Luettelen alla aihealueittain tekemäni aihepiirit. Paluulinkkeinä tähän aihepiiriin on tämä valikko ja sivun yläreunassa oleva linkki Aihepiiriluettelo.
| |||||||||||||||
| Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Sienisivujen vuosilistat > Vuoden 2002 sieniä |
|---|
Listaan tälle sivulle aikajärjestyksessä löytämiäni ruokasieniä ja pahimpia myrkkysieniä, jotta saisin tilastotietoa, milloin sieniä kannattaa etsiä ja mitä myrkkysieniä kannattaa samaan aikaan varoa. Listaan myös sellaisia syömäkelvottomia sieniä, joita itse olen epäillyt syömäkelpoisiksi ja joita en ole aiempina vuosina havainnut.
Listaan syksyn lopussa myös viimeiset löydetyt sienet. Mikäli havaitsen vuonna 2002 sellaisia sieniä, joita en vuonna 2001 löytänyt, laitan niistä erillisen listan.
.
(saatoin havaita yhden sienen jo aiemminkin, mutten tarkistanut tunnistusta).
.
.
(voi olla myös jokin lähilaji havusamettitatti; ärsyttävästi myös jo aiemmin havaittuja sappitatteja
), männynpunikkitatti
+ todenn. nokitatti (joka tapauksessa lehmäntatin lähilaji).
.
, palterohapero
ja kangashapero
.
, mustarousku
ja todennäköisesti kangaspalsamirousku
(maito oli valkoista toisin kuin lakritsirouskulla, jolla se on kirkasta; saatoin havaita saman sienen aiemminkin, mutten tarkistanut maitiaisnesteen väriä).
.
.
.
.
, keltahapero
ja isohapero
+ muutama tunnistamaton hapero (kaikki syömäkelvottomiksi menneitä, mutta. syötäviä, sillä samoja sieniä löysin myöhemminkin ja käytin ruoaksi).
tai sitä hieman ruskeasävyisempi ruostekärpässieni, mutta joka tapauksessa periaatteessa syötävä ns. "renkaaton kärpässieni" (en kuitenkaan kerännyt).
(en ottanut).
.
.
.
.
(voi sekoittaa syömäkelpoiseen renkaattomaan kehäkärpässieneen) ja punakärpässieni
.
(nuori kupumainen sieni, jota on vaikea lajitarkasti tunnistaa; sieni ei ollut syötävä rusokärpässieni, sillä halkaisupinta oli valkoinen).
.
.
. Puulajia, jonka mädäntyneellä tyvellä sieni kasvoi on vaikea tunnistaa;.
(kellertävänruskea lakki ja ikävän näköinen hapero) ja lähes valkoinen tunnistamaton pahan makuinen hapero (koska maistui pahalta se tuskin oli joten kuten syötövä suppilohapero
).
.Kevätsieniä en löytänyt, koska keväällä oli pitkä kuiva jakso. Syyssienet ilmestyivät sangen varhain, mutta niitä ei ole ollut runsaasti.
Kangasmetsät ovat olleet elokuussa hyvin kuivia ja tuoreita sieniä on löytynyt todella vähän. Mutta kun tarkoituksenani oli kuivata haperoita, keräsin nimenomaisesti valmiiksi kuivia sieniä - noin puolet sienistä oli "valmiiksi säilöttyjä".
Kuivuuden johdosta kehnäsienen
tunnistus on ollut erityisen hankalaa. Monien sienten pinta on tullut kovaksi ja rengas on mennyt repaleiseksi tai jopa irronnut, jolloin niistä on tullut hyvin paljon syömäkelvottomien (mutta onneksi ei voimakkaasti myrkyllisten) seitikeiden näköisiä. Myrkylliset valkokärpässienet
ja kangaskärpässienet
ovat kuivuudesta kellastuneet lähes saman väriksi. Sienten poiminnassa on saanut olla tavanomaista tarkempi.
Kuivuudestako johtunee, että tänä vuonna on poikkeuksellisen paljon sappitatteja
. Yrittäessäni katsoa olisiko jokin sieni samettitatti
(tai sen lähilaji havusamettitatti) olen pettymyksekseni löytänyt lähes yksinomaan sappitatteja.
Syyskuun loppupuolella tai vasta lokakuussa ilmestyviä sieniä löysin vain yhden yksilön (harmaakirjovahakkaan tai sen lähilajin kupukirjovahakkaan). Ensilumi tuli 05.10.2002 - ehkä 04.10.2002 olivat viimeiset löydetyt sienet.