Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Ensisijaiset sienisivut > 1.c Sienten tunnistusvihjeitä (introjakso)

Edellinen sivu

Sivun jaksot:

Seuraava jakso

Viimeinen jakso

1.c Sienten tunnistusvihjeitä

Yleistä

Joidenkin sienten tunnistus on ongelmallista. Olen tehnyt itse pieniä tunnistusvirheitä. Tämä sivu on ikään kuin muistiinpanoja, jotta itse ja tämän sivun lukija voisi jatkossa välttyä erehdyksiltä. Sivua voi käyttää esim. vuosilistojen apusivuna. Sienet on listattu vuoden 2001 listan kaltaisesti, mutta enemmän sienityyppejä painottavasti.

Sienestys on kuin "salapoliisityötä". On "epäiltyjen" lista, josta todisteiden valossa pudotetaan vähitellen "syyttömiä" pois, kunnes "syyllinen" löytyy. En ole kaikissa kohdin tässä onnistunut, sillä osassa tapauksissa en tunnistanut varmuudella edes lajiryhmää.

Syötävien sienien metsästyksen ohella olen listannut syömäkelvottomia sieniä, sillä syömäkelvottomien sienten tunteminen helpottaa ruokasienten tunnistamista. Omasta kokemuksestani seuraavat lajiryhmät ovat erityisen hankalia tunnistettavia lajikohtaisen tarkasti (koska kaikkien lajien kohdalla lajitarkka tunnistus on tavalliselle sienestäjälle käytännössä mahdotonta ja tarpeetonta, olen maininnut sieniryhmiä, joita en tarkemmin analysoi):

• Tatit on suhteellisen helppo tunnistaa tyypeittäin, vaikka joissakin tilanteissa lajitarkka tunnistus on vaikeaa. Koska Suomessa on äärimmäisen epätodennäköistä törmätä myrkyllisiin tatteihin, lajitarkka tunnistus on käytännössä tarpeetonta. Sappitattia voi maistaa, mikäli epäilee sientä sappitatiksi. Mikäli haluaa olla ehdottoman varma, ettei poimi myrkyllistä tattia - jonka poimimisen todennäköisyys on paljon pienempi kuin seitsemän oikein lotossa - ja haluaa välttää "lottovoittoa", WSOY:n suuressa sienikirjassa on hyvät kuvat myrkyllisistä tateista niitä muistuttavista muista tateista.

• Eräät rouskut ovat vaikeita tunnistaa lajitarkasti. En kuitenkaan pyri analysoimaan rouskuja lajitarkasti, sillä niistä vain kaksi lajia on selvästi arveluttavaa poimia ja useimmissa tapauksissa lajitarkka tunnistus ei ole yleisesti ottaen välttämätöntä. Koska jotkut rouskut turhan kirpeitä ruokasieniksi, rouskujen ystävän olisi syytä tuntea sienet lajitarkasti. Kansanomainen sääntö, että maitoa tihkuvat sienet ovat hyviä ruokasieniä, on mielestäni kehno yleisohje, johon ei pidä sokeasti luottaa. Koska en ole suuri rouskujen ystävä, olen jättänyt rouskut suhteellisen vähälle huomiolle.

• Haperot ovat vaikeita tunnistaa lajitarkasti. En kuitenkaan pyri analysoimaan haperoita lajitarkasti, sillä haperot on lajiryhmänä erittäin helppo tunnistaa. Kaikkia haperoita uskaltaa maistaa ja sillä tavoin voi varmistua, kannattaako sientä poimia. Lajitarkka tunnistus on käytännössä tarpeetonta.

• Useat seitikit on vaikea tunnistaa. Tosin kangasmetsien myrkylliset seitikit on suhteellisen helppo tunnistaa siten, että tietää sienen olevan jokin myrkyllisistä seitikeistä. Tarkka lajitunnistus onkin paljon vaikeampaa. Monien myrkyttömien, mutta syömäkelvottomien seitikkien tunnistus on erityisen hankalaa - mutta onneksi tavallisen sienestäjän kannalta tarpeetonta. Sen sijaan kaksi syötävää seitikkiä on sangen helppo tunnistaa, kun kiinnittää huomioita oikeisiin asioihin. Metsässä on paljon arveluttavampia ruokasieniä kuin monivyöseitikki ja kangaslimaseitikki. Koska eräät seitikit ovat myrkyllisiä, pelkkä lajiryhmätunnistus ei riitä, mikäli seitikeitä ylipäätänsä haluaa syödä.

• Eräät valmuskat ovat hankalia tunnistaa. Tästä syystä olen luokitellut viiruvalmuskan hyväksi, mutta jonkin verran sienituntemusta vaativaksi. Lajiryhmänä valmuskat sen sijaan oppii sangen helposti tunnistamaan jalan ja lakin rakenteesta. Löytämistäni valmuskoista ainakin toistaiseksi suurin osa on ollut syömäkelvottomia. Koska eräät valmuskat ovat lievästi myrkyllisiä, pelkkä lajiryhmätunnistus ei riitä.

• Eräät pienet kellertävät vahakkaat ovat kovin toistensa näköisiä, mikä tekee lajitarkan tunnistuksen käytännössä mahdottomaksi. Koska eräät vahakkaat ovat jossakin määrin myrkyllisiä, pelkkä lajiryhmätunnistus ei riitä.

• En ole tutkinut tarkasti myöskään herkkusieniä, vaikka niiden lajitarkka tunnistus on vaikeaa. Herkkusienet voi oppia pienellä harjaantumisella tunnistamaan lajiryhmänä. Koska Suomessa ei tiettävästi kasva myrkyllisiä herkkusieniä, lajitarkka tunnistus on tarpeetonta (ja ainoa Skandinaviassa myrkyllisenä pidetty sieni ei ole kovin myrkyllinen, sillä se ei aiheuta kaikille edes mahaoireita).

• Eräät kantosienet ovat vaikeita tunnistaa. Koska niissä on myrkyllisiä sieniä, pelkkä lajiryhmätunnistus ei riitä.

• Valkoisista ja vaaleanruskeista pienistä sienistä on vaikea tunnistaa jopa lajiryhmää ja niissä on myrkyllisiä sieniä. Siksi olen laittanut kaikki pienet syömäkelpoiset valkeat sienet arveluttaviin ruokasieniin. Sienet voivat olla mm. malikoita, hiippoja, haprakkaita, nahikoita, nupikoita ja kirjohelttoja.

Varmemmat tunnistukset ovat vuosilistoissa ja epävarmemmat sivulla 1b. Minun on täysin mahdotonta tunnistaa kaikkia löytämiäni sieniä lajitarkasti seuraavista syistä:

1. Joko sieni löytyy vain jostakin tieteellisestä julkaisusta tai
2. ainakin sellaisesta kirjasta, jota juuri ei ole käsillä tai sitä ei ole edes kirjastossa tai
3. sen lajiominaisuudet ovat epäselvät, eikä se näytä osuvan oikein mihinkään lajiin tai
4. sen varmimmat tuntomerkit ovat mikroskooppiset (minulla ei ole mikroskooppia), eikä niistäkään aina saa selvyyttä.

Minulla on syksyisin pieni rasia täynnä sieniä, joita pyrin vielä tunnistamaan niin kauan kuin sienet eivät ole totaalisen pilalla! Suurin osa tunnistamattomista sienistä on erilaisia seitikeitä. Tein seitikeistä erillislistan, jossa luettelen yli sata seitikkilajia.

Yleisenä toivomuksenani on, että saisin vihjeitä itselleni enemmän tai vähemmän epävarmasti tunnistettujen tai kokonaan tunnistamatta jääneiden sienten tunnistamiseen. Mikäli haluat itsellesi tekemistäni havainnoista "minikirjan", tästä sivusta on lähinnä tulostettavaksi tarkoitettu pitkä versio. Laitoin mukaan lähdesivun, sillä viittaa siihen usein. Poistin sivujen pitkät aiheluettelot.

Edellinen sivu

Sivun jaksot:

Seuraava jakso

Viimeinen jakso