Kovalla kiireellä kasattu kone ja täysi lasti tavaraa mukanamme cruisasimme vieraalla maaperällä kohti Fredrikstadia. Matka sujui mukavasti ja tuntui siltä, että viimeinkin kaikki oli kunnossa. Säädöt ei kuitenkaan ollut vielä ihan kohdallaan ja kaikkia tehoja ei koneesta uskaltanut ulos ottaa, muuten rauhallisesti rullaten kaikki oli ok. Paikalle päästyämme tarkistin koneen öljyt vedet jne. ja kaikki oli ihan kunnossa. Konepelti kiinni, katon päälle vähän vettä ja rätillä pahimmat pölyt pois ja auto oli valmis näyttelyyn. Yllätys olikin se, että auto äänestettiin pohjoismaiden neljänneksi hienoimmaksi Celicaksi.