[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
 
 Etsi sivuiltani: [Apua]

Esi-HTML:stä HTML 3.2:een

Ensimmäiset HTML asiakirjat olivat hyvin yksinkertaisia dokumentteja, joissa oli vähän elementtejä ja attribuutteja. Elementit loivat lähinnä yksinkertaisen rakenteen. Koska mitään virallisia spesifikaatioita ei ollut, ensimmäisiä nykyistä HTML:ää muistuttavia koodauksia voidaan kaiketi kutsua "esi-HTML:ksi".

Ensimmäiset Web-dokumentit

Rakenne-elementtien lisäksi jotkut elementit olivat semanttisia (esim. STRONG), mutta esitysasua kuvaavia elementtejä ei Dan Connollyn ensimmäisessä DTD:ssä ollut. Sen sijaan W3C:n hakemistossa, joka käsittelee ensimmäisiä HTML-dokumentteja on käytetty elementtejä B ja I (niidenkin käytön voi ymmärtää osittain semanttisesti). Ensimmäiset dokumentit eivät sisältäneet lainkaan kuvia eikä fonttimäärittelyjä, sillä dokumenttien tuli olla käyttöympäristöstä riippumattomia, kuten seuraavasta sitaatista käy ilmi:

It is required that HTML be a common language between all platforms. This implies no device-specific markup, tai anything which requires control over fonts tai colors, for example. This is in keeping with the SGML ideal.

Tutustu varhaisien HTML-versioiden historiaan sivun Help for HTML All johdanto-osa Document types[S]avulla.

W3C: HTML Home page[Pw]; esimerkkihakemisto.
Muita sivustoja: Dan Connollyn ensimmäinen DTD, Dmitry Kirsanov.

HTML 2.0 toi jo mahdollisuuden käyttää kuvia, mutta elementtien ja attribuuttien määrä pysyi sangen pienenä. Vähitellen niihin haluttiin yhä lisää tekstinkäsittelyohjelmien (kuten Word, WordPerfect) tapaisia muotoiluja ja lisäelementtejä, jolloin elementtien ja attribuuttien määrää kasvatettiin, mikä näkyy HTML 3.2:ssa.

HTML 3.2:ssa kaikki attribuutit liitettiin aikaisempien versioiden tapaan elementtien sisään ja siten myös osaksi asiakirjan runkoa (BODY). Sisältö, rakenne ja esittäminen ovat yleensä samassa dokumentissa lukuun ottamatta linkitettyjä kuvia ja ns. upotettuja (embed) elementtejä (kuten esim. ns. Java-kielellä tehtyjä pienoissovelluksia (applets), joita en käsittele näillä sivulla lainkaan). Tällaisen HTML asiakirjan luominen on erittäin helppoa. Ongelmana on muotoilun staattisuus - kerran tehtyjä muotoiluja voi olla hidasta muuttaa jälkikäteen varsinkin, jos esitysasua kuvaavia elementtejä ja attribuutteja on paljon!

HTML 3.2 johti HTML:n käytön harhapoluille. HTML:ää itseään pyrittiin käyttämään sivuntaittokielenä (layout language), mihin sitä ei oltu alunperin suunniteltu ja mihin se soveltuu huonosti. HTML 3.2 oli väliaikaisratkaisu, josta ei koskaan pitänyt tulla niin yleisesti käytetty sivuntekotapa kuin siitä käytännössä tuli.

Tosin jos sivu muodostetaan automaattisesti generoituna tietokannasta (esim. Java-servleteillä (servlets) tai Perl -skripteillä), HTML 3.2 toimii ihan hyvin, sillä esim. automaattisesti luotu linkkilista tarvitsee vain yhden pohjatiedoston. HTML 3.2:lla ei kuitenkaan saa tehtyä kaikkea sitä, mihin CSS pystyy. Lisäksi CSS:ää käytettäessä lopullisen koodin määrä on useimmiten selvästi pienempi, jolloin sivut voivat latautua nopeammin.

Suurin etu CSS:llä saavutetaankin käsinkirjoitetuissa laajoissa opetus- ja opassivustoissa, kuten CSS-sivuissani. Toiseksi suurin etu on sivustoissa, joissa osa tuotetaan automaattisesti ja osa käsin. Joku voi tehdä automaattisesti tuotetun osa, joku toinen voi tehdä käsin kirjoitetut osan ja joku kolmas voi CSS:n avulla määritellä yhteisen esitysasun.

[Alku]