Voiko buddhalainen syödä lihaa?

 

Kevätopetukset 27.2.2013 Vajra Vidhya Instituutti, Sarnath, Intia     In English

 

Kevätopetustensa kuudentena päivänä 17. Gyalwang Karmapa, Ogyen Trinley Dorje, puuttui suoraan asiaan, joka on keskeinen paitsi ympäristön kestävyyden kannalta myös buddhalaisten elämänvalintojen kannalta.

 

Gyalwang Karmapa tutki aihetta monista eri näkökulmista ja esitti näkemyksensä voivatko dharmanharjoittajat syödä lihaa ja jos, miten se tulisi tehdä hyväksyttävästi.

 

"Puhuin muutama vuosi sitten kagyu monlamissa kasvissyönnistä, lihansyönnistä luopumisesta. Sitä voi sanoa tiedonannoksi, mutta oikeastaan se oli ehdotus. Siitä on kulunut vuosia, ja olen kuullut ihmisten sanovan asiasta eri asioita. Jotkut ovat jopa ilmoittaneet minun sanoneen: ’Ogyen Trinley Dorje sanoo, että ellet luovu lihansyönnistä, et ole kagyupa.’ No, se en itse asiassa ollut minä; 8. Karmapa Mikyö Dorje sanoi niin. Se ei siis ole minun ajatukseni, en ole sanonut, että et ole kagyupa ellet luovu lihansyönnistä."

 

Todellisuudessa on eri tapoja tulkita 8. Karmapan ohjetta, 17. Karmapa jatkoi. Jos tulkitsemme väljästi Mikyö Dorjen sanoja, voidaan sanoa, että lihaa syövät eivät ole todella puhtaita kagyu-perinteen harjoittajia. "Monet suuret kagyu-mestarit ovat syöneet lihaa, joten on vaikea sanoa, että pelkkä lihansyönti merkitsee sitä että ihmisessä on vikaa. Mutta lihansyönti on jotain, jota jokaisen dharmanharjoittajan pitää pohdiskella vakavasti."

 

Gyalwang Karmapa, joka itse on puhtaasti kasvissyöjä, otti itsensä esimerkiksi. "Kun puhuin tästä, ajattelin lähinnä sitä, miten itse elän elämääni. En voi todella vaikuttaa siihen, miten muut elävät, mutta itseni kohdalla kasvissyöntiin on muutamia eri syitä." Hän otti sitten esiin kaksi pääsyytä, miksi hän ei syö lihaa. Ensimmäinen on intensiivinen kärsimys, jota eläimet kokevat, kun ne tapetaan. Joka ikinen päivä ruoaksemme tapetaan miljoonia eläimiä, ja monet niistä kasvatetaan kauheissa olosuhteissa. Muutama päivä aiemmin Gyalwang Karmapa oli kertonut, miten hän lapsena Tiibetissä tunsi kestämätöntä puhdasta myötätuntoa eläimiä kohtaan, kun niitä tapettiin hänen perheensä ruoaksi.

 

Toinen syy, miksihän ei syö lihaa, Gyalwang Karmapa jatkoi, on koska hän harjoittaa mahayanaa ja pyrkii näkemään kaikki olennot yhtä tärkeinä kuin oma äiti. "Voimme sanoa, että aiomme tehdä kaikkemme vapauttaaksemme tuntevat olennot kärsimyksestä. Voimme sanoa tekevämme niin. Voimme ottaa sitoumuksen. Voimme vannoa. Jos valan otettuamme sitten menemme syömään lihaa ilman, että yhtään ajattelemme asiaa, se ei ole sopivaa. Meidän tulee ajatella asiaa perin pohjin."

 

Gyalwang Karmapa mainitsi sitten, että on tiettyjä tilanteita, joissa lihansyönti on sallittua, jopa tarpeen. Hän selitti, että buddhalaisen vinayan piirissä, siis munkkeja ja nunnia koskevien sääntöjen suhteen lihansyönti on sallittu kun on sairas, jos kolme ehtoa täyttyy: eläin ei saa olla tapettu niin, että syöjä olisi nähnyt, kuullut tai ajatellut sen tappamista erityisesti hänen ateriakseen. Liha sallitaan sairaalle, Gyalwang Karmapa selvensi, jos hän tarvitsee ravitsevaa ruokaa ja hänen on vaikea muuten saada sitä.

 

"Mutta näissä tilanteissa sinun ei tulisi syödä tavanomaisella tavalla," hän jatkoi. "Sinun tulee ensin mietiskellä myötätuntoa yhden istunnon ajan – myötätuntoa kaikkia olentoja kohtaan yleisesti, mutta erityisesti tätä tiettyä eläintä kohtaan, jonka liha on edessäsi. Lausu sitten Buddhan nimen mantroja ja mantroja, jotka auttavat puhdistamaan huonot teot. Vasta sitten ryhdy syömään liha-ateriaa.”

 

Hänen ohjeensa eivät päättyneet vielä tähän. Gyalwang Karmapa palasi mahayana-harjoitukseen, jossa kaikki olennot nähdään ikään kuin omana äitinä, ja jatkoi opetusta. "Kun alat syödä lihaa, sinun täytyy ajatella siitä tietyllä tavalla. Sinun pitäisi ajatella, että se on äitisi, isäsi tai oman lapsesi lihaa. Sinun pitäisi ajatella siitä niin, ja sitten kun ajattelet sen olevan äitisi, isäsi tai lapsesi lihaa, voit syödä sen."

 

Gyalwang Karmapa jatkoi, että lihaa syödessämme motivaatiomme tulee olla puhdas. "Meidän ei tulisi syödä lihaa nautiskellaksemme siitä, koska se on herkullista. Meidän ei pitäisi syödä sitä siksi, että haluamme nauttia sen erinomaisesta mausta. Sen sijaan lihan syömisen syynä pitäisi olla vain se, että pysymme sen avulla hengissä."

 

Väärinkäsitystä välttääkseen Gyalwang Karmapa toisti, että jokaisen on tarpeen pohtia aihetta syvällisesti itse: "En siis sano, että meidän täytyy luopua lihansyönnistä heti paikalla. Ymmärrän että se on vaikeaa. Mutta sanoin, että meidän tulee ajatella asiaa vakavasti. Kun syömme lihaa, jos todella kuljemme mahayanan polkua ja olemme alkanet ajatella jokaisen tuntevan olennon olevan meille kuin oma isä, äiti tai lapsi, sellaista harjoitusta tekevien on syytä pohtia asiaa vakavissaan.

 

Gyalwang Karmapan neuvoja kasvissyönnistä

24.12.2007, tiibetistä englanniksi kääntäneet Ringu Tulku Rinpoche ja Karma Chöpel.

On Vegetarianism (alkuperäinen teksti)

Opetuspuhe monlamin aikana

 

Kun nyt olemme saattamassa 25. Kagyu Mönlamia päätökseen mitä parhaimmalla tavalla, minunlaisella vähäpätöisellä henkilöllä ei ole siihen juuri lisättävää. Suuri joukko munkkeja ja nunnia eri kagyu-luostareista on saapunut tänne. Lisäksi tänne on tullut paljon ihmisiä Ü:sta, Tsangista ja Khamista Tiibetistä. Monet ovat myös tulleet ulkomailta, sekä idästä että lännestä. Kuten olen jo sanonut, meille kaikille on ollut suuri onni päästä tänne, niin itselleni kuin teillekin, ja olen siitä hyvin iloinen.

 

Viime vuonna Kagyu Monlamin viimeisenä päivänä sanoin muutamia asioita lihansyönnin lopettamisesta. Näyttää siltä, että jotkut eivät täysin ymmärtäneet mitä sanoin. Jotkut ulkomaalaiset oppilaat esimerkiksi tuntuvat ajatelleen, että minun mukaani lihaa ei saa laittaa suuhun lainkaan, jos ryhtyy kagyu-oppilaaksi. He sanoivat kaikille lihaa syöville kagyupoille: "Et voi olla kagyupa jos syöt lihaa." En sanonut mitään niin jyrkkää. Jos mahayanan harjoittaja, joka pitää kaikkia tuntevia olentoja isinään ja äiteinään, syö toisen olennon lihaa välinpitämättömästi ja ilman myötätuntoa, se ei ole hyvä asia. Meidän on siis ajateltava tätä ja otettava tuo seikka huomioon. Kaikkien meidän mahayanan harjoittajien, jotka hyväksymme ajatuksen siitä, että kaikki tuntevat olennot ovat olleet isiämme ja äitejämme, täytyy ajatella tätä. Siksi olisi hyvä, jos voisimme vähentää lihansyntiä. Se on se, mitä sanoin.

 

Varmastikaan en sanonut, että ette saa syödä yhtään lihaa. Se olisi vaikea toteuttaa. Olipa kyse aiemmasta karmasta tai nykyisistä olosuhteista, jotkut ihmiset eivät tule toimeen ilman lihaa. Näin on, eikä sille voi mitään. Se ei ole ongelma.


Jos meidän on syötävä lihaa, on olemassa oikea tapa syödä sitä. Älkää pelkästään tarratko siihen kiinni ja ahtako sitä suuhunne heti kun se on lautasellanne. Ajatelkaa asiaa ensin huolella, mietiskelkää myötätuntoa ja lausukaa buddhien nimiä ja mantroja ennen syömistä, silloin sillä on joitain myönteisiä seuraamuksia.


Kun puhuin tästä viime vuonna sanoin, että eräs syy luopua lihansyönnistä oli edesauttaa lamoja elämään pitempään. Hänen pyhyytensä Dalai Lama Tenzin Gyatso on selviytynyt "esteiden vuodestaan", mikä se tiibetiläisen astrologian mukaan hänelle oli, joten kyse oli hänen pitkästä iästään. Ensi vuosi on hänen esteiden jälkeinen vuotensa. Puhuin myös itsestäni. Ehkä syynä oli epätoivo, kun sanoin että: "Jos tekisitte näin minun pitkän ikäni tähden, se olisi hyvä." Jotkut ovat kysyneet miten minun elämäni voi pidentyä jos he lakkaavat syömästä lihaa. Siihen kysymykseen on vaikea antaa suoraa vastausta.

Mutta jos emme syö lihaa, vaikka emme eläisi pitempään, mielestäni voimme elää ainakin onnellisempina. Jos nautimme muiden olentojen lihasta ja verestä, niin lähtömme hetkellä meistä voi tuntua, että asiat eivät ole sujuneet niin hyvin. Olemme huolettomasti kuluttaneet muiden olentojen lihaa ja verta. Niinhän voi tapahtua, vai mitä? Jos emme syö lihaa, elämä ei ehkä ole pitempi, mutta on mahdollista, että olemme tyytyväisempiä.


Monet luostarit Intiassa ja Nepalissa ovat tehneet sellaisia suuria myönteisiä tekoja kuin luopuneet lihasta ja ryhtyneet noudattamaan kasvisruokavaliota sen sijaan. Se on hyvä esimerkki buddhalaisuudesta yleensä ja mielestäni siitä tulee erityisesti mahayana-harjoitus.


Meidän silmissämme sellaiset suuret lamat kuin Jamgon Rinpoche ja Gyaltsap Rinpoche ovat elävä esimerkki Manjushrista ja Vajrapanista. Koska he tahtovat huolehtia tuntevista olennoista he aikovat pidättäytyä lihansyönnistä ja tulla kasvissyöjiksi. Mielestäni se, että heillä on sellainen aikomus, on itse asiassa suuri onni kaikille meille tunteville olennoille; se on hyväksi kaikille heidän seuraajilleen.


Jotkut muut korkeat lamat, joita täällä on, Thrangu Rinpoche ja Tenga Rinpoche olivat läsnä edellisen Karmapan aikana, ja he ovat opetusten tukipilareita. Elämänsä aikana he ovat kehittäneet vahvan tavan syödä lihaa. Koska he kuitenkin huolehtivat olennoista ja ovat kiinnostuneita buddhalaisista opetuksista, he ovat ottaneet pitkiä askelia kasvissyönnin suuntaan. Keiden tahansa meistä, jotka pitävät itseään heidän oppilainaan, tulee ajatella tätä.

 

Jokainen yrittää tosiaankin parhaansa. Esimerkiksi Tiibetissä ei entisaikaan voinut tulla toimeen, ellei syönyt voita, juustoa ja lihaa. Nyt moni luostari on luvannut luopua lihasta, ehkä siksi että ympäristöolot ovat muuttuneet, tai koska heillä on niin vahva usko, tai koska he ovat itsepäisiä. Jos mietimme tätä, niin Intiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä lihasta. Joten ne teistä, jotka elävät täällä ja päättävät olla syömättä lihaa, eivät tee mitään erityistä. Tiibetissä oleville lihasta luopuminen on kuitenkin iso asia. Haluaisin kiittää teitä kaikkia, meidän täytyy jatkossakin tehdä kaikkemme.

Meidän tulisi pohdiskella mahayanaopetuksia ja kagyupoiden kallisarvoisia opetuksia. Aiemmat kagyuopettajat luopuivat lihansyönnistä, ryhtyivät kasvissyöjiksi ja kehittivät puhdasta rakkautta tuntevia olentoja kohtaan. Jos me itse voimme tehdä edes pikkuruisen sensuuntaisen teon ja aloittaa jostakin vähäisestä, tuloksista tulee erinomaisia, näin ajattelen. Tämän halusin sanoa lihansyönnistä luopumisesta.

 

17. Karmapan ohjeet lihansyönnin välttämiseksi

 

Koko puhe englanniksi pdf-tiedostona

 

Vin Harrisin muistiinpanot:

 

Kolmantena tammikuuta 2007, täydenkuun päivänä, oli 24. Kagyu Mönlamin viimeinen päivä. Bodhipuun alla, tuhannen buddhan valaistumisen paikalla Ogyen Trinley Dorje, 17. Gyalwang Karmapa opetti siitä, mitä hyötyä on välttää lihansyöntiä.Paikalla oli yli 6000 ihmistä. Opetusta kuuntelivat perimyslinjan haltijat, rinpochet, lamat, vihitty luostarisangha ja maallikkoharjoittajat, jotka olivat matkustaneet Bodh Gayaan monista maista mukaan lukien Tiibet, Nepal, Intia, Taiwan, Korea, Burma, USA, Kanada, Venäjä ja Euroopan eri osat.

 

Opetus käännettiin simultaanitulkkauksena ja välitettiin FM-radion kautta. Täten oli mahdollista kuulla sanojen merkitys yhteydessä Karmapan selkeään ja voimakkaaseen ääneen, joka kaikui painokkaana. Ringu Tulku toimi kääntäjänä.

 

En tehnyt muistiinpanoja ja kenties täydellisempi kooste puheesta julkaistaan myöhemmin. Oli miten oli, muutaman kerran Mönlam-opetusten aikana Hänen pyhyytensä mainitsi, että kagyu-perheen jäseninä meidän ei pitäisi olla turhan huolissamme yksityiskohdista hänen viestinsä sisällön kustannuksella. Uskon että oheinen kertomus on pätevä kuvaus siitä mitä puhe piti sisällään, ja annan sen käyttöönne nyt, koska tunnen, että se on tärkeää.

 

Opetuksensa loppupuolella Hänen pyhyytensä erityisesti pyysi, että saattaisimme sen muiden ulottuville, koska hän pitää aihetta niin tärkeänä. Hän vitsaili, että tiibettiläisten pitäisi kääntää se niille, jotka tulevat Amdosta, jos nämä väittäisivät että eivät ymmärrä hänen murrettaan.

 

Kagyu Mönlamin aikana Hänen pyhyytensä puhui usein lapsuudestaan köyhänä paimentolaisena Tiibetissä. Paimentolaisilla oli tapana koota yhteen teuraaksi tarkoitetut eläimet tiettynä aikana vuodesta. Tuolloin Hänen pyhyytensä oli huolesta suunniltaan ajatellessaan kärsiviä eläimiä. Mitä hänen perheensä sitten tekikin, he eivät voineet pyyhkiä hänen suruaan pois. Hän sanoi, että vaikka hän oli sen jälkeen opiskellut niin paljon dharmaa ja harjoittanut sitä niin ahkerasti, hänen mielestään kaikki tuo opiskelu ja harjoitus ei voinut luoda mitään kallisarvoisempaa kuin tuo luonnollinen huoli toisista olennoista. Hän kehotti meitä etsimään yhteyttä sisäiseen hyvyyteen itsessämme.

 

Kerran, kun Hänen pyhyytensä vielä asui Tiibetissä, joku oli tulkinnut hänen kätensä viivat ja sanonut, että hänellä on mahdollisesti elämän pituuteen liittyviä esteitä 23 - 24 vuotiaana. Jätettyään Tiibetin Hänen pyhyytensä itse uneksi samasta asiasta. Hän sanoi, että vaikka hän ei yleensä pelkää kuolemaa, hän heräsi tästä unesta syvästi huolissaan. Hän päätteli, että paras lääke hänen ja Dalai Laman hengissä pysymiseen olisi se, että hänen seuraajansa suojelisivat olentojen elämää ja erityisesti olisivat vähemmän osallisina eläinten tappamisessa ja kärsimyksissä, joita lihansyönnistä seuraa.

 

Oli hyvin selvää, että Karmapa ei esittänyt kohteliasta pyyntöä. Perimyslinjan johtajana hän tutki ongelmaa, teki diagnoosin ja määräsi parannuskeinon, jota tuli seurata.

 

Välittömästi toteutettavina muutoksina:

  • Minkään kagyu-luostarin tai keskuksen keittiössä ei tule valmistaa liharuokaa.

  • Kukaan ei saa tehdä kauppaa ostamalla tai myymällä lihaa - kaikkien hänen seuraajiensa on lopetettava sellainen työ.

  • Missään kagyu-perimyslinjan mailla ei saa tappaa eläimiä - Tsurphun teurastamo on suljettava.

  • Hän on tietoinen siitä, että munkit kaavuissaan käyvät ostamassa lihaa, eikä hän halua nähdä sitä enää koskaan.

Hänen pyhyytensä sanoi, että hän tietää, miten lamat ja dharmanharjoittajat ovat oikeuttaneet lihansyönnin sanomalla, että he rukoilevat niiden olentojen puolesta, joita syövät. Se ei riitä. Hän kysyi, kuinka moni heistä todella pystyi vapauttamaan olentoja sillä tavalla. Nyt meillä todella on Karmapa ja hän alkaa antaa kuulua itsestään.

Alkoholin ja lihan käyttö tsok-uhrilahjoina ei myöskään ole hyväksyttävää. Hänen pyhyytensä siteerasi menneitä mestareita, jotka olivat tuominneet sen, että tsok-juhlaa käytetään tekosyynä syödä lihaa ja juoda alkoholia.

Jättämättä kerta kaikkiaan minkäänlaista tulkinnanvaraa hän sanoi, että kuka tahansa, joka käyttää lihaa ja alkoholia tsok-tarvikkeina, ei kuulu Karmapan perimyslinjaan. Jos harjoitus on sillä tasolla, että Mahakala oikeasti tulee ja juo alkoholin ja syö lihan, sitten se saattaa olla oikeutettua, mutta muuten meidän tulisi käyttää hedelmiä!

Koko Kagyu Mönlamin ajan monet ihmiset ottivat sojong-valat aamulla kello kuusi. Ne otettiin bodhipuun alla joko Hänen pyhyytensä tai muiden mestarien läsnä ollessa. Mönlamin alkuvaiheessa Hänen pyhyytensä selitti sojong-valojen merkityksen ja päämäärän ja silloin hän mainitsi, että lihansyönnin välttäminen oli keskeinen asia, johon palattaisiin myöhemmin. Ilmeisesti hän alunperin aikoi antaa ihmisille viikon pohtimisaikaa, ennen kuin he ottaisivat sitoumuksen. Kävi niin, että meillä oli teetauon verran aikaa pohtia asiaa. Hän sanoi, että joskus on parempi olla spontaani.

 

Useita mahdollisuuksia tarjottiin, ja meitä pyydettiin viittaamaan osoittaaksemme valintamme ja todistamaan muiden päätöksiä. Hän toivoi, että meistä jokainen tekisi mahdollisimman selkeän ja päättäväisen valan. Se koski yhtä lailla tiibetiläisiä, joilla historiallisesti oli ollut vähän muuta syötävää. Hänen pyhyytensä sanoi että nyt "kiitos kiinalaisten ystävällisyyden" (tämä on tarkka lainaus), tiibetiläisillä on kasviksia ja muuta ruokaa tarjolla. Tarjotut vaihtoehdot olivat:

  • Välttää syömästä lihaa kerran viikossa.

  • Välttää syömästä lihaa kerran kuussa.

  • Olla syömättä lihaa erityisinä päivinä kuten uudenkuun ja täydenkuun päivinä, Guru Rinpochen ja Taran päivinä.

  • Syödä vain yksi liha-ateria päivässä.

  • Luopua lihansyönnistä ikuisiksi ajoiksi.

  • Luopua lihansyönnistä tietyksi ajaksi, esimerkiksi 1, 2 tai 3 vuodeksi.

  • Vähentää lihansyöntiä tavoitteena jättää se kokonaan.

Koko puheen ajan oli selvää, että Hänen pyhyytensä halusi jokaisen hänen perimyslinjaansa yhteydessä olevan tekevän jonkin sitoumuksen kahdesta pääasiallisesta syystä:

1. Buddhan opetukset edellyttävät, että tekomme ovat ystävällisiä ja elämää suojelevia.

2. Koska meillä on yhteys Hänen pyhyyteensä, parantamalla käytöstämme voimme vähentää hänen elämäänsä uhkaavia tekijöitä.

 

Kun ajattelemme Karmapoiden horjumatonta bodhisattvatoimintaa, emme voi olla muuta kuin mielissämme siitä, että meille on kerrankin annettu yksinkertainen ja käytännöllinen mahdollisuus olla tällä tavoin avuksi.

 

Vin Harris

9. tammikuuta 2007

Eskdalemuir (Skotlanti)

 

In English

Gyalwang Karmapa

kotisivu