensa tai sisäisen buddhansa ilmentyä. Sitä mietiskely on, ja viisaus kertyy mietiskelyn kautta.

 

Polku on siis vapaa liioittelusta ja vähättelystä ja siinä yhdistyvät ansiot ja viisaus.

 

Tulos

 

Tuloksen pitäisi olla vapaa samsarisesta lopusta. Puhutaan nirvanasta, mutta se tarkoittaa rauhaa, passiivista loppua, eikä sekään ole paras mahdollinen tulos. Käytännössä ne ovat sama asia, selitän mitä tarkoitan.

 

Samsarinen loppu on helppo ymmärtää, koska olemme kaikki samsarassa; kuljemme ympyrää. Ympyrä voi olla suurempi tai pienempi, mutta totuus on, että eräänä päivänä olemme takaisin lähtöpisteessä huolimatta siitä, miten kovalla vauhdilla kuljemme. Emme pääse mihinkään, sitä samsara on.

 

Nirvana tarkoittaa samsaran voittamista; ei ole kipua eikä heikkouksia. Alkuperäinen viisaus ei kuitenkaan ole vielä herännyt. Olo on kuin paratiisissa; onnellista ja rauhallista. Kaikki on hyvää, mitään pahaa ei ole. Se on passiivisen rauhan nirvana. Se on hyvä, mutta se ei ole buddhuus, joka on kahden kayan ykseys.

 

Mitä ovat kaksi kayaa? Toinen on dharmakaya ja toinen on muotokayat. Kaya tarkoittaa kehoa. Dharmakayalla, Buddhan mielellä ei ole rajoituksia. Muotokayoilla, sambhogakayalla ja nirmanakayalla rajoituksia on jonkin verran. Sambhogakayalla on vähemmän rajoituksia kuin nirmanakayalla, korkeat bodhisattvat havaitsevat buddhan siinä muodossa. Tavalliset olennot havaitsevat buddhan nirmanakayana.

 

Kahden kayan ykseys tarkoittaa sitä, että buddha on rajaton, hän on saavuttanut dharmakayan mutta tuntevien olentojen hyödyksi hän ilmentää spontaanisti sambhogakayan ja nirmanakayan. Tulos on tämä kahden kayan ykseys.

 

Yhteenveto

 

Perusta on vapaa ikuisuusopista ja kielteisyysopista. Se on suhteellisen ja absoluuttisen totuuden ykseys.

 

Polku on vapaa liioittelusta ja vähättelystä. Se on ansioiden ja viisauden kertymän ykseys.

 

Tulos on vapaa samsarisesta ja nirvanisesta lopusta ja se on dharmakayan ja muotokayojen ykseys.

 

Kun mahamudrasta on saatu näkemys, sen mukaan mietiskellään ja toimitaan. Ilman perustaa, polkua ja tulosta näkemystä ei synny, eikä sitten voi toimia tai mietiskelläkään, joten se on verrattain tärkeää.

 

On myös toinen tie: jos uskoo Buddhaan ja hänen opetuksiinsa ja tekee harjoituksia, ei tarvitse tietää mitään. Jos harjoittaa dharmaa uskolla, se toimii. Ei tarvitse tietää perustasta, polusta ja tuloksesta. Tiesipä siitä tai ei, se on olemassa. Välttämättä ei siis tarvitse tietää, mutta nykyisin tietäminen on tärkeää, koska ajat huononevat.

 

Eräs merkki siitä on, että kaikki mikä on pyhää ja jumalallista vaatii paljon selitystä, kun taas päinvastaiset asiat eivät vaadi mitään selityksiä ennen kuin ihmiset uskovat ne. Esimerkiksi sotilaat osallistuvat sotiin tietämättä minkä vuoksi he taistelevat. Sotien aloittajat tietävät, mutta joukot uskovat johtajia vaatimatta selityksiä. Toinen merkki on rahojen sijoittaminen kohteisiin, joissa useimmat häviävät. Silti niin monet sijoittavat. Huumeet viehättävät ihmisiä, ja vaikka kuinka selitetään niiden vaaroista ja näytetään esimerkkejä siitä, miten ne tuhoavat aivot, ihmiset valitsevat huumeet. Mitä kummallisimmat muoti-ilmiöt omaksutaan ehdoitta jne.

 

Jos ajat olisivat paranemassa asiat olisivat toisin päin: sotiin tarvittaisiin paljon perusteluja, ihmiset osallistuisivat niihin vastahakoisesti. Syvällisiä asioita kuten dharmaa olisi helppo käsittää. Koska niin ei ole nyt, perustan, polun ja tuloksen selkeä ymmärtäminen auttaa itseämme ja sen kautta voimme auttaa myös muita. Mahamudra perustuu mahayanaan, jonka tavoite on auttaa tuntevia olentoja. Se on pohja kaikille Buddhan korkeimmille opetuksille.

 

 

Lähde:

The 12th Kenting Tai Situpa: Mahamudra Teachings, julkaistu 2001

 

Mahamudra-mietiskely

 

Kotisivu