10.4. – 13.4.2009

 

Matkaraportti Samye Lingistä: Easter Weekend Retreat

Advice from the Heart with Lama Yeshe Losal Rinpoche and Clive Holmes

 

 

Käytyäni kerran aiemmin, kaksi vuotta sitten ystävän kanssa Samye Lingissä yhden viikonlopun retriitillä, lähdin tällä kertaa matkaan yksin. Pääsiäisviikonloppu Samye Lingissä kuulosti hyvältä ja pääsiäinen ajankohtana antoi myös mahdollisuuden hieman pidempään viipymiseen Skotlannissa.

 

Saavuin perille Samye Lingiin perjantaina, matkustettuani ensin yön yli Turusta Helsinkiin ja sieltä Amsterdamin kautta Edinburghiin, josta matka jatkui junalla Lockerbien asemalle. Lockerbiessä tapasin amerikkalaisen naisen, joka kyseli määränpäätäni ja lopulta matkustimme yhdessä Samye Lingiin taksilla.  Ilma perillä oli hieno ja säilyi sellaisena oikeastaan läpi koko retriitin. 

 

Makuusalit sijaitsevat keskuksen vanhimmassa rakennuksessa, Johnstone Housessa, jonka edessä kasvaa "toivomuspuu".

 

Perillä minut ohjattiin kuuden hengen dormitory -huoneeseen, jossa olin vasta toinen majoittuja siihen mennessä, joten pääsin valitsemaan alasängyn ikkunan vieressä, josta olit hienot näköalat Samye Lingin keväisen vihreään puutarhaan, näköpiirissä mm. ”toivomuspuu” värikkäine kankaanpaloineen, Stupa ja Guru Rinpochen patsas vesialtaineen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Stupa Samye Lingissä. Lisätietoa

   
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Guru Rinpochen patsas. Lisätietoa

 

Illemmalla Ani Lhamo, Lama Yeshen sihteeri/avustaja toivotti meidät – koko mietiskelysalin täyttävän joukon – tervetulleeksi kurssille. Hän kertasi luostarin säännöt vierailijoille sekä joitakin yleisiä ja aikatauluun liittyviä asioita. Joukossamme kiersi myös lista johon pyydettiin vapaaehtoisia ilmoittautumaan keittiötöihin avuksi.

 

Clive Holmesin ohjauksessa teimme mm. kaksi pientä mindfulness-menetelmään (mindfulness based stress reduction) pohjautuvaa harjoitusta, joista yritän tässä antaa pienen koosteen muistiinpanoihini pohjautuen. Toinen näistä harjoituksista oli ns. ”Kolmen minuutin harjoitus”, jonka ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi omat ajatukset, tunteet ja keho (tässä järjestyksessä). Toisessa vaiheessa (toinen minuutti) keskitytään vain hengityksen aiheuttamiin tuntemuksiin, esim. nenän alueella. Kolmannen vaiheen (kolmas minuutti)tarkoitus on positiivisessa mielessä huomioida mitä omassa kehossa ja mielessä tapahtuu. Ollaan tietoisia kaikesta itsessämme tapahtuvasta, mutta annetaan asioiden vain olla niin kuin ne ovat. Harjoituksessa tärkeää on opetella ottamaan uusi, ystävällisempi asenne itseä kohtaan.

 

Clive Holmes suositteli, että tekisimme harjoitusta kolme minuuttia aamulla, iltapäivällä ja illalla. Tämähän ei tietenkään kuullosta paljolta, vaikka käytännössä tällaisen rutiinin ottaminen on omalla kohdallani jo osoittautunut melko haasteelliseksi.  Saimme lisäksi tietoa positiivisista tuloksista joita tieteelliset tutkimusmenetelmät ovat vahvistaneet säännöllisen harjoittelun saavan aikaan ihmisessä. Näiden menetelmien säännöllisen käytön on Cliven mukaan todettu  auttavan kehittämään ihmisessä mm. rauhan ja onnellisuuden kokemuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mietiskelynopettaja Clive Holmes.

   

Clive kertoi myös Samye Lingin ja paikallisen yliopiston yhteistyöhankkeesta, jonka tarkoituksena on jatkossa järjestää Mindfulness based stress reduction -koulutusta Samye Lingiin parhaillaan rakennettavassa uudessa rakennuksessa. Koulutus on suunnattu erityisesti opetus- ja hoitotehtävissä toimiville, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Lisää ja tarkempaa tietoa tästä hankkeesta löytyy Samye Lingin sivuilta.

 

Toinen Cliven meille esittelemä mindfulness- harjoituksemme oli ”jokiharjoitus”, jossa istutaan joen rannalla kuvitellen ohi virtaava joki, jonka mukana omat ajatukset voivat virrata, ilman että niihin jäädään kiinni. Tällainen harjoitus on lyhyesti kuvattuna ja se kuulostaa ehkä helpolta, mutta todellisuudessa ainakin itselleni oli yllättävän vaikeata pysyä rannalla eikä ns. hypätä virtaan ajatustensa mukana…

 

Aika Samye Lingissä meni kuin siivillä ja koko ajan oli jotain ohjelmaa ja tekemistä. Dormitory-huoneen ansiosta tutustuin ehkä myös paremmin kämppiksiini, vaikka juttuseuraa olisi varmaan muutenkin löytynyt tästä välittömästä ja rennosta kurssiryhmästä, miksei myös Samye Lingissä pidempään asustaneista. Oli myös mukavaa tavata ”vanhoja tuttuja” parin vuoden takaa. Erityisesti minulle olikin jäänyt mieleeni vanhempi tiibetiläismunkki  Gyamtso, joka vieraili myös Suomessa yhdessä Akong Rinpochen kanssa vuonna 2006. Hän yllätti minut ensimmäisellä kerralla tervehtimällä sydämellisen tuttavallisesti, ilmeisesti tiibetiläiseen tyyliin, ”otsa otsaa vasten periaatteella” joka tällä kertaa sujui jo paljon luontevammin myös minun taholtani. Kyseinen munkki ei puhu lainkaan englantia, mutta opin häneltä että puhetta ei välttämättä tarvita ystävällisyyden ja positiivisen elämän asenteen ilmaisuun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Munkki Gyamtso Tashi vieraili Suomessa yhdessä Akong Tulku Rinpochen kanssa vuonna 2006. Hän on Samye Lingin thangkataiteilijan Sherab Palden Berun veljenpoika.

 

Lama Yeshen opetukset olivat tietysti se monelle kaikkein odotetuin kurssin anti. En lähde nyt kuitenkaan kirjoittamaan niistä sen tarkemmin, koska asiaa oli paljon, muistini on melko huono ja tallenteen voi ostaa Samye Lingin kaupasta CD-levynä ja mp3-tiedostona.  Lama Yeshen opetukset käsittelivät kuitenkin laajasti elämän perusasioita, kuten miten tai milloin voimme auttaa muita sekä myötätuntoisen asenteen säilyttämisen tärkeydestä eri tilanteissa. Myös ihmisten kysymyksille jäi runsaasti tilaa sekä Lama Yeshen että Cliven päivittäisten opetustuokioiden lomassa.

 

Turvautuminen. Lama Yeshe Rinpoche johtaa seremoniaa Ani Lhamon avustuksella Samye Lingin temppelihallissa.

 

Sunnuntaina järjestettiin lisäksi Lama Yeshen johdolla refuge, eli turvautumis-seremonia, jonka tarkoitus oli antaa ihmisille mahdollisuus virallisesti turvautua Buddhan opetuksiin ja sitoutua niiden seuraamiseen elämässään. Itse olin osallistunut seremoniaan jo kerran aikaisemmin Suomessa, nyt liityin vielä joukon jatkeeksi vahvistamaan tätä aiempaa turvautumistani. Seremonia oli hieno ja tungos valtava, pienimmät turvautujat olivat suloiset, arviolta 1 v. tyttö ja pari vuotta vanhempi poika, jotka luultavasti tiibetiläisten vanhempiensa kanssa astelivat muiden mukana Lama Yeshen luokse.

 

Kurssiohjelman lisäksi osallistuin myös pariin otteeseen aamulla aikaisin järjestettävään Vihreän Taran pujaan sekä aamupalan jälkeiseen tunnin pituiseen hiljaiseen meditaatioon. Näin tein myös viimeisenä kurssipäivänä maanantaina, jolloin minulla oli myös tilaisuus jutella Tampereelta Samye Lingiin vapaaehtoistyöhön lähteneeseen Timoon, joka kertoi viihtyneensä Samye Lingissä erittäin hyvin.

 

Lopulta viihdyin niin hyvin Samye Lingissä, että en huomannut ajankulua. Havaitsin liian myöhään, että juna, jolla olisin vielä ehtinyt lennolleni, oli jo mennyt. Joten positiivisesti ajateltuna, sain vielä bonuksena yhden yön Edinburghissa ja seuraavana päivänä ehdin tutustumaan kiertoajelulla Edinburghin upeaan kaupunkiin. Suosittelen kuitenkin tästä kokemuksesta oppineena, että jos matkustatte Samye Lingiin, tarkistakaa ajoissa, miten Lockerbiestä lähtee junia, niitä kuin menee harvemmin kuin itse olin Tku-Hki väliä VR:llä matkustaneena tottunut! Ehkä ainut miinus tässä matkakokemuksessa oli matkustamisen stressaavuus ja monivaiheisuus – toisaalta voin kuitenkin sanoa että Samye Lingissä käynti oli kaiken sen vaivan arvoinen!

 

Matkaterveisin,

Hanna

 

Kuvat ja teksti © Hanna Lehtimäki 2009

 

kotisivulle