[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
   
 
Hae sivuiltani:
[Apua]
AihepiiriluetteloKrist. mielipidesivujen etusivu > Sekalaisia > Evoluutioteoria vai luomisusko?

Evoluutioteoria vai luomisusko?

Maapallo

Aiheet

Kaiken alku sattumaa

Se väittää, että kaiken alku sattumaa. Reinikaisen mukaan tämä ei ole tieteellisesti perusteltua. Reinikainen vetoaa erääseen tutkimukseen, jossa tutkija sai seuraavat johtopäätökset yrittäessään luoda ikään kuin alkumerta, josta kaikki olisi saanut syntynsä.

  1. Tutkimus toteaa, että syntyy paljon myös virheellisiä ja haitallisia yhdisteitä, jotka liittyessään oikean sisällön omaaviin yhdisteisiin, estävät tai tuhoavat tietosisältäviksi ajateltavissa olevissa DNA -ketjuissa myös oikean yhdisteen mahdollisuuksia muodostaa informaatiota sisältäviä yhdisteitä.
  2. Kyseisessä tutkimusolosuhteissa ja luonnossa aminohappoketjut ryhmittyvät haarautuen satunnaisesti. Toisin sanoen ne eivät luonnollisten ominaisuuksiensa perusteella muodosta säännöllisiä kuvioita (kuten tekevät esim. lumikiteet), tässä tapauksessa spiraaleja. Jokin ulkopuolinen tekijä on täytynyt tehdä tämä. DNA-ketju on haaroittumaton, spiraali, joka on mahdoton syntyä sattumalta. Kaiken alku sattumalta on tieteellisessä mielessä teoriana täysin epätosi ja perustuu vain haluun ylläpitää darvinismi jossakin uudistetussa muodossa kasassa.

Tietenkin Reinikaisen viittaama tutkimus voi olla jo liian vanha ja kyseessä oli vain yksi tutkimus.

Ajatuksia mutaatioista yleisesti

Nykyisin moni perustelee evoluutioteoria mutaatioilla. Mutaatiot eivät synny kuitenkaan aivan helposti, sillä niitä myös yritetään estää eräälaisella virheenkorjausjärjestelmällä, jota eräs alan ihminen kuvaa näin:

Virheenkorjausmekanismi on DNA:ta kopioivien entsyymien kyky poistaa väärin liittämänsä emäkset (a,c,g,t). Tästä on itse asiassa se haitta, että ne poistavat myös joka kymmenennen oikein liitetyn emäksen. Hyöty on, että virhefrekvenssi laskee huomattavasti. Näiden entsyymien sukulaisilta, RNA:lta DNA:n ohjeen perusteella kopioivilta entsyymeiltä tuo ominaisuus puuttuu. Syynä on, ettei sitä tarvita. Jos rna:han tulee virhe, se saattaa muuttaa siitä tehtävän valkuaisaineen rakenne, mutta muutos ei periydy.

Tätä virheenkorjausjärjestelmää (pop-up ikkuna )voisi verrata CD-soittimeen sen toimintaidean perusteella. Päämääräkin on sama: se yrittää eliminoida sattuman tuomia virheitä. DNA on luonnon ohjelmointikieli. Evoluutioteoreetikot toki selittävät, että se vain kontrolloi tiedonsiirtoprosessia eikä sen tarkoitus ole varsinaisesti estää mutaatioita. eli kuten alan opiskelija asian ilmaisi:

Se laskee DNA:n kopioitumisessa tapahtuvaa virhefrekvenssiä. Luonnonvalinta karsii ne organismit, joiden dna:n kopioitumisessa on tapahtunut kohtalokkaita mutaatioita.

Tuo jättää kuitenkin avoimeksi kysymyksen, miten luonnonvalinta voi luoda itselleen sitä itseään tarkastavan mekanismin? Koen, että DNA:n virheenkorjausjärjestelmä edellyttää samaa suunnitelmallisuutta kuin CD-soittimen suunnittelijoilta on vaadittu. Siinä on koko ajan tarkoituksellinen toiminta. Tosin kaikki oletukset tuon synnystä ovat vain ja ainoastaan oletuksia - kukaan ei voi palata ajassa taaksepäin!

Ennen kaikkea ihminen kaipaa tehokasta mutaatioiden perinnöllisten mutaatioiden poistamista. Nykyisin on paljon virhegeenejä ja ne lisääntyvät koko ajan. Virhegeenien aiheuttamia sairauksia on esim. sokeritaudille altistuminen. Jos geenejä tulee lisää, ne ovat ihmisellä aina haitallisia. Ajatus, että ihmisen geenimäärä olisi aiempien olioiden geenien kasautuma on tieteellisessä mielessä epäpätevä väite ainakin ihmisen tasolla. Otetaan esimerkiksi Dawnin syndrooma, jossa ihmisellä yksi kromosomi liikaa. Evoluutioteorian mukaan sen pitäisi tehdä ihminen viisaammaksi ja paremmaksi - todellisuus on juuri päinvastainen!

Ainut jossakin määrin hyödyllinen geenimutaatio, jonka tiedän esitettävän, on ns. sirppisoluanemia, sillä se suojaa malarialta. Kyseessä on joka tapauksessa sen luokan poikkeussääntö, että sen varaan ei voi rakentaa olettamusta, että geenimutaatiot ovat ihmisen kehityksen perusta. Kyseessä on selkeästi geenivirhe, joka molemmissa geeneissä ollessa aiheuttaa vakavan sairauden. Normaaliolosuhteissa aina haitallinen, vaikka siitä on hyötyä vain jossakin yksityistilanteessa. Jos tämän harvinaisen mutaation varaan rakennetaan koko ihmisen kehitys, ihminen olisi vain äärimmäisen sairas ja kehitysvammainen bakteerin tapainen olio, jonka elämällä ei ole mitään merkitystä. Tämä yksityiskohta ei muuta sitä tosiasiaa, että mutaatiot ihmisen syntyhistorian selittäjänä on erittäin huono malli.

Koska ihmisen kohdalla geenistön muutoksen toivottavuus on erittäin alhainen, ainakin ihmisen kohdalla tuon järjestelmän tarkoituksena on eliminoida muutokset. Vastaava järjestelmä voi toki alemmilla eliölajeilla toimia sallivammin.

Merkittäviä mutaatioita ovat saaneet aikaan ydinsota ja ydinteollisuus kuten Hiroshiman atomipommi ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Niissäkin mutaatiot ovat olleet yksinomaan haitallisia - syntyneiltä vauvoilta on puuttunut raajoja jne. Tämä merkitsee, että empiirisen tutkimuksen pohjalta geenimutaatiot ovat ihmisen kohdalla todistettavasti yksinomaan haitallisia. Geenimutaatioihin perustuvan ajattelumallin mukaan ihminen olisi niissä miljoonissa vuosissa jonka hänen uskotaan eläneen liian sairas ja epämuodostunut ollakseen olemassa.

Olen käynyt asian pohjalta keskustelua ja esim. kärpäset saavat helposti mutaatioita - mutta jälleen kyse on epämuodostumista, joita kyseinen eläin vain sietää enemmän kuin ihminen - kyseisten epämuodostumien syntyminen ei todista evoluutioteorian puolesta vaan sitä vastaan. Mutaatiot synnyttävät alemmillakin eläinlajeilla vain epämuodostumia.

Tässä kohdassa on syytä muistaa, että on bakteereilla ja ylemmillä eläinlajilla on ratkaisevan suuri ero. Bakteeritasolla tämä evoluutioteorian mukainen malli voi toimia:

  1. Luonnossa suhteelliset alleelifrekvessit vaihtelevat
  2. Tietyt ominaisuudet periytyvät (mm. monet elinkelpoisuuteen vaikuttavat)
  3. Yksilöiden väleillä on eroja, jotka vaikuttavat niiden elinkelpoisuuteen ja siten kykyyn saada jälkeläisiä ja niiden määrään = luonnonvalinta (I,II)
  4. Alleelisuhteet muuttuvat = evoluutiota tapahtuu (III; alleeleilla tarkoitetaan samaa funktiota koodaavien geenien eri versioita, joiden erot johtuvat mutaatioista.)

Tosin on eräitä bakteereja, joiden elintoiminnot eivät ole evoluutioteoreetikkojenkaan mukaan muuttuneet lainkaan. Tuo malli ei siten välttämättä toimi kaikilla bakteereillakaan. Mutta keskusteltuani erään biologian opiskelijan kanssa juuri tästä asiasta, on tullut esille, että on ratkaiseva ero bakteerien ja ihmisten välillä:

Nykyisen evoluutioteoriaan perustuvan tutkimuksen perusvika on siinä, että se on soveltanut bakteereissa havaittuja muutoksia koko ekosysteemiin.

Tietenkin tieteen lähtökohta on tehdä tuontapaisia johtopäätöksiä (yksinkertaisinta ajateltavissa olevaa mallia sovelletaan mahdollisimman pitkälle). Jos bakteeritason toimintamekanisimit eivät toimi ylemmillä oliotasoilla, ne tulee hylätä ja niiden sijaan tulee kehitellä toimivampia malleja - näin ei oe kuitenkaan toimittu. Sen paremmin alkuperäinen darvinismi kuin uusdarvinismikaan eivät voi pätevästi selittää, miten ylemmille eläinlajeille voi kehittyä erittäin suuri geenivaranto, jossa eläimillä on geenejä, joita ne eivät sillä hetkellä tarvitse, mutta joita ne joskus tulevaisuudessa voivat tarvita.

Mikä tekee eliöstä tulevaisuuteen suuntautuvan? Vastaus: järki! Vain järjellinen olento voi ennakoida tulevaisuutta. Minulta kysyttiinkin:

Miksi Jumala olisi jättänyt ihmiseen turhaa DNA:ta, jolla ei ole mitään havaittua funktiota?

Kyseinen henkilö on biologian opiskelija eikä hän pystynyt antamaan kunnon vastausta sen paremmin kysymykseen, miten tuo genom on voinut syntyä kuin miksi se on olemassa. Evoluutioteoria tarkastelee kysymyksiä aina tässä ja nyt -näkökulmasta ilman mitään lopullista tarkoitusta ja päämäärää, kuten minulle on asia ilmaistu:

Luonto ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vaan se on dynaaminen kokonaisuus, jossa organismit muuttuvat sen mukaan mihin luonnonvalinta niitä ajaa. Tällä prosessilla ei ole päämäärää.

Ei kristillisen uskonkaan mukaan luonto ole staattinen. Mutta se pystyy antamaan mielekkäitä vastauksia kysymyksiin, joissa olennaista on ymmärtää myös tulevaisuutta. Kristillisen uskon näkökulmasta vastaus ihmisen isoon geenivarantoon on helppo ja erittäin looginen. Genom on olemassa pahan päivän varalle - Jumala on ennakoinut tulevaisuutta. Ihmiselle on annettu mahdollisuus selvitä mitä erilaisimmissa olosuhteissa kuolematta sukupuuttoon. Jos tätä genomia ei olisi, ihminen ei voisi selvitä muuttuvissa olosuhteissa, koska luonto itse ei voi luoda ihmiselle uutta geenivarantoa.

Evoluutioteoriasta voi muodostua uskonto. Jos genomin tulevaisuuteen orientointuvaa luonnetta yritetään perustella evoluutioteoriasta käsin, evoluutioteoria tekee luonnosta itsestään maagisuskonnollisen järkiolennon. Vaikka monet sen kannattajat ovat ateisteja, heidän ajattelumallinsa ei välttämättä olennaisesti poikkea animismista eli evoluutioteoriasta voi muodostua ateistis-animistinen uskonkäsitys. Tällöin se ei ole tiedettä lainkaan. Jos se pyrkii olemaan puhtaasti ateistista tiedettä, se joutuu kieltämään esittämäni tosiasian geenivarannon tulevaisuuteen orientoituvasta luonteesta.

Jos evoluutioteoria ei muodostu uskonnoksi, se on kuitenkin tutkimusfilosofia, joka yksinkertaistaa luonnon tapahtumia ja luo mahdollisimman yksinkertaisista oletuksista mahdollisimman pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tässä mielessä se tutkii tapahtumia tietystä ennakkolähtökulmasta käsin. Nykyevoluutioteorian bakteeritutkimuksen pohjalta nousevaa tutkimusfilosofiaa ei kyseenalaisteta. Tämä merkitsee samalla sitä, että evoluutioteoria ei filosofiana eroa merkittävästi uskonnosta. Kun tätä yliyksinkertaistavaa tutkimusfilosofiaa sovelletaan ilman kritiikkiä esim. silmän syntymiseen, törmätään ristiriitoihin. Ensinnäkin silmä ei toimi yksinään vaan sillä tulee olla kytkös aivoihin. Otan esimerkiksi trilobiitin silmän. Evoluutioteorian pohjalta silmän syntymiseen liittyy ainakin seuraavat ongelmat:

Onko evoluutioteorian tutkimusfilosofia lopultakaan looginen hylätessään kaikki teleologiset (päämäärähakuiset) näkökulmat? Teleologisia kysymyksiä ei voi ratkaista milloinkaan puhtaasti tieteellisesti - tiede ei voi päästä sisälle kenenkään sieluun - ei ihmisen eikä Jumalan. Se on lopulta uskon tai epäuskon välinen kysymys - tai tieteenfilosofian ja uskonnon välinen kysymys. Kristillinen näkökulma on silti siinä mielessä tieteellinen, että geenivarannon tulevaisuuteen orientoituvuus saa mielekkyyden ja loogisen selityksen. Kristinuskon mukaan persoonallinen järki, Jumala voi antaa olioille enemmän kuin ne tarvitsevat selviytyäkseen luonnon taistelussa. Jos joku evoluutioteorian kannattaja ei pysty hyväksymään yliluonnollisen järjen olemassaoloa, hänen tulee tunnustaa, että evoluutioteoria ei pysty selittämään asioita, joiden selittäminen vaatii tulevaisuuden ennakointiin.

Kristinuskon ja ateistisen evoluutioteoriaan polttopisteeseen joutuvat mm. evoluutioteorian mukainen näkemys silmän synnystä. Jos mutaatio synnyttää vain epämuodostumia, se ei voi synnyttää yhä vain paremmin toimivaa silmää. Tämä koskee kaikkia elintoimintoja. Olennaista onkin kysyä, toimiiko evoluutioteorian mukainen kumulatiivinen geenimutaatioteoria yhtään pidemmälle kuin kuvaamaan joidenkin bakteerien toimintaa. Jos ei, sen selitysmalli ei päde yhtään pidemmälle. Tällöin evoluutioteoreetikon olisi tunnustettava, että evoluutioteoria toimii kyllä sangen hyvin tiettyjen asioiden selittämisessä, mutta se ei selitä pätevästi koko prosessia elämän alkuhetkestä ihmisen ilmestymiseen asti. Kaipaan rehellistä ja avointa keskustelua niin kreationistien kuin evoluutioteoreetikkojen puolelta. En hyväksy sen paremmin kreationistien kuin evoluutioteoreetikkojen epäloogisia perusteluja.

[Aiheet]

Onko Darwinin teoria pätevä?

Kouluissa esitetään Darwinin teoriaa lajien synnystä vieläkin ikään kuin pätevänä, vaikka edes uusdarvinistit eivät pidä sitä oikeana. Darwinin teoria selittää vain rotujen ja roduista itsenäisiksi erityinen eläin- tai kasvilajien synnyn (samaan tapaan kuin peipot tai oikeammin sirkut ovat hyvin monimuotoisia, samoin ovat esim. koirat). Teoria ei voi selittää kaikkien lajien syntyä. Darwin ei tietenkään tuntenut geenejä, joiden tunteminen olisi osoittanut teorian virheelliseksi.

Alunperin Galapagos-saarilla eli sangen erikoistumaton lintukanta. Kun se erikoistui, populaation geenivaranto suppeni, sillä tiettyjä geenejä kantaneet yksilöt kuolivat. Biologian yksi peruslaeista on "Mitä erikoistuneempi populaatio, sitä suppeampi geenivaranto". Vain tiettyyn ympäristöön sopeuneisuuden vuoksi maailmassa kuolee paljon lajeja sukupuuttoon eikä asialle voi tehdä yhtään mitään, jos elinolosuhteet on tuhottu. Tämä päti myös Galapagos-saarilla. Erittäin erikoistuneilla populaatioilla on hyvin suppea geenivaranto kuten on em. saaren linnuilla. Jos tulisi suuri muutos luonnonolosuhteissa, lajit kuolisivat sukupuuttoon, koska ne eivät enää pystyisi uudestaan sopeutumaan muuttuneisiin luonnonolosuhteisiin. Ja jos laji pystyy jatkamaan elämää, se riippuu eläimen sisäisestä ja populaation yhdessä omistamasta geenivarannosta.

Lajit myös eriytyivät. Eriytyminen voi johtaa siihen, että lajit eivät risteydy. Mutta kun eläimillä on silti sama geenimäärä, ne ovat silti tavallaan sama laji. Ratkaiseva tekijä eri eläinlajien erottamisessa ei ole lisääntyminen, vaan geenien määrä ja niiden rakenne. Ennen kuin voidaan millään tasolla ruveta arvioimaan lajien kehittymistä, geenistö tulee kartoittaa.

Vaikka moni tietokonevertausta huonona, tietokonekielessä käytetään suomenkielessä sanaa 'olio'. Oliopohjaisissa kielissä on kaksi tasoa. Perussyntaksi, joilla olioita, metodeita ja funktioita käsitellään ja sitten pintataso, 'ominaisuudet' eli miten jokin lopulta näytetään. Kyse on vähän samasta asiasta kuin tutkimani CSS. Sillä saadaan hyvin erinäköisiä lopputuloksia, mutta perussyntaksi on aina sama. Ominaisuuksia on annettu tietty määrä eikä yhtään enempää, mutta ominaisuuksia voi vapaasti kombinoida - näin juuri Galapagossaarilla kävi. Linnuilla itsellään ja lintupopulaatiolla oli alun alkaen suuri geenivaranto. Mutta sen paremmin CSS:ssä kuin Galapagossaarten linnustossakaan ominaisuudet eivät selitä perustoimintamekanismeja. Jotta eliölaji voisi muuttua ei riitä pintatason muutokset. Sama koskee tietokonekieltä - pintatason korjauksilla ei saada aikaa syvällisiä muutoksia vaan ohjelmointi on kirjoitettava uudestaan. Eliölajeilla uudestaan kirjoittaminen merkitsisi mutaatiota, mutta kuten olen jo aiemmin esittänyt, mutaatiot eivät ole pätevä selitys korkeammilla eläinlajeilla, sillä ne tuhoavat geenistön toimivuuden. Mutaatioihin perustuva geenien lisääntyminen eli ikään kuin koodin lisääntyminen on ainakin ihmisen kohdalla todistetusti virheellinen selitysmalli.

Reinikaisen mukaan Galapagossaarten linnuston muutokset ovat ominaisuus-tason kysymys. Asialla ei ole mitään tekemistä mutaatioiden kanssa eikä Reinikaisen mukaan luonnonvalinta ei pysty selittämään kuin pintatason muutokset eikä se hänen mukaansa luo yhtään mitään positiivisessa mielessä kiistattoman hyödyllistä. Luonnonvalinta on Reinikaisen mukaan kuluttava, ei uutta luova toimintamekanismi. Tietenkin evoluutioteoreetikot väittävät, että geenivaranto selittää vain osan ja loput selittää mutaatiot.

Kuten on tullut esille, mutaatioihin perustuva geenivarannon kasvattaminen ei toimi ihmisen kohdalla. Reinikainen soveltaa tätä näkökulmaa myös Galapagossaarten linnustoon. Reinikaisen johtopäätös on täysin pätevä, mikäli genomin toimintamekanismi on ihmisen kaltainen eli se ei siedä geenistössä tapahtuvia ratkaisevia muutoksia. Luonnonvalinnan/ kristillisen luomisuskon välinen suhde voidaan selvittää vain äärimmäisen syvällisellä geneettisellä kartoituksella. Jos mutaatio ei pysty luomaan uusia toimintamekanismeja, tarvitaan luontoa suurempi äly!

Jos asiaa tarkastellaan syvällisesti, olennaista ei ollenkaan se, miten suuri prosentti mutaatioista on edes osittain hyödyllisiä. 1/5000 hyödyllistä mutaatiota voi bakteerien kohdalla johtaa positiiviseen kehitykseen. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä ylempien oliolajien kanssa. Tosin mutaatioteoria on jo tuosta näkökulmasta ongelmallinen, sillä populatio on suljettu, se ei kestä suurta määrää virhemutaatioita vaan tuhoutuu "testivaiheessa" . Tuokin kysymys on silti epäoleellinen. Ydinkysymys on geenistön rakenne ja sen sisäiset lainalaisuudet.

Reinikainen kritisoi aivan oikeutetusti uusdarvinismia. Geenien pysyvyyden myöntävät uusdarvinistitkin ja siksi heidän väitteensä pienessä populaatiossa tapahtuvasta muutoksesta on mieletön. Koska mutaatiot ovat korkeammilla eläinlajeilla haitallisia: niistä seuraa syöpää, epämuodostumia, älyllistä vajavuutta ja sairauksia uusdarvinistien opettama "odotettu hirviö" olisi äärimmäisen sairas ja epämuodostunut tyhmä yksilö, joka vain sattuisikin olemaan terve!. Tämä tieteellisesti ottaen tosi väite ylempiä eläinlajeja koskien sillä näin juuri olisi käynyt ihmiselle, jos hän olisi yht'äkillisesti kehittynyt jostakin alemmasta eläinlajista. Evoluutioteoreetikkojen selitysmalli on yksinkertaisesti tieteellisesti ottaen epätosi väite. Se sotii sekä logiikkaa että empiirisen tutkimuksen havainnointeja vastaan.

Ylempiä eläinlajeja koskien on myös muistettava, että vain geenien mutaatio ei riitä, vaan tarvitaan populaatiota käsittävä erittäin suuri joukko resessiivisiä mutaatioita, jotta populaatioilla olisi mahdollisuus uudestaan erikoistua. Mutaatioiden tulisi luoda erittäin suuri geenivaranto, mutta sitä ne eivät pysty tekemään - kuten jo moneen kertaan on tullut esille.

Sinänsä onko ihminen kehittynyt apinasta vai on minulle epäolennainen kysymys. Jos siihen ratkaisua haetaan, olennainen kysymys on DNA:n rakenne. Jos apinoilla ja ihmisellä on sama määrä geenejä ja geenien rakenne on muutenkin samankaltainen, voidaan tehdä johtopäätös, että ihminen on kehittynyt apinasta. Tosin tuon johtopäätöksen tekeminen edellyttää geenien rakenteen mahdollisimman tarkkaa analyysiä. Mutta jos apinoilla on yksikin geeni enemmän tai vähemmän tai DNA:n rakenne poikkeaa muuten ratkaisevasti apinan DNA:sta, tuota johtopäätöstä ei voi tehdä. Ulkoisten ominaisuuksien ero on tässä suhteessa aivan toissijainen asia. Näin siis tieteen kannalta - uskonnon kannalta asia voi olla eri. Minun uskoani tuollaiset seikat eivät kaada.

Jotta evoluutioteoria/ kristillinen luomisusko olisi pätevä, pitäisi pystyä selvittämään ensin DNA:n "perussyntaksi" ja sen tarkka toimivuus korkeammilla eliöillä. Tosin jo lähtökohdiltaan kristillisen uskon pohjalta nouseva selitysmalli on looginen, kun sitä vastoin evoluutioteoriaan perustuva malli ei. Kristillisen uskon pohjalta genomin synty on mahdollinen, mutta evoluutioteorian pohjalta mahdoton.

On syytä tutkia, mitä muutosmahdollisuuksia perussyntaksissa voisi tapahtua ja mitä muutokset saisivat aikaan. Yksinkertaiset ei-biologiset tietokonemallinnukset eivät todista mitään, vaan vaaditaan todellista DNA:n rakenteeseen perustuvaa dataa, jota analysoida. DNA:ssa on ohjelmoitu olion toiminta hedelmöityksestä syntymään ja sen jälkeenkin. Tämä prosessi pitäisi selvittää tietokonemallintamisen avulla. Mallinnuksessa testattaisiin, mikä taso voisi aiheuttaa sen, että systeemi ei enää pelaa. Käymieni keskustelujen pohjalta DNA:n rakennetta ei ole pystytty riittävästi selvittämään. Jos luonnontiede ei pääse metatasolle, se ei selitä mitään kunnolla!

[Aiheet]

Fossiilit?

Eläinlajien välille jää suunnattomia aukkoja. Vanhat fossiilit osoittavat, että dinosauruksia lukuun ottamatta eläimistö on pysynyt sangen muuttumattomana (lajeja tosin kadonnut). Mitään "puuttuvia renkaita" kalan ja matelijan väliltä ei ole löytynyt . Tosin käymieni keskustelujen pohjalta evoluutioteoria ei enää nykyisin rakenna mitään fossiililöytöjen varaan - mutta näin se on teorian historia aikana tehnyt. Toisaalta voi kysyä, miksi fossiileista ei enää puhuta. Pääsuunta on mikrobiologiassa, mutta kuten on tullut esille, bakteereissa havaituista muutoksista ei tule vetää pitkälle vieviä johtopäätöksiä lajien synnystä.

Keskusteltuani nykytutkmuksesta, on tullut esille, että evoluutio on paljon nopeampiprosessi, kuin fossiiliaineiston perusteella voisi olettaa. Katson tämän myönteiseksi kehitykseksi.

[Aiheet]

Eettisiä ongelmia

Eniten minua kuitenkin kiusaa teorian pohjalta tehdyt uskonnolliseettiset kuin luonnontieteelliset johtopäätökset. Uusdarvinismin pohjalta tehdyt johtopäätökset ovat eettisesti ongelmallisia ja voivat olla jopa tuhoisan vaarallisia koko ihmiskunnalle! Se antaa ihmiselle ikään kuin oikeutuksen muunnella geenejä melkein miten vain - eli se antaa oikeutuksen uusille Hitlereille ja muille epäterveisiin päämääriin pyrkiville ihmisille.

Geenien muutos edellyttää huippuälyä - itse luominenkin on mahdollista ymmärtää Luojan puuttumisena geeneihin. Ihminen puuttuu geenistöön liittämällä toisen eläimen geenejä toiseen eläimeen luoden esim. sikanaudan. Sikanauta on sairas ja epämuodostunut eläinyksilö - tällaisten luominen on verrattavissa kosmetiikkateollisuuden eläinkokeisiin. Koska ihminen ei edes kunnolla tiedä DNA:n systeemejä, hän leikkii asialla, jota hän ei hallitse. Ennen pitkää vaaditaan saada tehdä ihmiselle jotain vastaavaa.

Entä sitten geenimuunneltu ruoka. Sitä ei ole tutkittu kunnolla. Ehkä kasvikset eivät ole kovin arveluttavia, mutta eläinkunnan tuotteet ovat. Muistamme hullunlehmän taudin. Kyseessä oli geenivirhe, joka ei ruoan valmistuksessa häivy vaan vaikuttaa jopa ihmiseen tuhoavasti. Eläintuotteiden manipuloiminen hormoneilla tai geeneillä on terveydellisesti äärimmäisen arveluttavaa. Uusdarvinistinen ajattelutapa voi saada ihmiset väheksymään geenimuunnellun ruoan vaaroja!

Itse asiassa eläinlajien tuhoutuminen on uusdarvinisteille pieni ongelma. Nehän voivat uusiutua - ydinsota ei ole mikään katastrofi ja uusdarvinistinen ajattelutapa vähentää ydinsodan aloittamisen kynnystä! Mutta jos geenivaranton ei uusiudukaan, ollaankin lopullisen katastrofin edessä.

Tosiasia on myös se, että ihmien itse tuhoaa itseään ympäristömyrkyillä. Vammaisella ihmisellä on elämisen oikeus, mutta ympäristön ei tule lisätä vammaisuuden kehittymisedellytyksiä. Jos korjausjärjestelmämme pettää, muutos on peruuttamaton, koska mutaatiot eivät sitä korjaa!. Kristillinen uskon pohjalta on syytä suhtautua erittäin vakavasti luonnonkatastrofeihin ja ympäristön saastumiseen. Evoluutioteoria on tuhon uhka koko ihmiskunnalle, koska se antaa tilaa ihmisen välinpitämättömyydelle omasta elinympäristöstään ja luonnosta.

Suhde uskontoon

Evoluutioteoria on monen mielestä niin epävarma teoria, että sitä ei koulussa tulisi opettaa. Koska sen monet väitteet ovat tieteellisessä mielessä. Reinikainen kertoi, että kun Englannin huippu biologiaan erikoistunut journalisti (ei tunnustava uskova) tutki lastensa biologiankirjoja, hän totesi niiden opettavan valheita ja teki kirjan, jossa hän pyrki osoittamaan, millaisia valheita evoluutioteoria sisältää. Hänen kirjansa perusteella keskusteltiin, voiko koulussa ollenkaan opettaa evoluutioteoriaa. En tietenkään halua sitä kieltää, mutta haluan, että kouluissa rehellisesti tuotaisiin esille se, mitä evoluutioteoria pystyy selittämään ja mihin sen selitysmallit eivät riitä.

Kuten olen jo aiemmin tuonut esille, evoluutioteoria on pahimmillaan maagis-ateistis-animistinen uskonto. Mitä eroa sillä on kristinuskoon? Ero on mahdollisen ja mahdottoman välillä! Mikään aika, miljoonat, miljardit vuodet eivät tee mahdottomasta mahdollista, jos edellytykset muutoksen toteutumiselle sotivat muutoksen lopullista päämäärää vastaan. Ei aika tee epäloogisista johtopäätöksistä loogisia.

Ei luomisteoriaakaan voida tieteellisesti perustella, mutta sillä on yksi ratkaiseva etu - se tekee mahdottomalta näyttävän mahdolliseksi. Luomisessa on kyse ennen kaikkea siitä, että kaiken takana on välttämätöntä olla uutta luova järki, miksi sitä kukin sitten haluaa kutsua. Luomisajatus ei todista sinänsä kristillistä ajatusta persoonallisesta Luojasta todeksi, mutta mikä on kristillinen jumalakuva, se on toisen keskustelun aihe.

Luomiskertomusta ei tarvitse eikä mielestäni voikaan ymmärtää kirjaimellisesti. Päivä on Jumalan päivä eikä kirjaimellinen päivä - mutta ilman häntä ei mikään voi syntyä eikä kehittyä. Luomisajatus ei kumoa kokonaan evoluutioajatusta, mutta se sanoo sen, että kaikki ei voi perustua vain sattumaan.

[Aiheet]

Suhde muihin tieteisiin

Evoluutioteoria vääristää myös astronomiaa ja geologiaa. Auringon iäksi saada paljon pienempi luku, jos laskutapaa muutetaan. Mitä merkitystä on myös sillä, että kuu olisi ollut maapallon kumppanina vain hyvin lyhyen ajan (kuu etääntyy maasta tietyllä nopeudella, mistä voidaan laskea kuinka kauan kuu on voinut olla maan lähellä ja aika on evoluutioteoriaan nähden sangen lyhyt). Geologisissa radioaktiivissa mittauksissa ei ole otettu huomioon sitä, miten kaikki metallit, myös radioaktiiviset, ovat usein keskittyneet tiettyihin paikkoihin. Vesi tai muu luonnonvoima voi lisätä tai vähentää mineraalin määrää. On sattumanvaraista väittää, että jokin kappale on tietyn ikäinen. Aivan vierestä voi löytää kappaleen, jolle saa aivan eri ikämäärityksen - "sopiva ikä" valitaan evoluutioteoria mukaisen ateistisen uskonnon, ei geologian pohjalta!

PS. Voin tulevaisuudessa lisätä muutamia kuvia ja selityksiä Reinikaisen kirjasta ja mahdollisesti muistakin kirjoista, jos aikaa riittää.

[Aiheet]
   
Tapio Markula, Salo (s-posti - lisää s-postiosoiteeseen pisteellä erotettuna nimeni, Tapio Markula)


Copyrights Tapio Markula 1999-2004 (@dnainternet.net)

Get Expression 2!

Informaatiota selaimista, jotka näyttävät tai tulostavat tämän sivuston parhaiten.

[Hae Opera] [Hae Mozilla!]
Sivuja on viimeksi muutettu 05.10.2004

Tältä sivustolta suoritetun etsinnän on toteuttanut FreeFind.