[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
 
 Etsi sivuiltani: [Apua]

Dokumenttien kokonaisrakenne

Aiheet

Attribuutit, kuvausilmoitukset ja kommentit

Elementeillä voi olla myös lisämääritteitä, ns. attribuutteja (attributes), jotka sijoitetaan elementin alkumerkkauksen sisään.

Attribuuteilla on monenlaisia tehtäviä. Niitä käytetään esim. tarkentamaan elementin esitysasua (presentation). Linkit toteutetaan yleensä elementin A erityisattribuuttien avulla (href, id ja name).

Koska tyhjät elementit eivät voi toimia säilytinelementteinä, ne voivat saada jonkinlaisen sisällön vain attribuuttiensa avulla. Joissakin tapauksissa elementti korvataan viitatulla sisällöllä. Esim. elementti IMG korvataan kuvalla, johon attribuutti src viittaa (tällaista elementtiä kutsutaan nimityksellä korvattava rivinsisäiselementti, replaced inline (level) element - muut ovat tietenkin ei-korvattavia rivinsisäiselementtejä, non-replaced inline level elements).

Yksittäisillä attribuuteilla on arvoja (values). HTML 3.2 dokumentissa elementille P voi olla esim. attribuutti align="center", joka tarkoittaa keskitä kappale ([M][S][Pw]):

<P align="center">Tässä on tavallinen kappale, joka on keskitetty kuten tämä esimerkkikappale käyttäen attribuuttia align="center".</P>

Selvyyden vuoksi pyrin siihen, että tekstissä ja esimerkeissä elementit on merkitty isolla kirjaimella (esim. BLOCKQUOTE) ja kaikki attribuutit ja niiden määrittelyt pienellä kirjaimella (esim. style=" ... ").

On kuitenkin kaksi poikkeusta. Dokumenttityypin kuvausilmoitus on isolla kirjaimilla, koska se on yleinen tapa. Se ei kuulu dokumentin varsinaiseen rakenteeseen. Mikäli ilmoitus sisältää tiedostonimen, se antaa selaimelle mahdollisuuden ladata DTD-tiedosto tietokoneen muistiin. Erilaisille validaattori ohjelmille tieto on välttämätön. Alkuerottimessa on huutomerkki (<!DOCTYPE ... >).

W3C on luonut HTML -dokumenteille ns. DTD-tiedostot (Document Type Definition = dokumenttityyppimäärittely), jotka sisältävät tiedot elementeistä ja käytetyistä attribuuteista sekä tiedon siitä, millaisia rakenteita dokumentissa sallitaan.

Dokumenttityypin kuvausilmoitus on kuin lehmän korvamerkkaus (eartag). Lehmä ei tarvitse korvamerkintää, mutta sen isäntä (ja viranomaiset) tarvitsee. Selain osaa ne ilman ilmoitustakin, mutta periaatteessa juuri dokumenttityyppi ilmoittaa sen kielen, jolla dokumentti on kirjoitettu (kuten aiemmin on tullut esille, määrittelykielenähän HTML-dokumenteissa on SGML).

Lehmä, jolla on korvamerkinnät

XML-dokumentit sen sijaan saattavat tarvita dokumenttityyppi-ilmoitusta, sillä sivujen tekijä voi luoda oman dokumenttityyppikuvauksen. XML-dokumenteissa korvamerkintää vastaakin <?xml version="1.0"?>. Käytän viitatessani XML-elementteihin pieniä kirjaimia.

Kommenteissa käytetään seuraavan kaltaisia merkitsemistapoja, joita olen itsekin käyttänyt esimerkeissäni (katso kommentin käsitekaavio[S][Pw]):

/* tämä on CSS-kommentti, joka CSS-määrittelyjä ymmärtävillä selaimilla selvyyden vuoksi pitäisi näkyä vihreänä */
<!--
merkitsen myös mahdolliset HTML-kommenttien aloitus- ja päätösmerkit vihreällä -->

Dokumentin osasten merkitys

Yksinkertainen HTML dokumentti koostuu vain elementeistä, attribuuteista sekä sisällöstä, jossa käytetään erityiskirjaimille omia merkintäkoodeja (lue Alaviite 2[S][Pw], jos haluat tietää tarkemmin asiasta).

Dokumentin osaset luovat asiakirjoille seuraavat perustekijät (esitän ne siinä tärkeysjärjestyksessä, minkä katson niillä olleen ensimmäisissä HTML-dokumenteissa):

  • Sisältö (content)
  • Rakenne (structure)
  • Linkitys (linking)
  • Semantiikka (semantics)
  • Esitysasu (presentation)

HTML:n alkuperäinen idea on, että se on ensisijaisesti rakenne- ja semantiikkakieli, ei esitysasukieli, vaikka muutamat elementit voidaan ymmärtää esitysasullisina elementteinä. Seuraavassa jaksossa käydään lävitse hieman eri HTML:n historiaa.

[Alku]