[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
 
 Etsi sivuiltani: [Apua]
Aihepiiriluettelo > CSS-oppaan etusivu > Oppaan lisäsivut > S Millaista terminologiaa olen käyttänyt > Internet-asiakirjoihin liittyviä yleiskäsitteitä (jakso 1/7)
  1. Internet-asiakirjoihin liittyviä yleiskäsitteitä:
    • Accessibility = helppopääsyisyys (EuroWord96). Kyse on sivujen luettavuudesta ja toimivuudesta eri järjestelmissä.
    • Attribute = attribuutti or määrite; ns. elementin lisämäärite ([S] [Pw]), jota käytetään elementin aloitusmerkkauksessa (ks. esimerkki ([S] [Pw]) sekä perustelut ([S] [Pw])).
    • Case. Sana ilmaisee sitä, onko kyse pienistä (gemenat) vai isoista (versaalit) kirjaimista, eli mikä on kirjaimien kasti (sana kasti on vanha kirjapainotermi). Siihen liittyy seuraavia käsitteitä:
      • Case sensitivity = kastiriippuvuus (ks. seuraavat kohdat).
      • Case sensitive - case in-sensitive = kastiriippuvainen - kastiriippumaton. Kyse on siitä, onko pienten ja isojen kirjainten käytöllä koodaamisessa mitään merkitystä eli ovatko ne pieni-iso-eroavia vai pieni-iso-yhteneviä. Tämä vaihtelee ATK-kielen mukaan. Esim. HTML ([S] [Pw]) on suhteellisen väljä kieli, jossa erolla ei ole merkitystä kun taasen XML ([S] [Pw]) on tiukka kieli, jossa ero on merkityksellinen.
      • Lowercase - uppercase= alakastikirjasimet - yläkastikirjasimet (gemenat - versaalit).
      • Mixed case (camel case) = sekakastikirjasimet ("kamelikirjasimet" - tämä on virallisen termin lempinimi). Erilaisissa nimissä käytetään sekaisin pieniä ja isoja kirjaimia. Eräät uudet spesifikaatiot käyttävät sekakastikirjasimia väliviivan (-) asemesta ja monet attribuuttien tai ominaisuuksien arvot suositellaan ilmaistavan tällä tavoin.
    • Character set = merkistö.
    • Comment = kommentti. CSS:n kanssa tarvitaan HTML ja XML-kommentteja elementin STYLE kanssa (<!-- ... -->) ja CSS:n omia kommentteja (/* ... */) CSS-koodin yhteydessä (ks. käsitekaavio kohdasta HTML/XML kommenttimerkkaus ([S] [Pw])).
    • Compatibility = yhteensopivuus. Kyse on siitä, miten joku dokumenttityyppi sopii yhteen muiden dokumenttityyppien kanssa.
    • Content, content type = sisältö ja sisältötyyppi.
    • Declaration, declaration-block = kuvaus ja kuvauslohko. Sillä tarkoitetaan CSS:ssä ja HTML:ssä eri asioita. HTML-dokumentissa se koskee ns. dokumenttityyppiä (ks. Document type, [Pw]). CSS:ssä se liittyy ns. sääntöihin (ks. konteksti ([S] [Pw])).
    • Definition = määrittely.
    • Description = kuvaus (CSS:ssä käytetään yleensä termiä declaration - ks. yllä).
    • Document = dokumentti, asiakirja.
    • Document language = dokumentin kieli.
    • Document tree = dokumenttipuu. Kyseessä on dokumentin rakenteen kuvaamisen käytetty vertauskuva (ks. esimerkki ([S] [Pw])).
    • Document representation = dokumentin esitysmuoto. Kyse on siitä, miten dokumentti esitetään eri yhteyksissä.
    • Document type, Dokument type declaration = dokumenttityyppi ja (käytetyn) dokumenttityypin kuvaus(ilmoitus), joka on muotoa <!DOCTYPE...> ([P] [S] [Pw]). Dokumenttityypin kuvausta nimitetään joissakin lähteissä rakennemäärittelyksi. HTML-dokumentin tyyppi kuvataan ulkopuolisissa tiedostoissa, mutta XML-dokumenteissa sen voi sisällyttää samaan asiakirjaan. HTML:n dokumenttityyppeihin liittyy seuraavat alaryhmät:
      • Frameset (dtd) = kehyssarjan dokumenttityyppimäärittely, kehyssetin dokumenttityyppimäärittely (frameset.dtd).
      • Loose (dtd) = väljä dokumenttityyppimäärittely (loose.dtd).
      • Strict (dtd) = tiukka dokumenttityyppimäärittely (strict.dtd).
      • Transitional (dtd) = murrosvaiheen dokumenttityyppimäärittely (transitional.dtd).
    • DOM = Document Object Model = dokumenttioliomalli. Kyseessä on web-asiakirjoissa käytettyjen kielten yhteensovittamisen spesifikaatio.
    • Element, element type = elementti ja elementtityyppi; HTML- ja XML-dokumentin perusrakenneosa ja sen kulloinenkin tyyppi, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan elementin nimeä. Ks. tavanomaisen elementin käsitekaavio kohdasta Elementtimerkkaukset ([S] [Pw])). Elementit voidaan jakaa merkintä- ja käyttötavan perusteella seuraaviin ryhmiin:
      • Block-level element, block element = lohkotason elementti, lohkoelementti. Mikä elementti on block-level element ja mikä inline element, on määritelty HTML-kielen rakennemäärittelyissä (ks. käyttö ([S] [Pw])).
      • Inline element, inline level element = rivinsisäiselementti, rivisisäistason elementti ([P] [S] [Pw]).
      • Empty element = tyhjä elementti. Jotkut elementit ovat yksinäisiä, kuten <BR>, jolla jatketaan tekstiä samassa kappaleessa, mutta uudelta riviltä. Tyhjillä elementeillä ei ole HTML-kielessä loppumerkkausta. XML-dokumenteissa elementin alkumerkkaukseen tulee sisällyttää myös lopetus (esim. <br />).
    • Entity = entiteetti, yksikkö, yleisluontoinen yksikkö ( sananmukaisesti se mikä se on; coding entity = yleisluontoinen (koodauskielen) yksikkö). Modularization of XHTML dokumentaation pohjalta se voitaisiin kääntää myös säilö, sillä siinä sanotaan "an entity is a logical tai physical storage unit containing document content.". HTML-dokumenteissa on kaksi entiteettiä:
      • Common entity, general entity = yleisentiteetti.
      • Parameter entity = parametrientiteetti (parametriä vaativa yksikkö; lue tämän ja edellisen sanan ongelmista ([P] [S] [Pw])). Kyseessä ns. DTD-makro, jolla kootaan yhteen DTD-tiedostoissa käytetyjä arvoja, attribuutteja ja elementtejä (esimerkki ([S] [Pw])).
    • Intrinsic dimensions = ominaisulottuvuudet, luonteenomaiset ulottuvuudet. Elementin leveys ja korkeus sellaisina kuin ne johtuvat elementistä itsestään eivätkä sen esityksen ympäristöstä. Esimerkiksi kuvan leveys ja korkeus pikseleinä.
    • Markup (code) = merkintäkoodi. Kyseessä on merkintäkielten (markup languages - ks. seuraava sana) peruskäsite. Sillä on tosin laajempi käyttö kuin merkintäkielissä. Historiallisesti ottaen se pohjautuu kynällä tehtyihin muotoilumerkkeihin. Nykyisin sitä ei tule enää ymmärtää muotoilumerkkinä vaan yleisemmin eri koodauksien merkintöinä. Web-dokumenttien merkintäkoodeja ovat:
      • Yleisentiteetit (ks. sanan entity selitys ([S] [Pw])).
      • Elementtimerkkaukset (ks. tarkemmin kohdista Element ([S] [Pw]) ja Tag ([S] [Pw])).
      • Kommenttimerkkaukset (ks. sanan tag selitys ([S] [Pw])).
      • CDATA = Character Data (section) = merkistödata(lohko). Merkintäkoodeina toimivat <![CDATA[ ja ]]>. Kyseessä on parserin (jäsentimen) väliaikainen toimintamuodon (mode) vaihto (PCDATA = Parsable character data = teksti josta tulee erottaa erilaiset merkintäkoodit; CDATA = teksti, josta ei eroteta erilaisia merkintäkoodeja), jolloin ei tarvitse käyttää erikoismerkintöjä koodilohkojen esittämiseen näytöllä.
    • Markup language = merkintäkieli. Merkintäkielen perusrakenneosia nimitetään elementeiksi ([S] [Pw]). Puhdas merkintäkieli on metakieli ([S] [Pw]). Metakielen elementeillä ei ole itsellään mitään tehtävää, vaan se määräytyy aputiedostojen tai -kielien kautta. Merkintäkieli voi olla myös sellainen, jossa elementeillä on itsessään esimääriteltyjä tehtäviä, jolloin elementit toimivat esim. muotoilukoodeina. Seuraavassa on lista eräistä internetissä käytettävistä merkintäkielistä (mainitsen myös kielen luonteen):
      • DHTML = Dynamic Hyper text Markup Language = dynaaminen hypertekstimerkintäkieli. Kyseessä on hypertekstidokumenttien elävöittämisen mahdollistava koodausjärjestelmä. Elävöittämiseen käytetään erilaisia ohjelmointikirjoitekieliä (JavaScript, ECMAScript). Kyse on dynaamisesta muotoilukielestä.
      • HTML = Hyper Text Markup Language = hypertekstin merkintäkieli. Kyseessä on yleisimmin käytetty hypertekstidokumenttien siirtoa verkossa tukeva komentokieli, josta on useita versioita. Kielen elementtimerkkaukset ovat pääosin muotoilukoodeja.
      • SGML = Standard Generalized Markup Language = standardi yleismerkintäkieli. Metakieli, jota on käytetty mm. HTML:n syntaksin muodolliseen määrittelemiseen.
      • XML = eXtensible Markup Language = laajennettava merkintäkieli. SGML:stä johdettu, mutta syntaksin osalta tiukemmin tyypitetty metakieli. XML-dokumentin alussa on erityinen kuvausilmoitus (<?xml version="1.0"?>).
      • XHTML = eXtensible Hyper Text Markup Language = laajennettava hypertekstin merkintäkieli. XML-kielen sovellus, jossa dokumentit on laadittu siten, että ne ovat mahdollisimman pitkälle yhteensopivia HTML-dokumenttien kanssa, jolloin niitä voi lukea myös vain HTML:ää ymmärtävät selaimet. Apukielinä ovat yleensä vain HTML ja CSS.
      • WML = Wireless Markup Language = langattomien (laitteiden) merkintäkieli.Käsipuhelimiin suunniteltu XML-sovellus. Serverinohjelmat suorittavat muunnoksen (X)HTML:stä WML:ään. Sille on olemassa on protokolla (Wireless Application Protocol (WAP) = langattomien sovellusten protokolla ([Pw]) tai langattomien sovellusten yhteyskäytäntö).
    • Meta. Kyseistä sanaa ei ole syytä suomentaa (sana on kreikkaa ja merkitsee mm. takana).
      • META = kyseessä on elementti nimeltään META, mutta ko. elementillä asiakirjalle annetaan pohjatietoja hakuroboteille ja monesti niissä näkyy kirjoittajan nimi. Metatiedot eivät näy näyttöruudulla.
      • Metadata.
      • Meta language = metakieli. Metakieli on muiden kielten pohjakieli. Kieli voi olla kahdessa päämerkityksessä metakieli. Ensinnäkin se voi olla kieli, jolla määritellään muita kieliä. Se antaa kieliopin, miten erilaisia merkintäkieliä voidaan rakentaa. Se ei (yleensä) määrittele elementtejä vaan se määrittelee miten tällainen elementti muodostetaan. SGML ([Pw]) ja XML ([Pw]) ovat tällaisia metakieliä. XML ei määrittele ainoatakaan konkreettista merkintäkieltä vaan käyttäjän on luotava se itse noudattaen XMLn määrittelemää syntaksia (SGML ja XMLn ero on tiukemmin määritellyn syntaksin lisäksi se, että XML:llä on määrätty kuvaus, SGML:ssä se voidaan tehdä itse). Toiseksi se voi olla kieli, joka on toimii muiden kielten pohjakielenä, johon ne voivat ikään kuin kiinnittyä. Tällöin kieli voi olla myös yhdistävä siirto- ja muuntokieli eri kielillä tuotettujen dokumenttien välillä. WML ([Pw]) on metakieli lähinnä tässä mielessä.
    • Notation = notaatio.
    • Object = olio(käyttäisin sitä mieluummin sanan entity ([Pw]) kääntämiseen, mutta vakiintuneita ilmaisuja ei ole enää mielekästä muuttaa).
    • N/A = not applicable = ei sovellu. Tarkoittaa sitä, että jotakin vaihtoehtoa ei voi soveltaa tiettyyn tilanteeseen.
    • Presentation = (dokumentin sisällön) esittäminen, (dokumentin) esitysasu.
    • Protocol = protokolla, sovittu yhteydenpitojärjestelmä, sovellusyhteyskäytäntö.
    • Replaced element = korvattu elementti. Elementti, josta asiakassovellus ([S] [Pw]) tuntee vain sen ominaisulottuvuudet ([S] [Pw]).
    • Root elementti = juurielementti. Elementti, jonka sisällä on kaikki asiakirjan rakenneosat.
    • Rule = sääntö. Ks. kaavio ([Pw]).
    • Scripting, scripting language = skripti. Tällaisia kieliä on mm. JavaScript ja ECMAScript. Niistä käytetään joskus nimitystä käsikirjoitusohjelmointikieli. Termi on tuollaisena hieman harhaanjohtava, sillä niitä voidaan tuottaa sekä automaattisointina että käsikirjoitusohjelmointina. Olennaista niissä on se, että niitä voidaan käyttää lyhyinä koodauksina toisten kielten seassa. Tavallaan CSS kuuluu samaan kategoriaan, sillä sitä käytetään saman tapaisesti kuin JavaScript-kieltä.
    • Slash = kenoviiva. Kenoviivoja on kahta tyyppiä:
      • Backward slash = takakenoviiva. CSS2:ssä takakenoviivan avulla voidaan käyttää ns. escape-kirjaimia, joita normaalisti ei voi hyödyntää.
      • Forward slash = etukenoviiva. Tätä käytetään www-osoitteiden alihakemistojen nimissä.
    • Source document = lähdedokumentti (source code = lähdekoodi).
    • Src = source = lähde; kyseessä on eräiden käytettyjen sivun osien sijaintipaikan ilmoittaminen selaimelle (esim. kuva tai kehysasiakirja).
    • Statement = lause, käsky. CSS:ssä niitä on kahdenlaisia, yksinkertaisia rivikäskyjä ja käskylohkoja (tai lohkokäskyjä). Ns. at-säännöt ([Pw]) voivat olla ovat molemman tyyppisiä (at-sääntölista ([S]). Ns sääntöihin (rule) liittyvät käskyt ovat käskylohkoja (ks. käyttökohde sivulta Valitsimet ([S] [Pw])). Lisäksi kommentteja voidaan kutsua comment statement -nimikkeellä. Ks. John Allsopin selitys ([Pw]).
    • String = jono.
    • Structure = rakenne.
    • Syntax = syntaksi.
    • Tag = merkkaus (ks. myös markup code ([S] [Pw])). Kyseessä on kielen osien merkitsemiseen ja tunnistamiseen käytetty usean koodimerkin sisältävä koodaus ([P] [S] [Pw]). Tällaisia koodauksia ovat:
      • Comment tag = kommenttimerkkaus. HTML/XML kommenttimerkkaus muodostaa eräänlaisen tyhjän elementin, sillä kaikki informaatio on kommentin sisällä eivätkä kommentit voi olla sisäkkäisiä (ks. käsitekaavio kohdasta HTML/XML kommenttimerkkaus ([S] [Pw])).
      • Element tags = elementtimerkkaukset. Sanaa tag käytetään yleisimmin tässä merkityksessä, jolloin siinä ei ole tarkenninta (ks. käsitekaavio kohdasta Elementtimerkkaukset ([S] [Pw])). Sanan englanninkielisen määrityksen mukaan ne ovat merkintäkoodeja, jotka kuvaavat elementin aloitus- ja päätöskohdan (mikäli elementillä sellainen ylipäätään on) eli ne ovat (elementin paikkaa) kuvaavia merkintäkoodeja (descriptive markup codes).
      • Style sheet tag = tyylisivumerkkaus. Kyseessä on eräiden sovellusten epävirallinen kielenkäyttö. Kyse on yhteen elementtiin liitetyistä CSS-säännöistä (ks. kaavio ([Pw])), joita ei ole vielä määritelty (esim. body { }).
    • Tokenization = ilmimuotoanalyysi, ilmimuodoiksi analysointi.
    • URL = Uniform Resource Locator = yhdenmukainen resurssin paikannin Kyseessä on Internet-verkkosivun osoitteen täysin yksilöivä merkkijono. CSS käyttää näitä tiedostonimien paikantamiseen (esim. background-image: url(http://www. ... joku.gif);). Muita samaan asiaan liittyviä termejä ovat:
      • URN = Uniform Resource Name = yhdenmukainen resurssin nimi.
      • URI = Uniform Resource Identifier = yhdenmukainen resurssin tunnus. Kyseessä on URL ja URN yhteisnimi.
    • Valid - invalid = kelvollinen, käypä ja sen vastakohtana ei-käypä, epäkelpo. Kyse on dokumenttien syntaksin oikeellisuudesta suhteessa olemassa oleviin spesifikaatioihin (valid = täyttää dokumenttityypin rakenteelta edellytettävät vaatimukset).
    • Value = arvo, johon liittyy mm. seuraavia alikäsitteitä:
      • Initial value = alkuarvo.
      • Integer = kokonaisluku.
      • Keyword = avainsana.
    • W3C = Word Wide Web Consortium. Kyseessä on Internet-kielien tärkein standardisointielin, katso lähemmin osoitteesta: http://www.w3.org.
    • WYSIWYG = What You See Is What You Get. Kyseessä on dokumentin luontitapa. WYSIWYG-periaatteella tarkoitetaan sitä, että dokumenttia koodataan siten, että jo koodaamisvaiheessa sen ulkonäkö vastaa mahdollisimman tarkoin lopullista esitysmuotoa. Käyttäjän ei tarvitse näissä ohjelmissa käsitellä raakakoodia, sillä ohjelma hoitaa sen käsittelyn. Esitysmuoto on web-asiakirjoissa ensisijaisesti näytöllä toteutunut esitystapa (tekstinkäsittelyohjelmissa (kuten Word ja WP) periaate viittaa näytön ja tulosteen samankaltaisuuteen). Toinen sivunteko-ohjelmien pääsuunta on koodieditorit.
[Alku]