EKSLAIF

Se miten aika kului ja viisarit repivät eteenpäin.
Se oli tyhjyyttä ja syvää hiljaisuutta.
Ja minä todella kuvittelin olevani onnellinen.
Mitä sinä halusit itseltäsi? Et tiennyt. Et sinä silloin tiedä mitä
haluat minusta.
Minulle elämä on ollut taistelua, itkua ja naurua.
Ja sinulle kaikki on sujunut sillai puolihuomaamatta kuin vahingossa.
Miten sitten kun elämä viskaa ja vie?
Hymyilyttää, kun muistelen taaksepäin...
sinun olisi pitänyt tajuta, että pohjimmiltaan minä olen synkkä ja hiljaisuus.





©Z 07.2000