[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
   
 
Hae sivuiltani:
[Apua]
AihepiiriluetteloSekalaisten tietotekniikkasivujen etusivuSekalaisia > Dynaaminen rakenne PHP:llä (introjakso)

Dynaaminen rakenne PHP:llä

Aiheet

Tämä sivu on jaettu jaksoihin, jotka sisältävät seuraavia aiheita:

Sisältö yhtenä isona sivuna

Yleistä

PHP:llä ei mielestäni kannata tuottaa kaikkea dokumentiin liittyviä seikkoja. CSS:llä kannattaa hallita dokumenttien esitysasullisia yksityiskohtia. CSS:n avulla voidaan myös jossakin määrin erottaa esitysasu ja sisältö toisistaan. Tavanomaisiin Web-dokumentteihin kuuluu kuitenkin aina varsinaiseen sisältöön kuulumattomia välttämättömiä rakenne-osia. Itse sisältöön eivät kuuluu myöskään perusnavigointielementit. Dokumentti voidaan kuitenkin jakaa katkelmiin (fragments), joista palvelin kasaa lopullisen dokumentin.

PHP on yksi palvelinpuolen mahdollinen kieli tämän toteuttamiseksi. PHP tunnettiin alunperin Rasmus Lerdorfin Personal Home Page Tools. PHP on HTML:n upotettu skriptikieli. Suuri osa syntaksista on lainattu C ja Perl kielistä lisättynä PHP-spesifisillä piirteillä. Päämääränä on kieli, joka antaa Web-kehittelijöille mahdollisuuden kirjoittaa nopeasti dynaamisia sivuja.

Alla on lista joistakin muiden kielten kanssa yhteisistä piirteistä, joiden tietäminen on välttämätöntä tämän sivun esimerkkien ymmärtämisen suhteen.:

PHP koodi erotetaan muusta sisällöstä yleensä <?php + ?> tai <? + ?> merkkauksilla (ainakin XML-dokumenteille pitäisi käyttää pidempää muotoa). Myös Microsoftin ASP (= Active Server Pages) tyylisiä merkkauksia (<% + %> ja <%= + %>) voi käyttää. Vaikka tiedostossa ei oli mitään muuta kuin PHP-koodia, PHP-koodi tulee ympäröidä PHP-merkkauksilla. PHP:tä voi käyttää kaikilla yleisillä palvelinohjelmistoilla.

Palvelimen tulee tunnistaa sivut, jotka käyttävät PHP:tä. Siksi lopullisen sivun tiedostopääte tulee olla tietynlainen. Yleensä palvelin on määritelty käsittelemään *.php, *.php3, *.php4 ja *.phml tiedostot PHP-jäsennintä tarvitsevina sivuina.

Palvelin- ja editorikohtaisia huomautuksia:

  1. Myös <style language="php">...</style> merkkauksia voi käytää, mutta ne voivat olla harmillisia editoitaessa koodia, sillä editori ei välttämättä tunnista niitä PHP-merkkauksiksi.
  2. Monet palvelimet eivät tue oletusarvoisesti ASP-tyylisiä merkkauksia. Jos haluaa niitä käyttää, niiden tuki täytyy pyytää palvelun tarjoajalta. Funktio phpinfo() ilmoittaa palvelimen asetukset.
  3. Jos käytetään muuta tiedostopäätettä kuin .php, tuetut tiedostopäätteet tulee tarkistaa palvelun tarjoajalta tai niitä tulee kokeilla ennen laajempaa käyttöä. Ainakin Apache-palvelinohjelmella ne määritellään palvelinohjelman asetustiedostossa. Tiedostopäätteistä php3, php4 ja phtml ei suositella käytettäväksi, sillä ne ovat poistumassa olevia (deprecated) tiedostopäätteitä.

Mikäli PHP:tä käyttävä tiedosto upotetaan sivuun, joka käyttää PHP:tä, upotettavan tiedoston tiedostopäätteen voi määrittää vapaasti. Tällaisia sivuja voitaisiin kutsua "orjadokumenteiksi", joita ei koskaan käytetä irrallisina vaan ainoastaan toisten dokumenttien osasina. Sivut, joita vierailijat näkevät internetissä olisivat tällöin "johtajasivuja". orjadokumenteille on yleisenä tapana antaa tiedostopääte inc (esim. includeTop.inc).

Kun käytetään palvelinpuolen skriptejä, niistäon sivujen latumisajoille sekä hyötyä että haittaa. Palvelinpuolen skriptien käyttö on hitaille tietokoneille etu, sillä palvelin suorittaa skriptit. Toisaalta nopealla koneella ja ruuhkaisella palvelimella skriptit voisivat toimia nopeammin selaimen suorittamana. Yleisesti ottaen palvelinpuolen skriptit ovat luotettavampia ja selainten väliset erot voi unohtaa.

Itselleni PHP on perustoiminnoiltaan ilmainen. Useille amatööreille PHP on ainoa mahdollisuus tehdä edullisesti suhteellisen dynaamisia sivuja. Mikäli haluaisin käyttää tietokantoja, siitä tulisi lisäkuluja. Olen omalla tietokoneellani hieman kokeillut tietokantojen käyttöä. Yritän soveltaa tietokantapohjaisen Web-suunnittelun perusideoita. En käsittele PHP:tä mitenkään perusteellisesti. Tämänkin sivun esimerkit saattavat tarvita perusteellisten PHP-oppaiden lukemista. Olen opetellut useimmat piirteet PHP Manual sivuista, jotka on editoinut Stig Sæther Bakken. Olen opetellut asioita myös hieman Rami Heinisuon PHP ja MySQL - Tietokantapohjaiset verkkopalvelut -kirjan avulla.

PHP: Download documentation; PHP ja MySQL - Tietokantapohjaiset verkkopalvelut (Rami Heinisuo).

[Alku]