Mielestämme kissat ovat ensisijaisesti lemmikkejä ja
näyttelyt ovat vain pieni osa kissan elämää. Siksi meidän mielestämme myös
pääpaino kasvatuksessa tulee olla niissä ominaisuuksissa, jotka tekevät
kissasta erinomaisen lemmikin. Tällä me tarkoitamme sitä, että pääasia on
kissan terveys ja sen luonne. Valitettavasti näitä pidetään usein
itsestäänselvyytenä tai niistä ei välitetä lainkaan, eikä niitä voida kunnolla arvioida tai mitata, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta näiden ominaisuuksien vaaliminen
vaatii työtä, aikaa ja rahaa, ja joskus jopa kasvattajalle voi jopa tulla
eteen valinta siitä, tähdätäkö hyvään näyttelymenestykseen vai terveyteen.
Meille tämä valinta ei olisi vaikea: me valitsisimme ehdottomasti
terveysseikat tärkeämmäksi kriteeriksi!
Emme harrasta kasvatusta rahan takia, vaan kasvatukseen
innostavat kissat, jotka tuottavat meille jatkuvasti iloa elämäämme.
Kasvatuksemme ja kissaharrastuksemme säilytämme hyvin pienimuotoisena.
Pentue vuodessa on ehdoton maksimi, tähän mennessä tahti on ollut sitäkin
hitaampi. FIFen kasvattajanimi meillä on ollut vuodesta 1995, pentueita on
syntynyt tähän mennessä 5, yhteensä 23 Valleygirl's-pentua (voit tutustua
heihin pentueemme-sivulla).
Terveys
Vaikeus terveysseikkojen huomioimisessa on se, että
saattaa viedä vuosia ennen kuin ongelmat tulevat vastaan. Toisaalta
terveysseikkojen huomioiminen myös tekee kasvatuksesta harrastuksena
kalliin. Terveyden vaalimiseen kuuluu erilaiset eläinlääkäreitten
suorittamat testaukset, ja eläinlääkärit kyllä laskuttavat kaikesta
työstään. Toisaalta mielestämme on järkevää pitää saman kissan
jälkeläisten määrä parissa, korkeintaan muutamassa pentueessa. Tämä siksi,
että toisaalta on syytä pitää huolta siitä, että käytössä oleva
geenivarasto on mahdollisimman laaja. On myös varauduttava siihen, että
jonain päivänä jollakin kissalla havaitaan tauti, joka todetaan
perinnölliseksi. Jos kissojen sukutausta on laaja ja linjat ovat
lukumääräisesti pieniä, on huomattavasti helpompi karsia pois käytöstä ne
kissat, jotka voivat periyttää myöhemmin todettua vikaa. Kaikkia
perinnöllisiä vikoja kun on täysin mahdoton välttää täydellisesti, koska
varsin harvoja tauteja pystytään testaamaan ennalta ja usein oireet
näkyvät vasta kissan vanhetessa. Mutta suunnitelmallisella kasvatuksella
voidaan minimoida näiden myöhemmin vastaan tulevien ongelmien vaikutukset.
Sanomattakin
on selvää, että pentumme luovutamme madotettuna, vähintään kahteen kertaan
rokotettuna, eläinlääkärin tarkastamina ja terveinä. Jalostuskissoiltamme
testaamme FeLV (leukoosi) ja FIV (kissojen aids), veriryhmän sekä
ihosienet sekä tutkitaan ultraäänitutkimuksella vähintään sydän
(hypertroofisen kardiomyopatian (HCM) varalta), tarvittaessa myös
munuaiset (polykustisen munuaisrakkulataudin (PKD) varalta).
Turkkilaisilla angorilla ei ole PKD:tä, mutta nykyisten jalostuskissojemme
vanhemmat on testattu munuaisten osalta.
Luonne
Ei kuitenkaan
ainoastaan terveys, vaan toisena tärkeänä tekijänä myös kissan luonteen
vaaliminen, on tärkeä tekijä valitessamme kissoja kasvatukseen. Luonteella
emme tarkoita ainoastaan näyttelyluonnetta, joka toki sekin on tärkeää,
mutta erityisesti kiinnitämme huomiota kissan luonteeseen lemmikkinä
jokapäiväisessä elämässä. Näistä tekijöistä voisi mainita esimerkiksi
käsiteltävyyden, ihmisrakkauden, leikkisyyden ja kaikenlaisen sosiaalisen
käyttäytymisen.
Kissan luonne
koostuu paitsi rodulle tyypillisistä, perityistä ominaisuuksista, mutta
myös siitä, minkälainen kissanpennun alkutaival kasvattajan luona on
ollut. Jotta pentumme ovat oppineet kaikki lemmikkikissan perusopit,
joista tärkein on luottamus ihmiseen, käsittelemme pentujamme pienestä
pitäen mahdollisimman paljon. He kasvavat ihmisten keskellä,
makuuhuoneessamme, ja heille opetetaan niin kynsien leikkaus kuin muukin
käsittely. Selvää on myös se että he ovat oppineet sisäkissojen
elämäntavat, kuten sisäsiisteyden (jota ei kyllä ole tarvinnut edes
opettaa tähän mennessä) ja kiipeilytelineen käytön.
Toki meitäkin miellyttää kissa, joka myös menestyy näyttelyissä ja myös
nämä, lähinnä rakenne- ja luonneseikat otamme huomioon valitessamme
yhdistelmiä, joita kasvatuksessa käytämme, jos vain se on mahdollista.
Tosin emme pidä varauksetta siitä että turkkilaista angoraa pyritään
kehittämään liian siroksi. Toki sen tulee olla siro, mutta samalla
sopusuhtainen kissa.
Näyttelymenestys on kuitenkin vain "bonus" kasvatuksessa, olemme
huomattavasti tyytyväisempiä, jos voimme vielä 10 tai 20 vuoden
kuluttuakin todeta kasvattiemme säilyneen terveinä ja ihastuttavina
lemmikkeinä!
